Perustelut
Tampereen kaupungin vuoden 2025 tilinpäätöksen vuosikate oli 106,2 milj. euroa, mikä kattoi 77 prosenttia suunnitelmapoistoista.
Tilikauden tulokseksi muodostui -32,5 milj. euroa, mikä on 35,6 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Tulos sisältää pysyvien vastaavien myyntivoittoja 64,9 milj. euroa. Valtuusto päätti vuoden 2025 aikana talousarviomuutoksista neljässä eri kokouksessa.
Kaupungin toimintakate toteutui 37,3 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Toimintakate toteutui budjetoitua parempana erityisesti kasvatus- ja opetuslautakunnan (8,2 milj. euroa) ja elinvoima- ja osaamislautakunnan (7,2 milj. euroa) osalta.
Verotuloja kertyi 10,0 milj. euroa vuotta 2024 vähemmän. Valtionosuuksia kertyi 42,5 milj. euroa vuotta 2024 enemmän. Tämä muutos johtuu ensisijaisesti TE-uudistuksen vaikutuksesta valtionosuuksiin.
Nettoinvestoinnit (225,9 milj. euroa) pienenivät 84,3 milj. euroa vertailuvuodesta ja alittivat muutetun talousarvion 12,0 milj. eurolla. Asukaskohtainen lainamäärä kasvoi 247 eurolla ollen vuoden lopussa 3 871 euroa asukasta kohden.
Palkallisten henkilötyövuosien määrä vuonna oli 8 354 henkilötyövuotta. Henkilöstökulut alittivat muutetun talousarvion 13,1 milj. eurolla.
Konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin 72 tytäryhteisöä, kaksi kuntayhtymää, kaksi säätiöitä ja 15 osakkuus- tai omistusyhteysyhteisöä. Konsernin tilikauden tulos oli 18,2 milj. euroa alijäämäinen. Konsernin investointimenot olivat 501,3 milj. euroa ja investointien tulorahoitusprosentti oli 52. Konsernin 2 709,3 milj. euron lainakanta oli 10 281 euroa asukasta kohden.
Talousarvion toteutuminen
Tilinpäätöksen talousarvion toteumaosa sisältää laskelmaosan, strategiaosan, palvelualueiden, kehitysohjelmien, konsernihallinnon ja taseyksiköiden talousarvion toteumavertailun sekä konsernin tytäryhteisöjen tavoitteiden toteuman. Talousarvion toteumavertailuissa on esitetty valtuuston talousarviossa hyväksymän sitovuustason mukaisten määrärahojen, tuloarvioiden, investointien ja toiminnan tavoitteiden toteumat ja niiden olennaiset poikkeamat talousarvioon perusteluineen.
Toimintayksiköiden talous toteutui pääsääntöisesti muutetun talousarvion mukaisena tai muutettua talousarviota parempana. Ainoa ylitys oli hyvinvoinnin kehitysohjelman 0,1 milj. euron toimintakatteen ylitys. Nettoinvestointien toteuma kaupunkitasolla oli 225,9 milj. euroa, joka oli 12,0 milj. euroa talousarviota alhaisempi. Poikkeama oli varsin maltillinen ja suurin syy siihen oli hankkeiden toteutuminen tilikausien välillä toisin kuin oli suunniteltu. Peruskaupungin yksiköiden nettoinvestointeihin tehtiin talousarviomuutoksia yhteensä 15,0 milj. euroa neljässä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Yhdyskuntalautakunnan (pois lukien erikseen sitovat erät) nettoinvestoinnit toteutuivat 0,5 milj. euroa talousarviota suurempina. Asunto- ja kiinteistölautakunnan nettoinvestoinnit toteutuivat 5,2 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä. Eroa selittää erityisesti talonrakennushankkeiden toteutuminen ennakoitua myöhemmin.
Laskelmaosassa pitkäaikaisten lainojen muutos toteutui 24,9 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä.
Valtuustoon nähden sitovien erien negatiiviset poikkeamat talousarvioon (1 000 euroa):
Toimintakate:
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, Hyvinvoinnin kehitysohjelma -103
Nettoinvestoinnit:
Asunto- ja kiinteistölautakunta, Viiden tähden keskusta -kehitysohjelma -8
Yhdyskuntalautakunta, (pois lukien erikseen sitovat erät) -475
Konsernihallinto, muut -29
Kaikki valtuustoon nähden sitovien erien talousarviopoikkeamat on esitetty toimintakertomuksen kohdassa Olennaiset poikkeamat talousarvioon.
Toiminnan tavoitteiden toteutuminen
Vuosi 2025 oli Tampereen strategian 2030 – Tekemisen kaupunki viimeinen toteutusvuosi. Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2025 talousarviossa strategian pohjalta lautakunnille, työllisyysjaostolle ja kaupunginhallituksen alaiselle toiminnalle yhteensä 51 toiminnan tavoitetta.
Tytäryhteisöille asetettiin yhteensä 66 tavoitetta, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa muun muassa hallituksessa ja yhtiökokouksessa.
Talousarvion toiminnan tavoitteet perustuvat Tampereen strategiaan sekä pormestariohjelmaan. Talousarviossa tavoitteita asetetaan ensisijaisesti toiminnan vaikuttavuudelle ja tuloksille. Toiminnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia, pois lukien tytäryhteisöille asetetut tavoitteet.
Suoraan kaupunkistrategiasta johdetuista 51 toiminnan tavoitteesta 28 toteutui ja yhdeksän toteutui osittain. Tavoitteista 12 jäi toteutumatta ja kahden tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Tytäryhteisöjen 66 toiminnan tavoitteesta 51 toteutui, 14 jäi toteutumatta ja yksi tavoite toteutui osittain. Yhden tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida.
Valtuustokauden tavoitteista johdetut tamperelaisten hyvinvointiin kohdistuvat tavoitteet toteutuivat osittain. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta on positiivista, että 89,5 prosenttia tamperelaisista oppilaista kokee olonsa hyväksi koulussa. Myös nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt vertailuvuodesta 2023. Itsensä yksinäiseksi tuntevien alakoululaisten (4.–5.-luokkalaisten) osuus on hieman kasvanut, mutta yläkoululaisten, lukiolaisten ja ammatillisten opiskelijoiden kokema yksinäisyys vähentynyt. Negatiivista on, että kokemukset kiusaamisesta ovat pysyneet vuoden 2024 tasolla perusopetuksen 1–9.-luokkalaisten osalta ja kasvaneet toisella asteella opintonsa aloittavien osalta. Heikon lukutaidon omaavien oppilaiden osuus on kasvanut 2., 7. ja 9. luokilla, ja matematiikasta heikon tuloksen saaneiden osuus pieneni ainoastaan 9.-luokkalaisissa. Kaikkien tamperelaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta on myönteistä, että kaupungin ja hyvinvointialueen yhdyspintatyön toimivuuden koetaan parantuneen edellisvuodesta.
Tampereen tavoitteet monipuolisesta ja kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta toteutuivat osittain. Kohtuuhintaisia asuntoja valmistui huomattavasti yli tavoitteen (1416/716), mutta huolestuttavaa on, että tavoitteen toteutumisesta huolimatta sekä asunnottomien kokonaismäärä että pitkäaikaisasunnottomien määrä kasvoivat. Asunnottomuuden kasvu liittyy erityisesti kansallisella tasolla perusturvaan tehtyihin heikennyksiin. Monipuoliseen asuntotuotantoon liittyen pientalorakentamisessa jäätiin alkuperäisestä tavoitteesta (150 pientaloa). On kuitenkin huomattava, että vaikka tontinluovutuksen osalta vuosittainen tavoitetaso ei toteudu, asemakaavavaranto mahdollistaa 150 pientalon rakentamisen tulevina vuosina.
Kaupunkiympäristöön, liikkumiseen ja kestävään kaupunkikehitykseen liittyvät tavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti. Sekä joukkoliikenteen matkustajamäärät että kestävien liikkumismuotojen suhteellinen kulkutapaosuus (sisältäen jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen) kasvoivat, minkä lisäksi raitiotien Pirkkala–Linnainmaa jatko-osuuden rakentaminen eteni suunnitellusti. Luonnon monimuotoisuutta edistettiin Keski-Tampereen ja eteläisen Tampereen suuralueille valmistuneilla luontotyyppikartoituksilla.
Tampereen vetovoiman vahvistaminen on keskeisessä roolissa tulevaisuuden osaamisen varmistamiselle. Suomen suositelluin opiskelukaupunki -vertailussa Tampere sijoittui vuonna 2025 toiseksi, joskin nettosuosittelun tulosten perusteella, jossa mukaan on laskettu myös ei-suosittelijat, Tampere on edelleen selkeästi Suomen suositelluin opiskelukaupunki. Kansainvälisen osaamisen houkuttelemisen näkökulmasta on valitettavaa, että tutkijoiden ja erityisasiantuntijoiden ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin vuonna 2025 yli puolet vähemmän kuin vuonna 2024. Lasku jatkuu toista vuotta peräkkäin ja on seurausta vaikeasta työmarkkinatilanteesta ja maahanmuuttoon liittyvistä lainsäädännön kiristyksistä. Alueelle sijoittuvien startup-yritysten määrän osalta ei aivan ylletty tavoitteeseen, joskin on huomioitava, että moni merkittävä startup-lähtöinen yritys on ylittänyt tarkastelurajan, jonka mukaan niitä enää pidetä startup-yrityksinä.
Työllisyyden edistämisen näkökulmasta keskeisenä onnistumisena voidaan pitää TE-uudistuksen onnistunutta toteutusta ja sitä, että vaikeasta työllisyystilanteesta huolimatta asiakkaiden, palvelujen ja henkilöstön hallittu siirtymä onnistui järjestämisvastuun siirtyessä valtiolta Tampereen kaupungille. Työllisyysalueen toimintamalli on organisoitu yhteistoimintasopimuksen, järjestämissuunnitelman ja lähipalvelumallin mukaisesti 1.7.2025 alkaen. Elinkeinoelämän edellytysten osalta on positiivista, että sekä teollisuuden uudistumista tukevan siruohjelman keskeiset toimenpiteet että yhteistoimintamallin valmistelu puolustusteollisuuden liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemin edistämiseksi etenivät suunnitellusti.
Koko kaupunkia koskevat organisaation uudistumis- ja toimintakykyyn liittyvät tavoitteet etenivät pääosin suunnitellusti. Tavoitteet esihenkilötyön, henkilöstön työhyvinvoinnin ja hakijakokemuksen parantumisesta toteutuivat. Työntekijäkokemuksen tulokset sen sijaan heikentyivät loppuvuodesta. Kaupungin toimintojen digitalisoitumiskehityksen näkökulmasta on positiivista, että asiointi digitaalisessa kanavassa oli vuoden lopussa mahdollista 54 prosentissa kaupungin palveluja, mikä ylitti vuodelle 2025 asetetun tavoitteen (50 %).
Kaupungin tytäryhteisöille asetettiin vuodelle 2025 yhteensä 66 taloudellista ja toiminnallista tavoitetta. Tavoitteet koskivat muun muassa toiminnan kannattavuutta, asiakastyytyväisyyttä, osinkoa, investointien ja omaisuuden hallintaa, palvelujen laatua sekä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Vuoden 2025 aikana tytäryhteisöt onnistuivat pääosin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Valtaosa tavoitteista toteutui kokonaisuudessaan, ja konsernitasolla tarkasteltuna toiminta oli tavoitteiden mukaista. Tytäryhteisöille asetetuista 66 tavoitteesta 51 toteutui, 14 jäi toteutumatta ja yksi tavoite toteutui osittain. Tavoitteiden toteutumisaste oli 77,3 prosenttia. Taloudellisten tavoitteiden osalta tytäryhteisöt pääsääntöisesti saavuttivat niille asetetut tulos-, osinko- ja vakavaraisuustavoitteet.
Lautakuntien ja konsernihallinnon vuosisuunnitelmissa määritellään talousarviossa asetettuja tavoitteita toteuttavia toimenpiteitä, joista raportoidaan lautakunnille kolmannesvuosittain. Vuoden 2025 osalta lautakuntien vuosisuunnitelman toteutumisesta on raportoitu kullekin lautakunnalle huhtikuun, elokuun lopun ja vuoden lopun tilanteesta. Konsernihallinnon taloutta on raportoitu toiminnan ja talouden katsauksissa sekä tilinpäätöksessä. Vuosisuunnitelman 2025 toimenpiteistä on raportoitu ylimmän johdon tavoite- ja kehityskeskusteluissa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Tampereen kaupungin vuoden 2025 tilinpäätös allekirjoitetaan ja jätetään tilintarkastajien tarkastettavaksi.
Tilinpäätös saatetaan tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi.
Esitetään valtuuston päätettäväksi:
Kaupungin tilikauden tulos muodostui 32 536 953,34 euroa alijäämäiseksi. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen käsittelyä siten, että aiemmin tehdyistä investointivarauksista syntynyttä poistoeroa tuloutetaan 806 348,27 euroa, vahinkorahastosta tuloutetaan 138 283,14 euroa toteutuneiden menojen katteeksi ja tilikauden ylijäämä 31 592 321,93 euroa siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämä -erään.
Selvitystä talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella ei tarvita, koska taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertynyttä ylijäämää.
Esitetyt talousarvion toimintakatteen ja investointimäärärahojen ylitykset hyväksytään.