Perustelut
Poikkeamispäätös MRL 171 §:n nojalla MRL § 53:n mukaisesta rakennuskiellosta.
Suunnitelmien mukaan tontilla sijaitseva, n. 55 k-m2 suuruinen huonokuntoinen asuinrakennus puretaan ja tontille rakennetaan uusi asuinrakennus. Tontti on asetettu rakennuskieltoon 3.3.2022 asti.
HAKIJAN ANTAMA SELVITYS HANKKEESTA:
”Haetaan poikkeuslupaa Ala-Pispalan rakennuskieltoalueella kaksikerroksisen, kellarillisen omakotitalon, kerrosala 172 m2, rakentamiseksi ja vanhan asuinrakennuksen purkamiseen. Vanhan asuinrakennuksen pinta-ala on rakennuslupa-asiakirjojen mukaan yhteensä n. 55 m². Pinta-ala ei ole tarkistusmitattu ja saattaa poiketa olennaisestikin nykystandardien mukaan laskettavasta pinta-alasta. Asuinrakennuksesta on tehty kuntotarkastus (liitteenä) jonka mukaan asuinrakennus on korjauskelvoton, eikä täytä nykyisen asumisterveysasetuksen tasoa minkään vaatimuksen osalta.
Tampereen kaupungin poikkeuslupatyöryhmä on todennut 22.2.2019 olleessa kokouksessaan että poikkeaminen esitettyjen suunnitelmien mukaan on mahdollista ja poikkeuslupahakemuksen voi jättää sisään. Samoin työryhmä on hyväksynyt päivitetyt suunnitelmat kokouksessaan 14.5.2020.
Rakennuskielto:
Halutaan korvata vanha asumiskelvoton asuinrakennus uudella. Nähtäville menossa olevassa asemakaavaehdotuksessa rakennukselle ei ole asetettu suojelumerkintää.
MRL 171 §:n erityinen syy:
Suojelukysymys:
Tontilla on olemassa pieni, pääosin laudoista rakennettu mökki. Rakennuksen kuntoa syksyllä 2018 arvioitu kahteen eri otteeseen kahden eri tahon toimesta: Talonrakennustekniikan DI Jommi Suonketo on arvioinut kohdetta kiinteistön omistajan toimesta sekä maastokatselmuksen perusteella Tapani Koiranen (perinnerakennusmestari, Pirkanmaan maakuntamuseo) museoviranomaisen toimesta.
Maakuntamuseon lausunto: http://siiri.tampere.fi/displayObject.do?uri=http://www.profium.com/archive/ArchivedObject-06916E4C-F8E4-1CFB-9A4B-20A62A51BE04
Molempien asiantuntijoiden arvion mukaan rakennus on joko korjauskelvoton (Jommi Suonketo), tai vaurioiden korjaus vaatisi lähes uudisrakentamiseen verrattavia toimia, jolloin rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo menetetään ja alkuperäisyysaste jäisi erittäin vähäiseksi (Tapani Koiranen).
Rakennuksen huono kunto ei johdu ylläpidon laiminlyönnistä, vaan rakennusvirheistä. Rakennuksen sisäosissa haisee home. Lisäksi rakennuksen huonekorkeus on 2,3m – 2,4m, jolloin se ei täytä asuinhuoneen kriteereitä.
Tonttitehokkuus:
Uudisrakennuksen käyttämä tonttitehokkuus on e=0,3 joka on vanhan kaavan e=0,5 tehokkuutta huomattavasti alempi. Uudisrakennuksen suunnitelma olisi täten merkittävästi pienempi ja kiinteistön omistajat ovat suunnitelleet tontille vain yhden asuinrakennuksen. Lisäksi tehokkuus on pienempi kuin Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 25.8.2020 nähtäville hyväksytyn kaavaehdotuksen tontille esittämä tehokkuus e=0,4.
Tontille ehdotettu ratkaisu noudattelee myös VAT-päätöksen linjauksia, ja turvaa osaltaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen kestävää kehitystä. VAT-päätöksen mukaan rakennetun ympäristön vajaakäyttö tai käytön puute ovat suurimpia haasteita kulttuuriympäristöjen arvojen säilyttämiselle. Rakennetun ympäristön laadukkaalla kehittämisellä voidaan edistää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta ja ajallista kerroksellisuutta. VAT-päätöksessä mainittua vajaakäyttöä olisi nykyisen asumiskelvottoman rakennuksen säilyttäminen, jolloin se estäisi tontille pihapiirin arvot turvaavan uudisrakentamisen ja näin ollen edelleen estäisi tontin käytön asumistarkoitukseen.
Uusi rakennus:
Tontille on suunniteltu nykyisen rakennuksen paikalle pihapiirin arvot säilyttävä uudisrakennus. Rakennuksen suunnittelua on ohjannut kaupungin asemakaavoitus. Talo on kooltaan maltillinen. Talon runko- ja kattomuoto (1,5 krs+ kellari, muotona suorakaide, harjakatto) sekä julkisivu (vaakalaudoitus) noudattelevat Pispalan rakentamistapaohjetta.
Pihapiiristä ja kasvillisuudesta on tehty poikkeuslupahakemuksen asemapirrokseen pihasuunnitelma, joka noudattelee rakentamistapaohjeen kortteja P1, P2 ja P3 pihan pinnoitteiden, aitojen ja kasvillisuuden osalta.
Yhteenveto:
Tontilla olevan rakennuksen korjaus säilyttäen rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo ja alkuperäisyysaste ei ole mahdollista. Tämän on todennut sekä museoviranomainen, että erillinen asiantuntija.
Uudisrakennuksen suunnittelua ohjaa asemakaavoitus sekä tontilla käytettyä tonttitehokkuutta on selvästi pienennetty aiemmasta vanhan kaavan mukaisesta tehokkuudesta. Lisäksi uudisrakennus turvaa maakuntamuseon listaamat säilytettävät arvot (http://siiri.tampere.fi/displayObject.do?uri=http://tampere.fi/kyy/12385904152371590019051 ) itse uudisrakennuksen sekä myös pihapiirin osalta.
Kaavan ollessa vielä ehdotusvaiheessa eikä siten lainvoimainen, on maanomistajan näkökulmasta tarkastellen odotettavissa, että siitä muodostuu jonkinlainen kompromissi eri osapuolten kesken. Rimminkatu 13 hanke edustaa museoviranomaisen sekä asemakaavoituksen poikkeuslupatyöryhmän lausuntojen perusteella Pispalan ja Rimminkadun RKY-alueen arvot turvaavaa uudisrakentamista.
Mielestämme ehdotettu ratkaisu edistää tämän tontin osalta kaavan tavoitteiden toteutumista ja ratkaisulla on saavutettavissa parempi tai vähintään yhtä hyvä ratkaisu kuin lainvoimaisella kaavalla olisi todennäköisesti saavutettavissa.”
KUULEMINEN
Naapurit on kuultu hakijan toimesta kahteen kertaan. Ensimmäisessä kuulemisessa naapureilta saatiin kaksi muistutusta. Muistutuksissa otettiin kantaa rakennuksen lopulliseen harjakorkeuteen ja korkeusasemaan, huonejärjestykseen, maaperän rakentamisenaikaiseen tuentaan sekä autokatoksen sijaintiin.
Ensimmäisen kuulemisen jälkeen suunnitelmia muutettiin siten, että asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen huonekorkeutta kasvatettiin 2,7 m:stä 3,1 m:iin. Lisäksi päätettiin, että autokatosta ei rakenneta, vaan autoille järjestetään tontin Rimminkadun puoleiseen päähän kaksi avopaikkaa. Tämän jälkeen naapurit kuultiin uudelleen. Ensimmäisen kuulemisen yhteydessä autokatoksen sijaintia vastustanut naapuri antoi toisessa kuulemisessa suostumuksensa poiketa rakennuskiellosta. Toinen naapuri jätti uuden muistutuksen, jossa esitettiin, että uudisasunnon rakennuspaikka (Rimminkatu 13) muutetaan lähemmäksi Rimminkatua niin, että viereisellä tontilla (Rimminkatu 15) sijaitsevan talon ja uudisrakennuksen tienpuoleiset päätyseinät ovat samalla linjalla. Lisäksi esitettiin, että rakennuspaikka siirretään keskemmälle tonttia samassa suhteessa kumpaankin naapuriin.
Vastine:
Rakentamisen aikaiset muutokset kuuluvat rakennusvalvonnan tarkastuksen piiriin ja rakennustyöt tulee suorittaa siten, että niistä ei aiheudu haittaa naapuritonteille. Toivomus huonejärjestyksen muutoksesta välitettiin hakijalle. Autokatos on korvattu kahdella avopaikalla. Päätöksen ehdoksi tulee, että rakennuslupavaiheessa rakennuksen sijaintia tulee tarkistaa siten, että se siirtyy lähemmäksi Rimminkatua. Samassa yhteydessä on mahdollista tarkastella rakennuksen sijaintia sivusuunnassa.
Henkilötietoja sisältävien muistutusten verkkojulkisuutta on rajattu. Muistutukset näkyvät yhdyskuntalautakunnan jäsenille.
POIKKEAMINEN 1: Rakennuskielto
Tontti on asetettu asemakaavan laatimista varten rakennuskieltoon 3.3.2022 asti.
ASEMAKAAVOITUS
Yhdyskuntalautakunta päätti 11.2.2020 jatkaa Pispalan rakennuskieltoa asemakaavan laatimista varten. Kaavan tavoitteena on turvata rakennetun ympäristön erityispiirteiden säilymistä ja uudisrakentamisen ohjausta. Asemakaavan laadinta on ehdotusvaiheessa.
Rimminkatu 13 asuinrakennus on Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan tyypiltään yksittäispientalo. Sen vanhin osa on 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana rakennettu huoneen ja keittiön hirsimökki, jota on sittemmin laajennettu kahdesti. Rakennuksen alkuperäinen muoto ja tyylipiirteet ovat kadonneet laajennuksissa ja peruskorjauksessa, mutta 1920-luvun laajennuksen jälkeinen perusmuoto on säilynyt tunnistettavana. Pirkanmaan maakuntamuseon vuonna 2009 tekemässä inventoinnissa rakennus on arvotettu luokkaan 2.
Suunnitelmien mukaan tontilla sijaitseva n. 55 k-m2 suuruinen vanha asuinrakennus puretaan. Kiinteistö on tullut nykyisten omistajien omistukseen loppuvuodesta 2018.
Rakennuksesta on laadittu vuonna 2018 kuntoselvitys, jossa todetaan mm.:
”Rakennuksessa on havaintojen perusteella selkeitä sisäilmariskin muodostavia kohtia, joiden mikrobivaurioitumista voidaan pitää havaintojen perusteella erittäin todennäköisenä, vaikka tutkimuksen aikataulun kiireellisyyden takia erillisiä mikrobinäytteitä ei otettu. Rakennuksen korjauksessa asuinrakennukselta vaadittava turvallisen ja terveellisen olosuhteen saavuttamiseksi joudutaan tekemään laajoja purkutöitä. Nyt käytettävissä olevien tietojen perusteella purettavia rakenteita ovat ainakin rakennuksen kaikki alapohjat ja niihin liittyen ylärinteen puoleiset ulkoseinärakenteet. Vanhimpien rakennusosien hirsirunkojen kunto pystytään arvioimaan paremmin vasta purkutöiden yhteydessä koska aiemmin uusittujen ikkunoiden ja ulkoverhouksen takia mahdollisia vaurioita ei voida paikallistaa eikä havainnoida. Kuntotutkimuksen tekijän näkemyksen mukaan rakennuksen vanhimmat osat on aiempien korjausten ja muutosten yhteydessä hävitetty ja kätketty uusien rakenteiden sisään. Tehtyjen muutosten takia vanhojen rakenteiden toiminta on heikentynyt ja niiden vaurioitumisriski on kasvanut. Ulkonäöllisesti ja teknisesti rakennus on nykyään lähinnä 1970-lukua. Vaikka rakennusta edelleen käytetään asuntona, niin se ei kuitenkaan täytä nykyisen asumisterveysasetuksen edellyttämää tasoa minkään vaatimuksen osalta. Rakennus on korjauskelvoton.”
Pirkanmaan maakuntamuseo on kuntoselvityksen sekä paikalla käynnin perustella todennut, että vaurioiden korjaaminen edellyttää lähes uudisrakentamiseen verrattavia toimia, jolloin myös rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot pääosin menetetään. Kuntoselvityksen ja maakuntamuseon lausunnon perusteella asuinrakennukselta on vireillä olevasta asemakaavaehdotuksesta poistettu suojelumerkintä.
Hakemuksen liitteenä olevissa suunnitelmissa käytetty kerrosala 172 m2 on tonttitehokkuuden e=0,30 mukainen, mikä on alhaisempi, kuin mitä alueelle on kaavaehdotuksessa esitetty. Suunnitelmat noudattavat myös tontilla vireillä olevan asemakaavan nro 8310 sekä siihen liittyvän rakentamistapaohjeen periaatteita.
Tontilla vireillä olevassa kaavassa on määräys, jonka mukaan hulevesien hallinnan onnistumiseksi vettäläpäisemättömiltä pinnoilta syntyvät hulevedet on ensisijaisesti imeytettävä tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, on vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivytettävä tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on 1,5 m3 jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden on tyhjennyttävä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä on oltava suunniteltu ylivuoto. Pihojen päällysteiden tulee olla pääosin vettä läpäiseviä. Pihoilla ei sallita suuria päällystettyjä alueita. Asfaltti sallitaan vain auton säilytyspaikalla, kivituhka vain auton säilytyspaikalla ja kulkureiteillä.
Asemakaavayksikkö toteaa, että poikkeaminen rakennuskiellosta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.
LIITTEET:
Sijaintikartta: Kartassa on esitetty rakennuspaikan sijainti ja poikkeuslupatilanne. Tontti rajautuu koillisessa Rimminkatuun ja muissa ilmansuunnissa pientalotontteihin. Lähialueelle on aiemmin haettu 10 poikkeamislupaa, jotka kaikki on hyväksytty.
Asemakaava: Tontin pääkäyttötarkoitus on asunto- ja liikerakennusten korttelialue. Tonttitehokkuus e= 0,50. Rakennusoikeus on 287 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Autopaikkoja tulee osoittaa 1 autopaikka 150 m2 kohti. Lähes koko tontti on rakennusalaa.
Julkisivut katunäkymä: Liitteessä on esitetty katunäkymä viereisten naapurirakennusten kanssa.
Kuntotutkimus: Kuntotutkimusraportissa on selvitetty rakennuksen kuntoa.
Lausunnot: Lausunnot 7 kpl
Muistutukset: Muistutukset 3 kpl
Poikkeamislupahakemus: Liitteessä on kerrottu hankkeen, rakennuspaikan ja hakija tiedot. Poikkeamishakemus on salassa pidettävä Tietosuojalain 29 §:n perusteella (henkilötunnus).
Suunnitelmat: Asuinrakennus sijoittuu tontin keskivaiheille. Ajo tontille tapahtuu Rimminkadulta, jonka puoleiseen päähän tonttia on sijoitettu kaksi autopaikkaa. Käytetty kerrosala on 172 m2. Rakennuksessa on kaksi maanpäällistä asuinkerrosta sekä osittain maanpäällinen kellarikerros, johon on sijoitettu asumisen aputiloja. Ulkoverhous on tummanharmaa vaakalaudoitus, vesikate on tummanharmaa konesaumapelti. Huonekorkeus on 2,574-3,1 m.
Viistokuvat: Liitteessä on näytetty uudisrakennuksen sijoittuminen suhteessa lähialueen rakennuskantaan.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Myönnetään tontille 837- 218-1084-13 lupa saada poiketa rakennuskiellosta tontilla olevan asuinrakennuksen purkamiseksi sekä uuden asuinrakennuksen rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Ala-Pispalan kaupunginosassa, osoitteessa Rimminkatu 13 sillä ehdolla,
että kellarikerrokseen ei muodostu kerrosalaan laskettavaa tilaa,
että rakennuslupavaiheessa ohjataan julkisivuja yksinkertaisemmiksi ja selkeämmiksi sekä julkisivuväri rakentamistapaohjeen mukaiseksi,
että rakennuslupavaiheessa tarkistetaan rakennuksen sijoittelua tontilla lähemmäksi Rimminkatua, ja
että hulevesien hallinnan onnistumiseksi vettäläpäisemättömiltä pinnoilta syntyvät hulevedet ensisijaisesti imeytetään tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, on vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivytettävä tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on 1,5 m3 jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden on tyhjennyttävä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä on oltava suunniteltu ylivuoto. Pihojen päällysteiden tulee olla pääosin vettä läpäiseviä. Pihoilla ei sallita suuria päällystettyjä alueita. Asfaltti sallitaan vain auton säilytyspaikalla, kivituhka vain auton säilytyspaikalla ja kulkureiteillä.
Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.