Perustelut
Talousarvion rakenne ja sisältö
Kuntalain 14 §:n mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 110 §:ssä on kunnan talousarviosta säädetty seuraavaa:
"Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.
Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota."
Ehdotus kaupungin vuoden 2027 talousarvioksi ja vuosien 2027–2030 taloussuunnitelmaksi on laadittu ottaen soveltuvin osin huomioon talousarvion laadintaa koskevat säännökset ja ohjeet.
Tampereen kaupungin talousarvio koostuu seuraavista osista: yleisperustelut, käyttötalousosa ja investoinnit yksiköittäin, laskelmat sekä liitteet.
Talousarvio 2027
Vuoden 2027 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat muodostavat Tampereen strategia 2035 – Tekemisen kaupunki, Ilmari Nurmisen pormestariohjelma 2025–2029, kaupungin vuoden 2025 tilinpäätös ja vuoden 2026 talousarvion toteumaennuste sekä vuosia 2027–2030 koskevat taloudelliset ennusteet.
Kaupunginvaltuusto päätti 17.2.2025 talouden tasapaino-ohjelman käynnistämisestä. Talouden tasapaino-ohjelman tavoitteena on saavuttaa talouden tasapaino viimeistään vuoden 2029 talousarviossa. Vuodelle 2027 kohdistuu vuonna 2025 päätettyjen tasapainottamistoimenpiteiden vaikutuksia yhteensä 7,9 milj. euroa, vuoden 2025 yhteistoimintaneuvotteluissa päätettyjen ja edelleen vaikuttavien ratkaisujen vaikutuksia 3,7 milj. euroa sekä uusia sopeuttamistoimenpiteitä 10,2 milj. euroa. Lisäksi kaupungin tytäryhtiöt osallistuvat talouden tasapainottamiseen, ja markkinoilla toimivien yhtiöiden osinkotavoitteita on korotettu vuodelle 2027 yhteensä 4,0 milj. eurolla vuoden 2026 talousarvioon verrattuna. Yhteensä nämä toimenpiteet muodostavat kokonaisuuden, jonka tulisi vahvistaa kaupungin taloutta vuoden 2027 talousarviossa yhteensä 25,8 milj. euroa verrattuna vuoden 2026 talousarvioon. Talouden tasapaino-ohjelman uudet sopeuttamistoimenpiteet on esitetty Vuoden 2027 talousarvion sisältämät uudet sopeuttamistoimenpiteet -liitteessä, jossa toimenpiteet on eritelty tarkemmalla tasolla toimintayksiköittäin.
Vuoden 2026 aikana toteutettujen henkilöstö-, talous- sekä viestintä- ja markkinointitoimintojen tukipalveluselvitysten perusteella käytiin yhteistoimintaneuvottelut organisoinnin uudistamisesta. Mahdollisen uudistuksen tavoitteena on vahvistaa toiminnan vaikuttavuutta, yhtenäistää toimintatapoja sekä parantaa resurssien käyttöä. Talousarvion valmisteluhetkellä mahdollisen uudelleenorganisoitumisen suunnittelu on vielä kesken, minkä vuoksi vaikutukset organisaatiorakenteeseen, henkilöstömenoihin ja palkallisiin henkilötyövuosiin tarkennetaan vuosisuunnitelmavaiheessa.
Talouden tasapainottamiseksi on tehty lyhyessä ajassa paljon työtä, mutta kaupungin taloudellinen tilanne on edelleen haastava. Vuoden 2027 talousarvio on 43,9 milj. euroa alijäämäinen ja taloussuunnitelmavuodet 2028–2030 ovat edelleen alijäämäisiä, vaikka alijäämä pienenee suunnitelmakauden loppua kohti. Toiminnallinen tulos paranee noin 22 milj. euroa vuoden 2026 elokuun talousennusteeseen verrattuna. Kaupungin taloudessa on edelleen rakenteellinen alijäämä, ja talouden tasapainottamista tulee jatkaa määrätietoisesti, jotta kaupunginvaltuuston asettama tavoite talouden tasapainosta vuonna 2029 toteutuu.
Tulo- ja menoperusteet sekä tilikauden tulos
Tampereen vuoden 2027 talousarvio on valmisteltu nykyisen 7,60 tuloveroprosentin ja nykyisten kiinteistöveroprosenttien mukaan.
Verorahoituksen eli verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan vuoden 2026 ennusteeseen verrattuna 32,3 milj. euroa eli 3,9 prosenttia. Verotuloja arvioidaan kertyvän 29,0 milj. euroa ja valtionosuuksia 3,3 milj. euroa edellisvuoden ennustetta enemmän. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 506 milj. euroa, kiinteistöverotuloja 109 milj. euroa ja yhteisöverotuloja 87 milj. euroa.
Tampereen vuoden 2027 talousarviossa valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 147,5 milj. euroa eli noin 3,3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2026 ennusteessa. Summasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia on 91,8 milj. euroa, peruspalvelujen valtionosuutta 26,5 milj. euroa ja verotulomenetysten korvausta 29,3 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuutta pienentää erityisesti perustoimeentulotuen rahoitusosuuden kasvu. Tampereen rahoitusosuus perustoimeentulotuesta on vuonna 2027 noin 33,4 milj. euroa, mikä on 6,9 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2026. Vuoden 2027 rahoitusosuus määräytyy vuonna 2025 maksettujen tukien perusteella.
Talousarvioon sisältyy riski opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien alenemisesta oppimisen tuen lainsäädäntömuutokseen liittyvien valtionosuusperusteiden muutosten vuoksi. Tampereella tämän muutoksen vaikutus voi alustavan arvion mukaan olla 4 milj. euroa tulosta heikentävä. Valtionosuuksien kokonaismäärään vaikuttavat kuitenkin myös muut valtionosuusperusteiden muutokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön lopulliset valtionosuuspäätökset tehdään loppuvuoden aikana. Kaupunginvaltuustolle esitetään tarvittaessa alkuvuonna talousarviomuutos, jossa valtionosuudet tarkistetaan talousarvion hyväksymisen jälkeen tehtyjen rahoituspäätösten mukaisiksi.
Talousarviossa koko kaupungin yhteenlasketut nettomenot eli toimintakate ovat -783,7 milj. euroa. Toimintakate heikkenee vuoden 2026 ennusteeseen verrattuna 27,8 milj. euroa eli 3,7 prosenttia. Toimintakate sisältää omaisuuden myyntivoittoja 25,0 milj. euroa ja maankäyttösopimuskorvauksia 5,0 milj. euroa. Ilman omaisuuden myyntivoittoja toimintakate heikkenee 16,3 milj. euroa eli 2,1 prosenttia vuoden 2026 ennusteeseen nähden. Toimintamenoja kasvattavat erityisesti kunta-alan palkkaratkaisun kustannusvaikutukset, palvelutarpeiden kasvu, yleinen kustannustason nousu sekä korkomenojen lisääntyminen. Vuoden 2027 talousarvio sisältää talouden tasapaino-ohjelman uusia sopeuttamistoimenpiteitä 10,2 milj. eurolla sekä aiemmin päätettyjen toimenpiteiden vaikutuksia.
Toimintakate voi parantua 5,5 milj. euroa, jos Kevan hallituksen esitys eläkkeiden rahoitukseen liittyvästä tasausmaksusta hyväksytään Kevan valtuuskunnassa ja vahvistetaan valtiovarainministeriössä loppuvuonna. Kevan jäsenyhteisöjen rahoitusnäkymä on nykyisten tietojen ja oletusten perusteella aiempaa vahvempi, mikä mahdollistaa tasausmaksun alentamisen. Kuntien ja hyvinvointialueiden maksamalla tasausmaksulla rahoitetaan palkkaperusteisen eläkemaksun ylittävä osuus tavoitellusta kokonaiseläkemaksutasosta.
Rahoitustulojen ja -menojen nettomäärä heikkenee vuoden 2026 ennusteeseen verrattuna 4,3 milj. euroa erityisesti korkomenojen kasvun vuoksi. Ulkoisten korkomenojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna peräti 8,5 milj. euroa 32,2 milj. euroon korkotason nousun ja lainakannan kasvun vuoksi. Tämä siitäkin huolimatta, että kaupunki käyttää vaihtuvakorkoisten lainojen korkoriskinen hallintaan erilaisia koronvaihtosopimuksia taselainojen suojausasteen ollessa 60 prosenttia. Yhtiöille asetetut osinkotavoitteet ovat yhteensä 40,2 milj. euroa, mikä on noin 4,4 milj. euroa vuotta 2026 enemmän.
Vuoden 2027 talousarvion vuosikate on 92,7 milj. euroa. Vuosikate kattaa 68 prosenttia suunnitelman mukaisista poistoista. Tilikauden tulos on 43,9 milj. euroa alijäämäinen. Toiminnallinen tulos on vuoden 2027 talousarviossa 43,9 milj. euroa alijäämäinen ja paranee noin 22 milj. euroa vuoden 2026 elokuun talousennusteeseen verrattuna. Talousasetelma on tästä huolimatta edelleen merkittävästi alijäämäinen.
Talousarviossa ei ole huomioitu valmisteilla olevia Hatanpään ja Koukkuniemen alueiden sote-kiinteistöjen myyntejä Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Mahdollisista myynneistä päätetään erikseen, ja niiden vaikutukset huomioidaan talousarviossa vuoden 2027 aikana asian valmistelun edetessä.
Investoinnit
Investointimenot ovat 227,8 milj. euroa vuonna 2027. Nettoinvestoinnit ovat 227,5 milj. euroa. Investointien tulorahoitusprosentti on 41.
Suurimmat investointipanostukset vuonna 2027 ovat talonrakennushankkeiden 114,4 milj. euron ja yhdyskuntalautakunnan alaisten 48,0 milj. euron nettoinvestoinnit. Talonrakennushankkeiden kokonaisuudesta 77,7 milj. euroa kohdistuu varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen rakennuksiin. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden rakennuksiin kohdistuu noin 19,7 milj. euroa. Yhdyskuntalautakunnan investoinneista merkittävä osa kohdentuu uusien asuin- ja yritysalueiden infrarakentamiseen, suuriin sopimuksin sidottuihin liikennehankkeisiin sekä katujen, viheralueiden, hulevesijärjestelmien, siltojen ja rakenteiden perusparantamiseen. Raitiotiehen liittyviin hankkeisiin on varattu 4,1 milj. euroa. Kehitysohjelmien investointibudjetti on vuonna 2027 yhteensä 24,2 milj. euroa, josta Viiden tähden keskusta -kehitysohjelman osuus on 20,8 milj. euroa ja Hiedanrannan kehitysohjelman 3,4 milj. euroa. Konsernihallinnon investoinnit liittyvät muun muassa ICT-kehittämiseen sekä konserniyhtiöiden pääomittamisiin.
Lainamäärä
Tulorahoitus ei riitä investointien kattamiseen, joten talousarviossa varaudutaan korollisen velan 126,4 milj. euron kasvuun. Uutta pitkäaikaista lainaa varaudutaan nostamaan enintään 190 milj. euroa ja pitkäaikaisia lainoja lyhennetään maksuohjelmien mukaisesti 63,6 milj. eurolla. Asukaskohtaisen lainamäärän arvioidaan olevan vuoden 2027 lopussa 4 801 euroa, mikä on 413 euroa vuoden 2026 lopun ennustetta enemmän.
Toiminnan tavoitteet
Talousarvion 2027 toiminnan tavoitteet pohjautuvat Tampereen strategian 2035 Tekemisen kaupunki valtuustokauden tavoitteisiin. Talousarviotavoitteita on asetettu kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja työllisyysjaostolle sekä tytäryhtiöille. Myös tytäryhtiöiden tavoitteet toteuttavat Tampereen strategiaa.
Tavoitteita on kohdistettu ensisijaisesti keskeiselle strategiaa edistävälle toiminnalle ja sen tuloksille. Tavoitteille on lisäksi määritelty arviointikriteerit, joiden perusteella niiden toteutumista arvioidaan ja niistä raportoidaan. Arviointikriteerit esitetään talousarvion liitteessä.
Elämäniloa -painopisteen tavoitteet kohdistuvat muun muassa lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden hyvinvoinnin vahvistamiseen, asunnottomuuden vähentämiseen, varautumisen ja turvallisuuden lisäämiseen, liikunnallisen elämäntavan vahvistamiseen ja kohtaamispaikkatoiminnan vakiinnuttamiseen. Myös lasten ja nuorten oppimistulosten parantamiseen kohdistuu useita tavoitteita, jotka liittyvät muun muassa lasten ja nuorten lukutaidon ja vieraskielisten suomen kielen osaamisen vahvistamiseen.
Kestävyyttä -painopisteessä on useita tavoitteita, jotka kohdistuvat erityisesti kaupunginosakehittämisen kohdealueille. Tällaisia ovat muun muassa viihtyisyyden ja vetovoiman parantaminen, kansainvälisten tamperelaisten osallisuuden vahvistaminen, nuorten työllistymisen ja osallistumisen edistäminen allianssimallilla sekä pienimittakaavaisen asuntorakentamisen edistäminen. Lisäksi painopisteessä on tavoitteita, jotka kohdistuvat muun muassa Plusbussi-liikennepalvelun käynnistymiseen sekä Kauppi–Niihama-suojelualueen valmisteluun.
Edelläkävijyyttä -painopisteessä korostuu erityisesti työpaikkojen ja työllisten määrän kasvattaminen ja työllisyysasteen parantaminen. Näihin tähtääviä tavoitteita ovat muun muassa työllisyyden edistäminen ekosysteemipohjaisella mallilla, yritys- ja työnantajapalvelujen vahvistaminen, työnvälityksen kehittäminen, osaajahoukuttelu sekä elinkeinopolitiikan kärkien vahvistaminen. Myös työllisyyspaketin keskeisten toimenpiteiden edistyminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Painopisteessä tavoitellaan lisäksi Tampereen vetovoiman vahvistamista kulttuurin ja tapahtumien kansainvälisenä kaupunkina (kärkinä Muumit ja saunat).
Yhdessä -painopisteen tavoitteet kohdistuvat muun muassa henkilöstön työhyvinvoinnin johtamiseen ja kehittämiseen, työntekijäkokemukseen, asiakaskokemuksen parantamiseen sekä talouden tasapainottamiseen.
Tavoitteet hyväksytään lopullisessa muodossaan osana talousarviota kaupunginvaltuustossa 16.11.2026.
Talousarvion 2027 sisällöt tarkentuvat joulukuussa 2026 hyväksyttävissä lautakuntien ja konsernihallinnon vuosisuunnitelmissa
Taloussuunnitelma 2027–2030
Talousarviokirjaan sisältyy taloussuunnitelma vuosille 2027–2030. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelmassa on huomioitu talouden tasapaino-ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet. Investoinneista esitetään talousarviovuoden 2027 lisäksi taloussuunnitelmavuodet 2028–2030 sekä alustavat suunnitelmat vuosille 2031–2036. Suunnitelmat tarkentuvat tulevien vuosien taloussuunnitelmissa.
Kuntatalouden lähivuosien talousnäkymät ovat vaikeat. Vuosien 2028–2030 talouden suunnitteluun sisältyy paljon epävarmuustekijöitä erityisesti työllisyyskehitykseen, verorahoituksen kasvuun, korkomenoihin ja kuntien omien sopeutustoimien onnistumiseen liittyen. Kuntien menopaineita kasvattavat muun muassa kunta-alan palkankorotukset, palvelutarpeiden kasvu, korkea työttömyys, rahoitusvastuut työttömyysetuuksista sekä tuntuvat investointitarpeet.
Taloussuunnitelmakauden 2027–2030 tuloslaskelmat ovat alijäämäiset, vaikka alijäämä pienenee suunnitelmakauden loppua kohti. Vuoden 2027 tilikauden tulos on 43,9 milj. euroa alijäämäinen, vuonna 2028 36,7 milj. euroa alijäämäinen, vuonna 2029 34,3 milj. euroa alijäämäinen ja vuonna 2030 32,4 milj. euroa alijäämäinen. Talouden tasapainottamista tulee jatkaa määrätietoisesti myös tulevina vuosina kaupunginvaltuuston asettaman tavoitteen saavuttamiseksi. Vuosikatetta tulee parantaa ja investointitarpeita priorisoida velkaantumisen hidastamiseksi.
Kuntalain 110 §:n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Tampereen kaupungin taseessa oli vuoden 2025 tilinpäätöksessä kertynyttä ylijäämää 818,9 milj. euroa. Taloussuunnitelmakauden lopussa taseen kertyneen ylijäämän arvioidaan olevan 646 milj. euroa.
Investoinnit 2027–2030
Taloussuunnitelmakauden investointitaso pysyy korkeana. Kaupungin yhteenlasketut nettoinvestoinnit ovat vuosina 2027–2030 noin 972 milj. euroa eli vuosittain keskimäärin noin 243 milj. euroa. Investointien tulorahoitusprosentti vaihtelee 41 ja 46 prosentin välillä.
Talonrakennusinvestointien määrä on taloussuunnitelmakaudella merkittävä, yhteensä noin 516 milj. euroa vuosina 2027–2030. Seuraavaksi suurin kokonaisuus ovat yhdyskuntalautakunnan investoinnit, jotka ovat yhteensä 191 milj. euroa. Viiden tähden keskusta- ja Hiedanranta-kehitysohjelmien yhteenlasketut investoinnit ovat vuosina 2027–2030 yhteensä noin 109 milj. euroa.
Lainamäärän kehitys 2027–2030
Suurten investointitarpeiden vuoksi velkaantumisen arvioidaan jatkuvan. Taloussuunnitelmavuosina 2028–2030 pitkäaikaisten lainojen määrän arvioidaan kasvavan yhteensä noin 349 milj. eurolla. Vuoden 2030 lopulla korollista velkaa arvioidaan olevan noin 1,65 mrd. euroa ja asukaskohtaisen lainamäärän noin 5 851 euroa. Lainamäärän kasvu voi kuitenkin jäädä suunniteltua pienemmäksi, jos investointeja siirtyy, omaisuutta myydään tai investointeja toteutetaan vaihtoehtoisilla rahoitusmalleilla.
Talousarvion yhteydessä käsiteltävät valtuustoaloitteet ja muut talousarvioon liittyvät asiat
Kaupunginvaltuusto on 26.9.2005 päättänyt, että aloitteiden käsittelyohjeistusta ja sen noudattamista tarkennetaan, jotta vastaukset aloitteisiin tulisivat nopeammassa tahdissa käsittelyyn. Päätöksen mukaan "jos aloitteessa edellytetään määrärahaa, se käsitellään talousarvion yhteydessä".
Lautakunnat ovat käsitelleet aloitteita tällaisina talousarvioaloitteina. Lisäksi yhteen lautakunnille kuulumattomaan aloitteiseen on viranhaltijavastaus. Aloitteet, tiivistelmä vastauksista sekä vastaukset kokonaisuudessaan on koottu liitteeksi.