Yhdyskuntalautakunta, kokous 9.6.2026

Lataa  Kuuntele 

§ 148 Poikkeamishakemus Vuores, Asuntamaanrinne 8, jätteiden aluekeräyspisteen rakentaminen 

TRE:2257/10.03.01/2026

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Poikkeamispäätös RakL 57 §:n nojalla AKL 58 § 2 momentin säädöksestä, jonka mukaan asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle.

Suunnitelman mukaan tontille, jonka asemakaavan mukainen käyttötarkoitus on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, sijoitetaan 6 kpl syväkeräyssäiliötä käsittävä jätteiden lähikeräyspiste.

HAKIJA ON ANTANUT ERITYISET SYYT POIKKEAMISELLE

”Vuoreksen alueelle on suunniteltu jätteiden lähikeräysjärjestelmä, jotta voidaan varautua alueella käytössä olleen jätteen putkikeräysjärjestelmän käytön päättymiseen. Lähikeräysjärjestelmässä alueelle rakennetaan yhteensä 32 jätteen lähikeräyspaikkaa, jotka ovat alueen asuinkiinteistöjen yhteisessä käytössä. Vuoreksen alueen jätehuolto on suunniteltu järjestettäväksi alipaineisella putkikeräysjärjestelmällä ja alueen maankäytön suunnittelu on tehty sen mukaisesti. Alueelle ei ole varattu tilaa maan pinnalle sijoitettaville jätesäiliöille tai jäteauton säännölliselle liikennöinnille.

Kattavien selvitysten jälkeen alueelle sopivimmaksi ja perustelluimmaksi jätehuoltojärjestelmäksi osoittautui lähikeräysjärjestelmä. Lähikeräysjärjestelmän valintaa puoltaa mm. seuraavat seikat:

  • Lähikeräysjärjestelmällä saadaan tarjottua kaikille alueen asukkaille jätehuoltomääräysten mukainen, yhdenvertainen palvelutaso. 
  • Pirkanmaan Jätehuolto vastaa järjestelmän rakentamiseen ja ylläpitämiseen liittyvistä investoinneista ja kustannuksista.
  • Jätehuolto järjestyy alueellisena ratkaisuna, eikä aukkoja jätteen erilliskeräysvelvoitteeseen jää.
  • Taloyhtiöiden tai omakotiasukkaiden ei tarvitse investoida tai hankkia jätehuoltoon liittyviä rakenteita eikä hakea mahdollisia poikkeamislupia.

 

Koska alueella ei ole varattu jätteenkeräykselle tilaa, on sopivien keräyspaikkojen löytäminen ollut haasteellista. Siksi lähikeräysjärjestelmän suunnittelutyötä on ohjattu laajassa yhteistyössä kaupungin asiantuntijoiden, asemakaavoituksen, katusuunnittelun, liikennesuunnittelun, vihersuunnittelun sekä jätehuollon asiantuntijoiden kanssa. Suunnittelun toteutti Ramboll.
 
Lähikeräysjärjestelmä otetaan käyttöön heti, kun putkikeräyksen käyttö päättyy. Koska lopullisten keräyspaikkojen rakentuminen vie kuitenkin poikkeuslupaprosesseineen aikaa, tulee alueen jätehuolto järjestettäväksi väliaikaisilla jäteastioilla. Myös väliaikainen jätteenkeräys tulee sijoittumaan lähikeräykseen suunniteltuihin sijainteihin. Jätehuolto järjestetään alueella väliaikaisin järjestelyin, kunnes lähikeräyspisteet saadaan rakennettua. 

Vuoreksen jätteenkeräysjärjestelmän rakentamisella on vain vähäisiä vaikutuksia ympäristöön. Keräyspaikkoja sijoitetaan alueelle yhteensä 32 kappaletta ja ne pyritään rakentamaan siten, ettei vaikutuksia ympäristöön aiheudu. Pisteiden sijoittamisessa on pyritty hyödyntämään olemassa olevia, jätehuollon käyttöön varattuja alueita. Keräyspaikkojen ympäristö maisemoidaan ja ennallistetaan tapauskohtaisesti olemassa olevien suunnitelmien mukaisesti. Pohjavesiin, kaivoihin tai rantoihin ei kohdistu vaikutuksia hankkeesta. 

Lähikeräyspisteiden mitoituksesta ja rakentamisesta vastaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy kustannuksellaan. Jätepisteisiin sijoitettavat keräysvälineet ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistamia syvä- ja pintakeräysvälineitä. Pirkanmaan Jätehuolto vastaa keräyspaikkojen tyhjentämisestä, siivouksesta ja ylläpidosta. Yksittäisten keräyspaikkojen keräyskapasiteettia saadaan tarvittaessa säädettyä tyhjennysvälejä muuttamalla.

Hankkeessa poiketaan asemakaavan käyttötarkoituksesta, koska alueelle ei ole osoitettu lähikeräyspisteille paikkoja.”

KUULEMINEN

Naapurit on kuultu kaupungin toimesta. Hakemus on kuulutettu Aamulehdessä ja kaupungin Internet-sivuilla 30.4.-21.5.2026. Naapureilla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.

POIKKEAMINEN

Kiinteistö 7637-2 on asemakaavassa osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Siitä poiketen kiinteistölle rakennetaan jätteiden lähikeräyspiste.

Poikkeaminen voidaan erityisestä syystä myöntää, mikäli se ei RakL 57 §:n mukaisesti

  1. aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
  2. vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
  3. vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
  4. johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

ASEMAKAAVOITUS

Rakennuspaikka sijaitsee rakentumattoman asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontin pohjoiskulmassa. Tontti rajautuu koillisessa Asuntamaanrinteeseen, idässä Vuoresraittiin, etelässä Asuntamaankujaan ja lännessä asuinkerrostalojen tontteihin. Alueen asemaakaava on vuodelta 2010. Asemakaavaan ei ole osoitettu paikkoja jätehuollon järjestämiselle.

Alueen nykyinen jätekeräys, mukaan lukien putkikeräyspiste ja syväkeräysastiat, sijaitsee Asuntamaanrinteen toisella puolella, josta ne poistetaan. Uusi jätepiste sijoittuu nykyistä kauemmas asuinrakennuksista; lähin asuinrakennus on noin 20 metrin etäisyydellä. Jätepisteen taustalle jää jonkin verran puustoa, minkä ansiosta se sulautuu hyvin katunäkymään. Kulku jätepisteelle järjestetään sijaintikiinteistön kautta. Lähikeräyspiste sijoittuu keskeiselle paikalle, mikä tekee siitä helposti saavutettavan lähikortteleiden asukkaille. Lähikeräyspiste tyhjennyksineen ei aiheuta haittaa naapuritonttien tai Asuntamaanrinteen katualueen käytölle.

Vuoreksen putkijätekeräysjärjestelmän käyttö päättyi keväällä 2026. Järjestelmä korvataan 32 alueellisella jätekeräyspisteellä. Tälle jätepisteelle sijoitetaan kuusi syväkeräysastiaa eri jätelajeille. Lähikeräyspisteet palvelevat kaikkia alueen asukkaita, eikä niitä osoiteta kiinteistökohtaisesti. Tyhjennysväli määräytyy käyttöasteen mukaan. Vuoreksessa on vireillä ja tulossa vireille asemakaavoja, joissa alueellinen jätekeräysjärjestelmä huomioidaan ja keräyspisteille osoitetaan tarvittaessa sijaintipaikat.

Poikkeaminen asemakaavasta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. 

Jätepiste sijoittuu asemakaavoitetulle tontille eikä Tampereen kaupungilla olevien tietojen mukaan rakennuspaikalla ole arvokkaita luontokohteita, joten poikkeaminen asemakaavasta ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.

Rakennuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita, joten poikkeaminen asemakaavasta ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena pidetään ympäristöstään täysin poikkeavaa rakentamista, kuten kerrostalon rakentamista omakotialueelle tai suuren päivittäistavarakaupan perustamista. Tässä tapauksessa kyse on lain edellyttämän yhdyskuntateknisen huollon toteuttamisesta ja käytöstä poisjääneen putkikeräysjärjestelmän korvaamisesta lähikeräyspistein. Poikkeaminen asemakaavasta ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Ottaen huomioon hakijan selvityksen ja alueen asemakaavallisen tilanteen asemakaavayksikkö toteaa, että poikkeaminen asemakaavan käyttötarkoituksesta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön suojelutavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

Hakijan esittämät erityiset syyt ovat RakL 57 §:n 1 momentin tarkoittamat ja kyseisen lainkohdan mukaan hyväksyttävät erityiset syyt poikkeamisen myöntämiselle.

Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

Toimivalta: Hallintosäännön 22 §:n 4 momentin 2) kohdan mukaisesti yhdyskuntalautakunta päättää poikkeamisluvista.

LIITTEET:

Aineisto: Sijaintikartassa on esitetty rakennuspaikan sijainti ja poikkeuslupatilanne. Tontti rajautuu koillisessa Asuntamaanrinteeseen, idässä Vuoresraittiin, etelässä Asuntamaankujaan ja lännessä asuinkerrostalojen tontteihin. Kohteen pohjoissuunnalla on aikaisempi lupahakemus, jolle on annettu myönteinen päätös vuonna 2014. Koillissuunnalla on lupahakemus, jolle on annettu myönteinen päätös vuonna 2011. Lounaissuunnalla on kaksi aikaisempaa lupahakemusta, joille on annettu myönteiset päätökset vuosina 2014 ja 2020. Lisäksi luoteissuunnalla on vuonna 2014 myönteisen päätöksen saanut aikaisempi lupahakemus. Asemakaavassa kiinteistö pääkäyttötarkoitus on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 
Suunnitelmat: Toimenpidekortissa on esitetty rakennuspaikka sekä jätepisteen astiamäärät. Yksittäinen jäteastia on väriltään harmaa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Myönnetään kiinteistölle 837-327-7637-2 lupa saada poiketa asemakaavan käyttötarkoituksesta jätteiden lähikeräyspisteen rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Vuoreksen kaupunginosassa, osoitteessa Asuntamaanrinne 8.

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Hanke ei edellytä rakentamislupaa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Hakija, Lupa- ja valvontavirasto

Liitteet

Liite YLA 9.6.2026 Aineisto Asuntamaanrinne 8.pdf (pdf, 5860 kt)
Kuuntele Liite YLA 9.6.2026 Aineisto Asuntamaanrinne 8.pdf

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Rakentamislupa ja sijoittamislupa

Valitusoikeus on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
4) kunnalla;
5) naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) museoviranomaisella, jos päätös koskee valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävää suojeltua rakennuskohdetta.

Valitusoikeus on lisäksi toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.

Jos rakentamisluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista, valitusoikeus rakentamisluvasta on myös Lupa-ja valvontavirastolla.

Toteuttamislupa

Valitusoikeus on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
4) kunnalla;
5) museoviranomaisella, jos päätös koskee valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävää suojeltua rakennuskohdetta.

Maisematyölupa

Valitusoikeus on:
1) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
2) kunnan jäsenellä;
3) kunnalla;
4) naapurikunnalla, jonka alueidenkäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
5) muulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Jos maisematyöluvalla toteutetaan lainvoimaista asema- tai yleiskaavaa, valitusoikeus maisematyöluvasta on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Purkamislupa

Valitusoikeus on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
4) kunnalla.

Kun rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä, valitusoikeus rakennuksen purkamista koskevasta päätöksestä on myös Lupa- ja valvontavirastolla ja museoviranomaisella.

Poikkeamislupa sekä rakentamislupa suunnittelutarvealueelle 

Valitusoikeus on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla;                    
2) sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;                    
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;                    
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;                    
5) kunnalla;                    
6) naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;                    
7) muulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusoikeus on lisäksi toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.

Puhtaan siirtymän sijoittamislupa

Valitusoikeus on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
4) kunnalla;
5) naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) Lupa- ja valvontavirastolla;
7) muulla kuin 4–6 kohdassa tarkoitetulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusoikeus on lisäksi toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.

Maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen sijoittamislupa

Valitusoikeus on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
4) kunnalla;
5) naapurikunnalla, jonka alueidenkäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) Lupa- ja valvontavirastolla;
7) muulla kuin 4–6 kohdassa tarkoitetulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusoikeus on lisäksi toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos sijoittamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.

 

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos hallintopäätöstä on oikaisuvaatimusmenettelyssä muutettu tai se on kumottu, oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa kuitenkin hakea muutosta valittamalla myös yllä mainitut, joiden valitusoikeudesta on erikseen säädetty.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. 

Hallinto-oikeuden yhteystiedot:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi​​​​​​

Valitusaika

Päätös on annettu tiedoksi julkisella kuulutuksella Tampereen kaupungin verkkosivuilla (www.tampere.fi/ilmoitustaulu). Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisajankohdasta. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitus

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot; myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava.
-​ päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Lisäksi valitusviranomaiselle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus.

Valitukseen on liitettävä

- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituksen toimittaminen

Valitus on toimitettava valitusajassa valitusviranomaiselle. Sähköisen valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisen päivän aikana. Paperisen valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. 

Valituksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.