Valmistelija
Perämaa Juha, Juristi, Juha.Peramaa@tampere.fi
Perustelut
Vaalilain 8 §:n 1 momentin mukaan äänestysalueena on kunta, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysalueista päättää valtuusto. Äänioikeutetun äänestysalue määräytyy hänen vakituisen asuntonsa rakennuksen äänestysaluetiedon perusteella. Kaupunginvaltuusto määrää myös sen, mihin äänestysalueeseen kuuluvat ne henkilöt, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle rakennuksessa asuviksi.
Äänestysalueiden äänestyspaikoista päättää kaupunginhallitus. Vaalipäivänä äänestäjä voi äänestää vain sen äänestysalueen äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen.
Vaalilain 8 §:n 2 momentin mukaan päätös äänestysalueista tulee voimaan kalenterivuoden alussa, jos se on tehty ja siitä on ilmoitettu Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään voimaantuloa edeltävän vuoden elokuussa. Muutokset äänestysaluejaossa on siten ilmoitettava Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 31.8.2026, jotta muutokset olisivat voimassa seuraavissa lakisääteisissä vaaleissa, jotka ovat eduskuntavaalit 18.4.2027.
Tampereen kaupunki on jaettu 68 äänestysalueeseen kaupunginvaltuuston päätöksellä 11.4.2016 § 65. Lisäksi vuonna 2024 (valtuusto 19.8.2024 § 119) tehtiin Tampereen ja Lempäälän välistä kuntajaon muutosta vastaava äänestysaluejakomuutos Vuoreksen alueella. Äänestysalueeseen 68 kuuluvat ne henkilöt, joilla ei ole väestötietojärjestelmässä vakinaista osoitetta.
Äänestysaluejaon muuttaminen on tarpeen kaupungin kasvaessa. Täydennysrakentaminen sekä rakentuvat asuinalueet ovat lisänneet ja lisäävät äänioikeutettujen lukumääriä. Erityisesti muutamilla äänestysalueilla, kuten ÄA 16 Pellervo, ÄA 39 Lielahti sekä ÄA 62 Vuores, äänioikeutettujen määrät ovat kasvaneet merkittävästi. Äänestysaluejakomuutoksen tavoitteena on tasata äänestäjien määriä äänioikeutettumäärältään eri suuruisten äänestysalueiden kesken äänestämisen ja sen järjestelyjen sujuvoittamiseksi. Vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa suurimmissa äänestysalueissa oli noin 6000 äänioikeutettua. Muutoksen jälkeen suurimmilla äänestysalueilla on noin 4500 äänioikeutettua.
Äänestysaluejaon muutosta valmisteltaessa on otettu huomioon muun ohella ennakkoäänestyksen suosion kasvu sekä Tampereen väestön kehitys ja rakentaminen. Valmistelussa on yhteistyössä tietojohtamisen yksikön kanssa tarkasteltu väestökehitystä äänestysalueittain sekä kiinnitetty huomiota kaavoituksen tulevaisuuden tilanteeseen ja suunnitelmiin alueittain.
Muutoksen lähtökohdaksi on otettu, ettei äänestysalueiden lukumäärä (68) kasva. Kullakin äänestysalueella vaalipäivän äänestyksen toimittamisesta vastaa kaupunginhallituksen nimeämä vaalilautakunta. Vaalilautakuntiin on viime vuosien aikana ollut haasteita saada nimettyä riittävästi jäseniä ja varajäseniä, mistä syystä lautakuntien lukumäärää ei ole haluttu kasvattaa. Kaupungin kasvaessa edellä mainittu lähtökohta tarkoittaa, että muodostettavat äänestysalueet tulevat olemaan äänioikeutettujen määrältään keskimäärin suurempia kuin aikaisemmin. Keskusvaalilautakunta on kuitenkin arvioinut, että ottaen huomioon ennakkoäänestyksen suosion kasvu sekä sähköisen vaalitietojärjestelmän käyttö, muodostuvat äänestysalueet ovat sellaisia, että vaalipäivän äänestys onnistuu edelleen sujuvasti suuremmillakin äänestysalueilla. Kaupungin asukasluvun jatkaessa kasvuaan tulevissa äänestysaluejakomuutoksissa joudutaan kuitenkin äänestysalueiden lukumäärääkin lisäämään.
Merkittävimmät muutokset äänestysalueisiin tapahtuvat suurimmilla äänestysalueilla Vuoreksessa ja Lielahdessa, joissa muodostuu kokonaan uudet äänestysalueet. Vuoreksen äänestysalue 62 jaetaan kahtia uusiksi äänestysalueiksi Vuores A ja Vuores B (liite 2). Vastaavalla tavalla Lielahden äänestysalue 39 jaetaan uusiksi äänestysalueiksi Niemenranta ja Niemi (liite 3). Kummassakin edellä mainitussa tapauksessa äänioikeutettujen äänestyspaikkana toimivan koulun (Vuoreksen koulu ja Lielahden koulu) on tarkoitus pysyä edelleen samana, joten muutoksilla ei ole suurta käytännön merkitystä kyseisten alueiden äänioikeutetuille.
Kahden uuden äänestysalueen muodostumisen vastapainoksi vähennetään äänestysalueita muualla kaupungissa. Äänestysalue 37 Lamminpää poistetaan kokonaan ja sen alueet liitetään osaksi Ikuri A:n, Tohlopin sekä Kaarilan äänestysalueita (liite 3). Tältä osin Lamminpään alueen äänestäjien äänestyspaikka (Lamminpään koulu) vaihtuu ja osalla äänestäjistä sen on tarkoitus olla jatkossa Ikurin päiväkoti ja koulu, osalla Tesoman koulutalo ja osalla Kaarilan koulutalo. Lisäksi osa äänestysalueesta Tohloppi 36 siirretään äänestysalueeseen Ikuri B 34 tasaamaan äänioikeutettujen lukumääriä äänestysalueiden välillä. Tältä osin osan äänestäjien äänestyspaikka (Tesoman koulutalo) vaihtuu ja sen on tarkoitus olla jatkossa Ikurin päiväkoti ja koulu. Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa äänestäjien matka uusille vaalipäivän äänestyspaikoille on jatkossakin edelleen kohtuullisen etäisyyden päässä. Toisen äänestysalueen poistaminen tapahtuu siten, että Leinolan äänestysalue 46 ja Holvastin äänestysalue 47 yhdistetään yhdeksi Leinolan äänestysalueeksi (liite 4). Tässä tapauksessa äänioikeutettujen äänestyspaikkana toimivan Leinolan koulun on tarkoitus pysyä edelleen samana äänestyspaikkana, joten muutoksilla ei ole suurta käytännön merkitystä kyseisten alueiden äänioikeutetuille.
Kalevan alueella äänestysaluejakoa muutetaan siten, että osa äänestysalueesta Kaleva 15 siirretään äänestysalueeseen Saukonpuisto 14 (liite 5). Tältä osin osan Teiskontien ja Sammonkadun varressa olevien äänestäjien äänestyspaikka (Sammon keskuslukio) vaihtuu ja sen on tarkoitus olla jatkossa Teiskontien koulutalo (Sammon koulu). Äänestäjien matka vaalipäivän uudelle äänestyspaikalle on jatkossakin edelleen kohtuullisen etäisyyden päässä. Lisäksi osa äänestysalueesta Pellervo 16 siirretään äänestysalueeseen Kaleva 15 tasaamaan äänioikeutettujen lukumääriä äänestysalueiden välillä. Tässä tapauksessa äänioikeutettujen äänestyspaikkana toimivan Sammon keskuslukion on tarkoitus pysyä edelleen samana äänestyspaikkana, joten muutoksilla ei ole suurta käytännön merkitystä kyseisten alueiden äänioikeutetuille.
Santalahdessa tehdään alueen rakentumisesta aiheutuva muutos, jossa kaksi tonttia siirretään äänestysalueesta Lielahti 39 äänestysalueeseen Santalahti 4 (liite 3). Tältä osin alueen äänestäjien äänestyspaikka (Lielahden koulu) vaihtuu ja sen on tarkoitus olla jatkossa Tampereen kansainvälinen koulu Amurissa. Äänestäjien matka vaalipäivän uudelle äänestyspaikalle on jatkossakin edelleen kohtuullisen etäisyyden päässä.
Lisäksi äänestysalueilla keskustassa, Amurissa, Armonkalliolla, Nekalassa, Härmälässä, Ikurissa, Tohlopissa, Viialassa, Kaukajärvellä sekä Hervannassa muutetaan äänestysalueiden rajoja äänestäjämäärien tasaamiseksi äänestysalueiden välillä (liitteet 2, 3 ja 5). Kaikissa näissä tapauksessa äänioikeutettujen äänestyspaikkana toimivan koulun tms. rakennuksen on tarkoitus pysyä edelleen samana äänestyspaikkana, joten muutoksilla ei ole suurta käytännön merkitystä kyseisten alueiden äänioikeutetuille.
Äänestysaluejaon muutosten yhteydessä myös äänestysalueiden numerointi ja nimet muutetaan muutoksia vastaavaksi. Äänestysalueiden numerot ja nimet ovat liitteessä 6.
Uusi äänestysaluejako on kokonaisuudessaan liitteessä 1. Äänestysaluejako tulee voimaan 1.1.2027.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Perämaa Juha, Juristi, Juha.Peramaa@tampere.fi
Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi:
Tampereen kaupungin äänestysalueiden lukumäärä on edelleen 68.
Äänestysaluejakoa muutetaan liitteenä 1-5 olevien karttojen mukaisesti.
Niiden äänioikeutettujen, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle, äänestysalue on edelleen numero 68.
Äänestysalueiden numerot ja nimet ovat liitteen 6 mukaiset.
Muilta osin äänestysaluejako säilyy ennallaan.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta keskusvaalilautakunnan kokouksessa.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.