Perustelut
Elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaosto on Tampereen kaupungin organisaatioon kuuluva toimielin, joka vastaa työvoimapalvelujen järjestämisestä yhteistoiminta-alueella. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluu 16 kuntaa Pirkanmaalta. Päätöksenteossa ovat mukana Akaa, Kangasala, Nokia, Orivesi, Tampere, Valkeakoski, Virrat, Ylöjärvi, Juupajoki, Kuhmoinen, Lempäälä, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Urjala ja Vesilahti. Urjalan kunta on päättänyt 29.12.2025 irtautumisesta Tampereen seudun työllisyysalueen yhteistoiminta-alueesta. Irtisanominen astuu voimaan 1.1.2027 alkaen. Urjalan irtautumisen jälkeen yhteistoiminta-alueeseen kuuluu 15 kuntaa.
Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti yhteistoiminta-alueen talous on osa Tampereen kaupungin talousarviota, taloussuunnittelua ja kirjanpitoa. Työllisyysalueen toiminnasta on muodostettu kirjanpidollinen taseyksikkö, jolla yhteistoiminta-alueen piiriin kuuluvan toiminnan talous eriytetään kirjanpidossa. Taseyksikölle kohdistetaan työllisyysalueen välittömät ja välilliset kustannukset. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset yhteistoiminnan hoitamiseen turvataan.
Työllisyysalueen taseyksiköstä rahoitettavat palvelut pitävät sisällään kaikki TE-uudistuksessa kuntiin siirtyneet lakisääteiset työvoimaviranomaisen tehtävät sekä yhteistoimintasopimuksessa sovitut kotoutumisen palvelut (pl. Valkeakoski, joka järjestää itse ne kotolain mukaiset tehtävät, jotka eivät kuulu työvoimaviranomaiselle).
Työllisyysalueen vuoden 2027 talousarviovalmistelussa keskeisinä lähtökohtina ovat Tampereen strategiaan ja työllisyysstrategiaan pohjautuvat toiminnan painotukset sekä talouden tasapainotusohjelma. Toiminnan tavoitteet tarkentuvat työllisyysjaoston talousarviossa, joka käsitellään kokonaisuudessaan elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaoston kokouksessa 2.9.2026. Toiminnan tavoitteet perustuvat valtuustokauden tavoitteisiin työpaikkojen ja työllisten määrän kasvattamisesta, työllisyysasteen sekä työvoiman saatavuuden parantumisesta.
Työllisyysalueen toiminnan menot katetaan yhteistoiminta-alueeseen kuuluvien kuntien maksuosuuksilla. Yhteistoimintasopimuksessa on sovittu kustannustenjaon periaatteista. Kuntien maksuosuudet määräytyvät yhteistoimintasopimuksessa sovittujen kustannustenjaon periaatteiden mukaisesti. Työllisyysalueen nettokustannuksista 50 % jaetaan laajan työttömyyden suhteessa ja 50 % kustannuksista jaetaan työikäisten määrän suhteessa. Edellä mainitusta jakoperusteesta voidaan poiketa niiden kustannusten osalta, jotka on mahdollista laskuttaa kuntakohtaisiin toteutuneisiin kustannuksiin perustuen. Poikkeaminen yllä mainitusta jakoperusteesta käsitellään lautakunnassa osana vuosittaista talousarvioprosessia.
Vuoden 2026 vuosisuunnitelmaan kirjattiin, että kuluvan vuoden aikana selvitetään aiheuttamisperiaatteen käyttöönottoa maksuosuuksien laskutuksessa.Yhteistoimintasopimuksessa on määritelty kriteerit, joiden perusteella aiheuttamisperusteiseen laskutukseen voitaisiin siirtyä. Työllisyysalueen kunnat ovat tuoneet esille lausunnoissaan aikaisempien talousarvioprosessien yhteydessä, että aiheuttamisperiaatteen käyttöönottoa tulisi edistää.
Vastuukunta on selvittänyt tietojen saatavuutta aiheuttamisperusteisen laskutuksen käyttöönottoon. Tehdyn selvityksen perusteella esitetään, että vuoden 2027 laskutuksessa kuntakohtaisiin toteumiin perustuvaan laskutukseen siirrytään työvoimaviranomaisen maksamien tukien ja korvausten osalta (palkkatuki, yli 55-vuotiaiden työllistämistuki, starttiraha, harkinnanvarainen kulukorvaus, matka- ja yöpymiskustannusten korvaus sekä työolosuhteiden järjestelytuki), edellyttäen että tiedot ovat raportoitavissa valtion yleisestä avustusjärjestelmästä ja kirjanpidosta. Kuntakohtainen kohdennus perustuu tukea tai korvausta saavan tai tuella työllistettävän henkilön kotikuntatietoon. Muut työllisyysalueen kustannukset kohdennetaan normaalin kustannustenjakomallin mukaisesti; 50 % kustannuksista jaetaan laajan työttömyyden suhteessa ja 50 % kustannuksista jaetaan työikäisten määrän suhteessa. Mikäli tukien ja korvausten kuntakohtaiset tiedot eivät olisi työvoimaviranomaisesta riippumattomista syistä saatavissa laskutusta varten YA-järjestelmästä ja kirjanpidosta, myös tukien ja korvausten kustannukset voidaan kohdentaa edellä mainitun laskennallisen jakoperusteen mukaisesti.
Aiheuttamisperusteisen laskutuksen kehittämistä jatketaan tulevina vuosina yhteistoimintasopimuksen kriteerit huomioiden.
Talousarviossa maksuosuusarviot määräytyvät kaikkien kustannusten osalta siten, että 50 % kustannuksista kohdennetaan laajan työttömyyden suhteessa ja 50 % kustannuksista kohdennetaan työikäisten määrän suhteessa. Talousarviovuotta seuraavan vuoden alussa maksuosuudet tasataan vastaamaan toteutuneita edellisen vuoden toteutuneita kustannuksia.Tasauslaskutuksen yhteydessä työvoimaviranomaisen myöntämiä tukia ja korvauksia koskevat toteutuneet kustannukset kohdennetaan tukipäätösten kuntakohtaisten toteumien mukaisesti, ja muut kustannukset laskennallisten jakotekijöiden (työikäisten määrä, laaja työttömyys) mukaisesti.
Valtionosuuslaskelmien viimeisimpien laskentatekijöiden perusteella vuoden 2027 talousarviossa maksuosuusarviot jakautuvat Tampereen ja muiden kuntien välillä siten, että Tampereen kaupungin maksuosuus on 62 % ja muiden kuntien 38 %. Lopulliset maksuosuusprosentit voivat poiketa talousarviossa esitetyistä maksuosuuksista, koska laskutus perustuu toteutuneisiin kustannuksiin, jotka kohdennetaan osin aiheuttamisperusteisesti.
Työllisyysalueen vuoden 2027 talousarvioesitysluonnoksessa toimintamenot (pl. erillisrahoituksella rahoitettava nuorten rekrytointituki) ovat 71,4 milj. euroa, mikä on 4,3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2026 vuosisuunnitelmassa. Esityksessä on huomioitu käytettävissä olevien tietojen perusteella tulevista lakimuutoksista aiheutuvat menojen lisäykset sekä kustannustason muutokset (palkkaratkaisun vaikutus). Keskeinen muutos kohdistuu kolmannen sektorin tukien kehittämiseen kaupungin yleisen toimialan puolella, minkä perusteella painotusta työllisyysalueelta maksettavien palkkatukien osalta vähennetään. Talousarvioluonnokseen sisältyvien arvioiden perusteella kuntien maksuosuusarviot vuonna 2027 ovat yhteensä 70,9 milj. euroa.
Kuntien maksuosuusarviot on laskettu vuoden 2027 menoarvion perusteella, talousarvion valmisteluprosessin ollessa käynnissä. Kuntakohtaisissa maksuosuusarvioissa työllisyysalueen arvioidut nettokustannukset kustannukset on jaettu 15 kunnan kesken. Tampereen kaupunginhallitus käsittelee talousarviokehystä 22.6.2026. Työllisyysalueen talousarvioesitys laaditaan kaupunginhallituksen vahvistaman talousarviokehyksen mukaisesti. Kaupunginhallituksen vahvistama talousarviokehys voi poiketa työllisyysalueen tämänhetkisestä talousarvioluonnoksesta ja kesäkuussa muodostetuista maksuosuusarvioista. Työllisyysjaosto käsittelee talousarvioesitystä kokouksessaan 2.9.2026.
Yhteistoiminta-alueen kunnilta pyydetään lausuntoa Tampereen seudun työllisyysalueen vuoden 2027 talousarvioesitysluonnoksesta perjantaihin 21.8.2026 mennessä.
Tampereen seudun työllisyysalueen talousarvioesitysluonnos vuodelle 2027, maksuosuusarviot ja lausuntopyyntö yhteistoiminta-alueen kunnille ovat tämän asian liitteinä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Saari Regina, Työllisyys- ja kasvujohtaja
Tampereen seudun työllisyysalueen vuoden 2027 talousarvioesitysluonnos ja maksuosuusarviot hyväksytään liitteen mukaisena jatkovalmistelua varten.
Yhteistoiminta-alueen kunnilta pyydetään lausuntoa talousarvioluonnosesityksestä, maksuosuusarvioista ja osittaiseen aiheuttamisperusteiseen laskutukseen siirtymisestä liitteen aikataulun mukaisesti.