Perustelut
Tampereen kaupungilta on haettu vahingonkorvausta 29.4.2026 päivätyllä vahingonkorvaushakemuksella Laukontorilla 21.4.2026 noin klo 20:30 sattuneesta kaatumisesta.
Asianosaisen korvausvaatimus on hylätty rakennuttamisjohtajan päätöksellä 27.7.2026 § 96.
Oikaisuvaatimuksessa asianosaisen asiamies esittää perusteluiksi, että viranhaltijapäätöksen perusteluissa esitetty väite, että vahingon aiheuttanut kuoppa olisi ollut paikattu ja jalkakäytävä olisi ollut tyydyttävässä kunnossa, on virheellinen. Hänen mukaansa kuoppaa ei ollut joko peitetty väitetysti, se on ollut peitetty puutteellisesti tai peittämisestä huolimatta kuoppa on vajonnut lisää kaupungin ryhtymättä lain edellyttämiin ylläpito- ja kunnostustoimiin. Lopuksi hän esittää, että katuun on edelleen jäänyt verraten syvä kuoppa, joka on kadulla liikkujien turvallisuuden kannalta vaarallinen. Hän toteaakin, että kaupungin ei voida näin ollen katsoa ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin onnettomuuden välttämiseksi.
Tampereen kaupunki toistaa aiemmassa kyseiseen vahinkotapaukseen liittyvässä päätöksessään esittämänsä seikat.
Kaatuminen on sattunut betonikiveyksellä toteutetulla jalkakäytäväosuudella. Kaatumisen on aiheuttanut betonikiveyksessä ollut painauma, jota on urakoitsijan antaman selvityksen sekä asianosaisen toimittamien kuvien perusteella selvästi paikattu asfalttimassalla. Painaumaa ei ole paikkaustoimenpiteellä saatu kokonaan tasattua muun väylän tasolle tai kyseinen kohta on mahdollisesti painunut lisää paikkauksen jälkeen. Painauma on kuitenkin ollut helposti jalankulkijan havaittavissa sekä väistettävissä, sillä väylä on kyseisellä kohdalla lähes 10 metriä leveä ja vahinko on sattunut valoisan aikaan.
Jalankulkija on tieliikennelaissa tarkoitettu tienkäyttäjä. Tienkäyttäjälle jää aina velvollisuus huolelliseen ja varovaiseen toimimiseen mahdollisen vahingon välttämiseksi.
Tampereen kaupunki katsoo, että jalankulkija olisi voinut välttää vahingon tavanomaista huolellisuutta ja varovaisuutta noudattaen. Kuten kaupunki aiemmassa päätöksessään totesi, katu- ja muilla yleisillä alueilla on yleisesti ottaen runsas määrä vastaavan kaltaisia epätasaisuuksia: muun muassa puiden juuria, reunakivien tasoeroja, vesiuria/-syöpymiä sorapinnoilla, vesikouruja, jotka edellyttävät erityistä varovaisuutta tienkäyttäjiltä.
Oikaisuvaatimus voidaan tehdä joko laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella. Laillisuusperuste on olemassa, jos päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, taikka on muuten lainvastainen.
Rakennuttamisjohtaja on ollut toimivaltainen päättämään asiasta (Rakennuttamisjohtaja päättää alle 50 000,00 euron vahingonkorvausten myöntämisestä [Hallintosääntö 34 §, kappale kaksi, kohta 10 sekä Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintasääntö 3.3.2025 § 4]), päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole muutoinkaan lainvastainen. Asianosainen ei ole oikaisuvaatimuksessaan esittänyt tapahtuneesta mitään sellaista uutta tietoa, jonka vuoksi rakennuttamisjohtajan päätöstä tulisi myöskään tarkoituksenmukaisuusperusteella muuttaa.
Kaupunkiympäristön palvelualue katsoo edellä esitetyn perusteella, että oikaisuvaatimus tulee hylätä.
Päätösehdotus
Esittelijä
Oikaisuvaatimus hylätään.