Perustelut
Karosen koulu sijaitsee Annalan kaupunginosassa. Rakennuksen osoite on Juvankatu 71, 33710 Tampere ja kiinteistötunnus on 837-60-6068-1. Etäisyys keskustorilta on noin 8,5 km.
Karosen koulutalo valmistui vuonna 2001 ja se kuuluu Annalan koulupolkuun. Siellä tarjotaan tällä hetkellä esiopetusta, yleisopetusta vuosiluokille 1–6 sekä montessoriopetusta. Koulussa on tällä hetkellä yhteensä 325 oppilasta, esiopetus mukaan lukien.
Väestöennusteen (2024) mukaan koko Tampereen esioppilaiden määrä kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin 400:lla, 7–12-vuotiaiden määrä noin 1 000:lla ja 13–15-vuotiaiden noin 350:llä. Kaukajärven uuden koulun valmistumisen myötä luovutaan Annalan koulusta, sivistys- ja kulttuurilautakunnan päätöksen 25.10.2018 § 148, mukaisesti. Saman päätöksen mukaisesti Karosen koulua tulee laajentaa, jotta alueen oppilaat saadaan sijoitettua alueen kouluihin parhaalla tavalla.
Karosen koulutalolle suunnitellaan 210 oppilaan laajennus, joka kasvattaa koulun maksimikapasiteetin 560 oppilaaseen (25 oppilasta / perusopetusryhmä). Oppilasmäärään sisältyy esi- ja erityisopetuksen oppilaat. Kaksikerroksisen laajennuksen kokonaispinta-ala-arvio on noin 1 597 brm2. Asemakaavaan merkitty rakennusala sallii lisärakentamisen ja tontilla on reilusti käyttämätöntä rakennusoikeutta.
Osassa nykyisiä tiloja joudutaan tekemään tilamuutoksia, jotta ne vastaavat uutta oppilas- ja henkilökunnan määrää: muun muassa keittiötä laajennetaan viereisiin tiloihin ja keskusaulan ruokailualuetta laajennetaan. Tilat pyritään pitämään käytössä laajennuksen rakennustöiden ajan, jotta väistötiloja ei tarvita.
Suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Tampereen kaupungin koulujen ja päiväkotien uusimpia suunnitteluohjeita. Annalan koulun poistuessa palveluverkosta, on Karosen koulun oppilaskapasiteetin kasvattaminen välttämätöntä, jotta opetusta pystytään järjestämään terveellisissä ja turvallisissa tiloissa.
Tilan tarve
Karosen koulun nykyinen laskennallinen kapasiteetti on 350 oppilasta (luokat 0–6, 25 oppilasta / perusopetusryhmä). Laajennuksen jälkeen koulun laskennallinen oppilasmäärä on 560. Kapasiteetissa huomioidaan myös erityisopetuksen ja -tuen oppilaat. Suunnitellut tilat mahdollistavat oppilasmäärän vuosittaisen vaihtelun. Hallinnon työ- ja taukotilat sekä opiskeluhuollon tilat suunnitellaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Karosen koulutalon vuokran maksun perusteena oleva huoneistoala on tällä hetkellä 3 495 htm2. Laajennukseen sijoitettavien toimintojen tilantarve hyötyalana on tilaohjelman mukaan yhteensä 1067,5 hym2. Tilasuunnittelussa mahdollistetaan tilojen iltakäyttö alueen asukkaille ja muille toimijoille.
Aikataulu
Rakennustyöt on suunniteltu alkavaksi lokakuussa 2027 ja niiden on määrä valmistua lokakuussa 2028. Rakennuksen käyttöönotto on tammikuussa 2029.
Hankkeen toteuttamiseen liittyvät tiedot
Annalan asuntovaltaisella alueella sijaitseva tontti on kaupungin omistuksessa ja kooltaan 17 154 m2. Se rajautuu etelässä Juvankatuun ja lännessä Levonmäentorin aukioon ja Rosmariinipolkuun. Pohjois- ja itärajan takana levittäytyvän kapean Salviapuiston toisella puolella on pien- ja rivitalokorttelialueita.
Karosen koulua laajennetaan kaksikerroksisella lisärakennuksella, jonka ympärillä oleva välituntipiha-alue uusitaan. Laajennuksen rakentamisen jälkeen välituntipihan koko on noin 4 500 m2, eli suunnitteluohjeiden mukainen vaatimus 8 m2/oppilas täyttyy. Tontille lisätään pyöräpaikkoja, joista osa katettuina. Samassa yhteydessä viereinen pallokenttä uusitaan tekonurmipintaiseksi.
Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 2001. Kaavamääräys on YO (opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue). Sallittu kerrosluku on 2. Kaavassa määritetty rakennusoikeus on 6 000 kem2, josta on käyttämättä 2 133 kem2.
Tarveselvitysvaiheen viitesuunnitelman mukaan laajennusosaan sijoitetaan perusopetuksen opetustiloja molempiin kerroksiin aulamaisesta yhteistilasta lähtevän keskikäytävän varrelle. Esi- ja erityisopetuksen tilat ovat ensimmäisessä kerroksessa. Erityisopetuksen tilat suunnitellaan omaksi kokonaisuudekseen, josta on suora ja esteetön yhteys välituntipihalle. Erityisopetuksen saattoliikenne käyttää Rosmariininpolun puoleista kouluaukiota. Muut oppilaat saatetaan lähtökohtaisesti kouluun välituntipihan kautta.
Olemassa olevat wc-tilat ovat riittämättömät koulun nykyiseen tarpeeseen nähden, joten laajennukseen toteutettavien wc-tilojen lukumäärä ylittää laajennusosan laskennallisen tarpeen. Erityisopetuksen wc-tiloissa huomioidaan myös toiminnan vaatimat hoidolliset tarpeet.
Henkilökunnan yhteiset sosiaalitilat sijaitsevat laajennuksen maantasokerrokseen rakennettavassa väestönsuojassa. Muut henkilökunnan tilat, kuten opettajainhuone sekä opettajien ja rehtoreiden työtilat, sijaitsevat jatkossakin nykyisellä paikallaan ja niitä laajennetaan viereisiin opiskeluhuollon tiloihin. Opiskeluhuollolle rakennetaan uudet tilat laajennuksen toiseen kerrokseen. Tiloihin on pääsy myös suoraan ulko-ovelta hissillisellä kulkuyhteydellä kesäpäivystystä varten. Osa henkilökunnan uusista kokous- ja neuvottelutiloista on opiskeluhuollon tilojen lähettyvillä.
Uusi oppilasmäärä kasvattaa nykyisen keittiön ja ruokailutilan tilatarpeita. Keittiötä laajennetaan viereisiin tiloihin ja ruokailutilan osuus keskusaulasta laajenee. Nykyinen ruokailulinjasto poistetaan käytöstä ja kaksi uutta linjastoa sijoitetaan keskusaulaan. Laajennusosan katolle rakennetaan uusi ilmanvaihtokonehuone.
Rakennusteknisen toteutuksen tavoitteet
Rakennuksesta tehdään terveellinen ja turvallinen noudattaen lakeja, viranomaisohjeita, ympäristöministeriön asetuksia perustelumuistioineen ja ohjeineen sekä Tampereen Tilapalvelut Oy:n ohjeita (Rakennussuunnitteluohje 2024 Yleisosa, Rakennussuunnitteluohje 2024 Rakennusosat, Perusopetuksen suunnitteluohje 2025).
Rakenteet suunnitellaan mahdollisimman muuntojoustaviksi ja kantavien sekä jäykistävien seinien määrää pyritään minimoimaan rakennuksen sisällä. Muuntojoustavuus huomioidaan myös ikkunoiden aukotuksen suunnittelussa. Rakenneratkaisut ja detaljit pidetään mahdollisimman yksinkertaisina ja vikasietoisina. Kaikissa suunnitteluvalinnoissa huomioidaan helposti huollettavat, korjattavat ja päivitettävät rakenteet ja materiaalit sekä elinkaaren aikainen hiilijalanjälki ja elinkaarikustannukset. Suunnitteluratkaisuissa tulee myös huomioida ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.
Suunnitteluratkaisuiden tulee olla rakennusfysikaalisesti toimivia ja ne tulee voida toteuttaa kosteusteknisesti turvallisesti. Suunnittelijoiden tulee suunnitelmissaan ottaa huomioon myös rakennusaikainen kosteusrasitus ja suunnitella rakenteet siten, että rakennekosteuden on mahdollista poistua lähtökohtaisesti kuivumisaikaan varatussa ajassa. Rakennustekniset työt tehdään sisäilmaohjeen 2018 luokan S2 ja puhtausluokitustason P1 mukaan. Käytettävien rakennusmateriaalien tulee olla M1 luokiteltuja.
Rakennuksen kosteudenhallinnan toimintamallina käytetään Kuivaketju10 järjestelmää sekä laadittavaa kosteudenhallintaselvitystä. Laajennusosa rakennetaan omarunkoisen sääsuojan alla runkovaiheen valmistumisen jälkeen. Perusparannettavalla osalla kaikki ulkovaippaan kohdistuvat työt tehdään omarunkoisen sääsuojan alla.
Huoneakustiikassa ja ääneneristävyydessä on otettava huomioon tilojen monikäyttöisyys ja soveltuvuus opetuskäyttöön. Akustiikan keskeisimmät tavoitteet ovat opetustilojen hyvä sekä toimintaa tukeva huoneakustiikka, aulatilan ja ruokalan rauhallinen ääniympäristö sekä hallinnon ja opiskeluhuollon tilojen ääneneristävyys. Tilojen pintarakenteet suunnitellaan tilojen käyttötarkoituksen mukaiseksi ja laatutasoltaan käytön ja kulumisen kestäviksi. Materiaaleissa huomioidaan myös huollettavuus, ylläpito ja kulutuskestävyys. Alakattoja käytetään pääosin kaikissa tiloissa. Alakatoissa huomioidaan tilan vaatimukset ja mahdolliset tekniikan suojaukset, tarkastukset ja huolto. Ullakkotiloihin, vesikatoille sekä muihin huoltokohteisiin suunnitellaan turvalliset kulkuyhteydet.
Laajennuksen suunnittelussa rakennuksen perustusten ja rungon käyttöiäksi määritetään 100 vuotta, muut rakennusosat 50 vuotta. Kevyiden piharakennusten käyttöikä on 50 vuotta. Rakenteet mitoitetaan Eurokoodien Rakenteiden kuormat -standardien mukaisille kuormille. Vesikaton kuormissa huomioidaan aurinkosähköjärjestelmän kuormat. Korkeiden tilojen kohdilla ja reitit niihin tulee mitoittaa huollon vaatiman henkilönostimen vaatimalle kuormitukselle. Jatkosuunnittelussa tulee selvittää käyttäjähankintoina tulevien painavien laitteiden vaikutukset rakenteisiin esimerkiksi paloturvakaappien tai puhelinkoppien osalta.
Laajennuksen vaippa toteutetaan tiiviinä rakenteena kaikkine läpimenoineen niin, että ilmanvuotoluku 1,0 m3/hm2 täyttyy. Lämmöneristeet mitoitetaan täyttämään ympäristöministeriön asetuksessa uuden rakennuksen energiatehokkuudesta annettuja lämpöhäviön laskennassa käytettäviä lämmönläpäisykertoimien vertailuarvoja. Rakennuksen paloluokka on P1. Laajennuksen ensimmäiseen kerrokseen rakennetaan teräsbetoninen S1-luokan väestönsuoja. Rakennuksen korkeusasema määräytyy olemassa olevan rakennuksen mukaisesti. Maanpintojen korkeusasemien suunnittelussa huomioidaan pintavesien poisjohtaminen rakennuksen vierustoilta sekä suunnitteluohjeiden mukaisten sokkelikorkeuksien toteutuminen. Laajennuksen salaojasuunnittelussa tulee huomioida olemassa olevan koulurakennuksen salaojien toiminta.
Laajennus perustetaan teräsbetonipaalujen varaan teräsbetonisten paaluanturoiden välityksellä. Anturoiden alapuolelle tehdään kapillaarikatkot ja koko rakennuksen alla perusmaa muotoillaan salaojiin päin. Alapohjat rakennetaan kantavina rakenteina ja alapuolinen ryömintätila tuuletetaan koneellisesti. Huollon kulku ryömintätilaan suunnitellaan ulkokautta. Pohjoisreunan perustamistapaa tarkastellaan jatkosuunnittelussa. Rakennuksen runkona ovat teräsbetoniseinät ja -pilarit sekä ontelolaattaholvit kannateltuina matalaleukaliittopalkeilla. Rakennuksen kerroskorkeus on 3,9 metriä. Ääniteknisesti vaativien tilojen alueille toteutetaan kelluva pintalaattarakenne. Ullakolle sijoittuva ilmanvaihtokonehuone toteutetaan teräsrunkorakenteisena julkisivuverhotuin pelti-eriste-pelti-elementein. Julkisivuihin tulee metalliverhoilu vanhan mukaisesti. Isot lasiseinät toteutetaan vakiorakenteisina. Ikkunapinta-aloissa tulee huomioida passiivinen olosuhdehallinta tiloissa.
Vesikatot kallistetaan ulospäin ja rakennukseen tehdään ulkopuolinen sadevedenpoistojärjestelmä. Rakennuksen joka sivulle suunnitellaan pitkät räystäät suojaamaan ulkoseiniä. Vesikatteeseen tehtävät läpimenot minimoidaan. Yläpohja- ja vesikattorakenteissa huomioidaan aurinkopaneelijärjestelmän asentaminen vesikatolle. Vesikatot varustetaan tarvittavilla turva- ja huoltovarusteilla.
Vanhan osan perusparannettavalla alueella tehdään tilamuutoksista johtuvat toimenpiteet huomioiden kantava ontelolaattarakenteinen alapohjarakenne. Keittiön lattiakaivomuutokset ja pakastehuoneen lattia toteutetaan olemassa olevan pintalaatan alueella. Rakennetaan teräsrakenteinen yhdyssilta laajennuksen ja vanhan osan välille.
Rakennuksen LVI-suunnittelun lähtökohtana on käyttökelpoinen, kestävä, energiatehokas ja helppohuoltoinen rakennus. Rakennuksen järjestelmissä käytetään toimiviksi ja kestäviksi osoittautuneita energiatehokkaita kokonaisratkaisuja ja laitteita. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja -mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus.
Laajennusosan sadevesiviemäröinti johdetaan viivästyslaitteiston välityksellä Tampereen veden sadevesiviemäriverkostoon. Vanhat sadevesiliittymät jäävät ennalleen.
Laajennusosa varustetaan asetusten ja energialuokan vaatimusten mukaisilla ilmastointilaitteilla. Ilmastointikoneiden palvelualuejako ja ohjaustapa suunnitellaan todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Rakennuksen ilmastoinnin ilmamäärät suunnitellaan sisäilmaluokan S2 mukaisesti 8l/s/hlö vakioilmavirtajärjestelmänä. Ilmamäärät määräytyvät henkilömitoituksen mukaan. Keittiön ilmanvaihtokone uusitaan. Keittiötilat viemäröidään uusittavan rasvanerottimen kautta jätevesiviemäriin. Keittiössä käytetään haponkestävästä teräksestä valmistettuja lattiakaivoja ja -altaita ritiläkansin sekä sakka-astioin. Vesi- ja viemärijärjestelmien toteutuksessa huomioidaan siivottavuus.
Rakennuksen lämmönjakokeskus uusitaan. Opetustilat lämmitetään ikkunoiden alle sijoitettavilla lämmityspattereilla, jotka varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä ja sulkuyhdistäjillä. Aulat ja märkätilatilat lämmitetään lattialämmitysjärjestelmällä. Keittiön, laajennuksen opetustilojen, kirjaston ja oppilashuollon ilmanvaihtokoneet varustetaan jäähdytyksellä. Jäähdytys toteutetaan vedenjäähdytyskoneella. Rakennusautomaatio uusitaan. Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä.
Rakennuksen sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien ja niihin kiinteästi liitettyjen laitteiden suunnittelun ja toteutuksen tavoitteena on helppokäyttöisyys, huollettavuus, turvallisuus ja elinkaaritalous. Järjestelmät ja laitteet valitaan mahdollisimman energiatehokkaiksi.
Tavoitteena on saavuttaa rakennukseen sellaiset toteutusratkaisut, joissa on huomioitu tilojen muunneltavuusmahdollisuudet, tilankäytön vaihtelumahdollisuudet sekä erilaiset käyttöajat ja käyttötarpeet koko sen elinkaaren aikana. Sähkö- ja tietoteknisten laitteistojen käyttöikätavoite on 35 vuotta. Rakennuksen kaikki sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien asennukset toteutetaan halogeenivapaita (HF) kaapelointeja sekä putkitus- ja uppoasennusjärjestelmiä käyttäen.
Laajennuksen katolle toteutetaan aurinkosähköjärjestelmä uusiutuvan energian käyttämiseksi apuna taloteknisten järjestelmien energiakulutuksessa. Järjestelmä on nimellisteholtaan min. 30 kW (invertterien nimellisteho tai aurinkopaneelien yhteenlaskettuteho minimissään). Käytettävän aurinkopaneelin valmistuksen hiilijalanjäljen (A1–A3) tulee EPD-ympäristötuoteselosteen mukaan määritettynä olla alle 150 kg CO2e/paneeli-m2 ja hyötysuhteen vähintään 20 %.
Investointi- ja käyttökustannukset
Esiselvitysten perusteella tehdyissä laskelmissa on päädytty seuraavaan kustannusarvioon: laajennus 5 225 000 euroa (3 272 euroa / brm2, alv 0 %) ja osittainen perusparannus 390 000 euroa (1 726 euroa / brm2, alv 0 %), yhteensä 5 615 000 euroa (3 080 euroa / brm2, alv 0 %). Lisäksi koulun tontilla olevan pallokentän muuttaminen hiekkakentästä tekonurmipintaiseksi on arvioitu kustantavan noin 223 000 euroa. Toteutettaessa samaan aikaan laajennuksen kanssa, se nostaa hankkeen kokonaiskustannuksen 5 838 000 euroon.
Koulurakennuksen vuosivuokra on 1 074 665 euroa, joka jakaantuu seuraavasti: perusopetukselle 859 872 euroa, esiopetukselle 134 896 euroa, Pirkanmaan hyvinvointialueelle 40 176 euroa ja Pirkanmaan Voimia Oy:lle 39 721 euroa. Lopullinen vuokra määräytyy käyttöönottoajan ylläpitokustannustason, hankkeen toteutuneiden investointikustannusten ja pinta-alan mukaisesti.
Toiminnan kustannukset
Karosen koulussa on tällä hetkellä henkilökuntaa noin 40 henkilöä. Laajennuksen myötä määrä kasvaa noin 30 henkilöllä, jolloin henkilöstön määrä on kokonaisuudessaan noin 70.
Perusopetuksen henkilöstön määrä kasvaa noin 23 henkilöllä. Heidän uudet palkkakustannuksensa ovat yhteensä noin 1 188 600 euroa / vuosi.
Perusopetuksen muut uudet toiminnan kustannukset (pois luettuna ateriat ja vuokrat) ovat yhteensä noin 164 325 euroa / vuosi.
Esiopetuksen henkilökunnan määrä kasvaa noin 7 henkilöllä, heidät tulevat palkkakustannukset tulevat olemaan noin 325 341 euroa / vuosi.
Esiopetuksen muut toiminnan kustannukset (pois luettuna ateriat ja vuokrat) ovat yhteensä noin 27 440 euroa / vuosi.
Vuoden 2028 vuosisuunnitelmassa tulee huomioida ensikertaisen kalustuksen kustannukset, jotka ovat perusopetuksen osalta noin 437 500 euroa (2 500 euroa / oppilas). Summasta 65 % eli 284 375 euroa on varsinaista ensikertaista kalustamista (irtokalusteita) ja 35 % eli 153 125 euroa on varauksena käyttötalouteen, sisältäen muun muassa tarvittavat ICT-hankinnat.
Esiopetuksen osalta ensikertaisen kalustuksen kustannus on 87 500 euroa (2500 euroa / esioppilas). Summasta 65 % eli 56 875 euroa on varsinaista ensikertaista kalustamista (irtokalusteita) ja 35 % eli 30 625 euroa on varauksena käyttötalouteen, sisältäen muun muassa tarvittavat ICT-hankinnat.
Kouluterveydenhuollon sekä kuraattori- ja psykologipalveluiden kustannuksista vastaa Pirkanmaan hyvinvointialue.
Väistötilaratkaisu
Karosen koulun toiminta jatkuu keskeytyksettä laajennuksen rakentamisen aikana. Opetustoiminnalla ei ole väistötilatarpeita.
Nykyisten henkilökunnan tilojen ja keittiön tilamuutokset pyritään toteuttamaan kesäaikaan niin, että rakennustöistä aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Alustavien suunnitelmien mukaan opiskeluhuollon käytössä olevien tilojen tilamuutokset toteutetaan vasta sen jälkeen, kun toiminta on siirtynyt uusiin tiloihin laajennuksen puolelle. Toteutusvaiheiden aikataulua ja mahdollisia väistötilatarpeita tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä.
Lapsivaikutusten arviointi
Terveys: Karosen koulutalon laajennus mahdollistaa lähialueen oppilaille terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt. Laajennuksen opetustilat luovat viihtyvyyttä ja koulumyönteistä asennetta oppilaisiin ja perheisiin. Koulun opiskeluhuolto toimii saumattomassa yhteistyössä oppilaiden terveyden ja opiskeluolosuhteiden edistämiseksi.
Turvallisuus ja liikkuminen: Laajennuksen yhteydessä kiinnitetään huomiota kouluympäristön liikenneturvallisuuteen. Välituntipiha suunnitellaan omaehtoista liikuntaa tukevaksi sekä huomioidaan esteettömyys myös leikkivälineissä. Hankkeen yhteydessä lisätään myös sekä oppilaille että henkilöstölle polkupyöräpaikkoja, joista osa katettuina.
Arjen sujuvuus: Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia nuorten arjen sujumiseen, kun kouluun saadaan lisää oppilaspaikkoja. Rakennuksen tilat suunnitellaan niin monikäyttöiseksi ja joustavaksi kuin mahdollista, jotta tilat palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla muuttuvissa tilanteissa.
Tampereen kaupungin hallintosäännön (2.9.2025) 16.2 § 7. kohdan mukaisesti lautakunta päättää oman tehtäväalueensa osalta yli 1 000 000, mutta enintään 10 000 000 euron arvoisten tilahankkeiden tarveselvityksistä ja hankesuunnitelmista sekä niihin liittyvistä investointisopimuksista pitkäaikaisine käyttötalousvaikutuksineen.