Perustelut
Tampereen kaupungilta on vaadittu oikaisua 12.4.2021 kirjatulla oikaisuvaatimuksella rakennuttamisjohtajan päätökseen 26.3.2021 § 49 koskien 17.09.2020 klo 10.15 Nirvanrinteenkadulla sattunutta vahinkoa.
Asianosaisen vahingonkorvaushakemuksen mukaan puu kaatui Nirvanrinteenkadulla autotallirakennuksen päälle vaurioittaen rakennuksen kattoa sekä samalla vaurioittaen pihalla pysäköitynä ollutta ajoneuvoa, puuaitaa ja puista kukkalaatikkoa. Asianosaisen vakuutusyhtiö korvasi rakennukselle, puuaidalle sekä kukkalaatikolle aiheutuneet vauriot.
Asianosainen vaati vahingonkorvaushakemuksessaan kaupungilta korvauksia yhteensä 4068,69 euroa. Asianosaisen vaatimat korvaukset koostuivat autolle aiheutuneista vauroista, joiden korjauskustannukset asianosaisen esittämän korjausarvion mukaan olivat 3410,69 euroa, 400,00 euroa kaatuneen koivun oksiston ja pilaantuneen puumateriaalin poiskuljettamisesta ja puujätteen siivoamisesta pihapiiristä, 250,00 euroa vakuutuksen omavastuuosuudesta sekä 8,00 euroa puhelinkuluista.
Vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun ja 1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tampereen Infra Oy:ltä saadun selvityksen mukaan kaatunut koivu oli pörrökääpän vaurioittama ja sen huono kunto oli jäänyt havaitsematta, kun alueen puustoa on silmämääräisesti arvioitu. Mikäli puuta olisi käyty katsomassa ennen sen kaatumista, se olisi kaadettu.
Kaupunkiympäristön palvelualue katsoi kaupungin olevan korvausvastuussa tapahtuneesta vahingosta johtuen puun huonosta kunnosta.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus tai tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo.
Valmistelussa katsottiin, että asianosaisen esittämää korvausvaatimusta ei voida kokonaisuudessaan hyväksyä. Vahingonkorvausoikeudellista täyden korvauksen periaatetta rajoittaa rikastumiskiellon periaate ja vahingonkärsijä tulee saattaa siihen asemaan, jossa hän olisi ollut, mikäli vahinkoa ei olisi aiheutunut, mutta vahingonkärsijää ei voida saattaa taloudellisesti parempaan asemaan, kuin missä hän olisi ollut, mikäli vahinkoa ei olisi tapahtunut. Asianosaisen esittämien vaateiden hyväksyminen kokonaisuudessaan olisi johtanut tilanteeseen, jossa asianosainen olisi hyötynyt hänelle aiheutuneesta vahingosta.
Asianosaisen esittämä vahingonkorvausvaatimus hyväksyttiin osittain ja asianosaiselle on sittemmin korvattu rakennuttamisjohtajan päätöksellä 26.03.2021 § 49 yhteensä 1450,00 euroa (1000,00 euroa ajoneuvolle aiheutuneista vahingoista, vakuutuksen omavastuuosuus 250,00 euroa sekä kaatuneen koivun oksiston ja pilaantuneen puumateriaalin poiskuljettamisesta ja puujätteen siivoamisesta pihapiiristä 200,00 euroa). Päätöksessä todettiin myös, että asianosaiselle tapauksen johdosta aiheutuneet puhelinkulut voidaan korvata erillisellä päätöksellä, mikäli asianosainen toimittaa erittelyn kyseisistä kuluista kaupungille.
Asianosaisen lähestyttyä Tampereen kaupunkia oikaisuvaatimuksella, on asiaa käsitelty uudestaan ja otettu huomioon asianosaisen oikaisuvaatimuksessaan esiin nostamat uudet tiedot vahinkoasiaan liittyen.
Asianosainen esittää 12.4.2021 päivätyssä korvausvaatimuksessaan, että ajoneuvovahingon osuutta koskeva rakennuttamisjohtajan päätöksen 26.03.2021 § 49 mukainen 1000,00 euron korvaus on riittämätön. Asianosaisen mukaan esitetty korvaus ei kata vahingon ajoneuvolle aiheuttamia korjauskuluja eikä kohtuudella vastaa vahingosta aiheutunutta ajoneuvon arvonalenemaa. Asianosainen katsoo myös, ettei ajoneuvon käypä arvo ole korvausta rajoittava tekijä, sillä esitetty korjauskustannuslaskelma (toimitettu kokonaisuudessaan oikaisuvaatimuksen liitteenä) ei hänen mukaansa ylitä ajoneuvon käypää arvoa (9/2020).
Asianosainen katsoo edellä esitetyn lisäksi, että kaupungin arvio ajoneuvon kunnosta ja laadusta, eikä täten auton nykyarvosta (käypä arvo) ole ollut totuudenmukainen. Asianosainen tuo esille, että kyseinen ajoneuvo on tekniseltä kunnoltaan huomattavan hyväkuntoinen johtuen mm. ajoneuvolle tehdyistä kattavaista huoltotoimista.
Kaupunki on käyttänyt ajoneuvoa arvioidessaan lähintä vastaavaa mallityyppiä, sillä kyseessä oleva ajoneuvo Opel Zafira-A-CNG, kaasukäyttöinen monikäyttöajoneuvo on Suomessa suhteellisen harvinainen. Lähin vastaava malli on tässä tapauksessa tarkoittanut saman korimallin bensiini- ja diesel-malleja. Lähimmän vastaavan mallin käypä arvo käytettyjen autojen markkinoilla oli kaupungin selvityksen mukaan 1500,00 - 2500,00 euroa. Vertailussa käytetyt ajoneuvot ovat olleet iältään ja ajokilometreiltään vastaavia asianosaisen ajoneuvon kanssa. Asianosainen ei itse ole kyennyt esittämään luotettavaa arviota ajoneuvon käyvästä arvosta. Tämän lisäksi asianosainen on oikaisuvaatimuksessa todennut, että koska kaasukäyttöinen ajoneuvo on ollut alkuperäiseltä hankintahinnaltaan kalliimpi kuin vastaavan korimallin bensiini- tai diesel-malli, säilyttää se oletettavasti korkeamman arvonsa koko käyttöikänsä. Tästä väitteestä asianosainen ei ole kyennyt esittämään luotettavaa näyttöä.
Tampereen kaupunki on oikaisuvaatimusvaiheen aikana pyrkinyt tarkkailemaan esimerkiksi nettiauto.com-sivuston Opel Zafira-mallien kaasuautotarjontaa. Valitettavasti vahingonkärsijän nimenomaista mallia ei ole ollut oikaisuvaatimusaikana kaupan. Kaupunki kuitenkin löysi päätöksen liitteenä olevan listauksen (27.4.2021) myynnissä olevista Opel Zafira Tourer-malleista ja 27.4.2021 oli kaupan kaksi kappaletta kaasukäyttöisiä Zafira Tourer-malleja. Toisella oli ajettuna 299 000 kilometriä (vm. 2014) ja toisella 77 000 kilometriä (vm. 2014) ja pyyntihinnat autoliikkeiden myyminä olivat 7990,00 euroa sekä 16590,00 euroa. Tämä hinnoittelu tukee sitä näkemystä, että kaasuauton arvoon vaikuttaa enimmäkseen auton ikä sekä ajetut kilometrit. On huomattava, että vastaavan ikäisten (vm. 2013-2015) ja saman verran ajettujen Zafira Tourer-mallien diesel- tai bensiinikäyttöisten autojen hinnoissa ei ole käytännössä minkäänlaista eroa kaasukäyttöisen Zafira Tourerin kanssa.
Asianosainen nostaa oikaisuvaatimuksessaan esiin autolle tehdyt laajat huolto- ja korjaustoimenpiteet. Pääsääntöisesti nämä oikaisuvaatimuksessa listatut huolto- ja korjaustoimenpiteet ovat kuitenkin olleet kuluvien osien korjaamista ja uusimista. Yleiseen elämänkokemukseen ja käytettyjen autojen markkinoihin perustuen voidaan todeta, että auton kuluvien osien uusiminen ei vaikuta olennaisesti auton käypään arvoon, koska kuluvien osien korjaamisella lähinnä varmistetaan se, että auto on jatkossakin tieliikennekelpoinen. Edellä viitattuun Opel Zafira Tourer-mallien hintakehitykseen ja siihen, että kaasuauton käypä arvo ei ole suurempi kuin vastaavan diesel- tai bensiinikäyttöisen auton, on todettava, että vahingonkärsijän auton käypä arvo liikkunee 1500,00 euron ja 2500,00 euron välillä. Tämä on havaittavissa nettiauto.com-sivustolla myynnissä olevista Opel Zafiroista.
Asianosainen tuo itse esiin oikaisuvaatimukseessaan, että hänen toimittamassaan korjauskustannuslaskelmassa on käytetty niin sanottuja A-osia korvaamaan rikkoutuneita osia ja että korjauskustannuksia oltaisiin voitu kohtuullistaa muun muassa käyttämällä B-osia ja halvemman tuntitaksan peltikorjaamoa.
Esinevahinkoa korvattaessa lähtökohtana on aiheutuneen vahingon täysimääräinen korvaaminen. Mikäli asianosaisen esittämään ajoneuvon korjauskustannuslaskelmaan perustuvat korjaustoimenpiteet tehtäisiin ja niistä aiheutuvat kustannukset korvattaisiin kokonaisuudessaan, saatettaisiin hänen ajoneuvonsa uutta vastaavaan kuntoon. Ajoneuvo ei kuitenkaan ollut ennen vahinkoa uutta vastaavassa kunnossa.
Kaupunki tiedusteli asianosaiselta saatujen tietojen ja ajoneuvon vahingoista otettujen kuvien perusteella korjauskustannusten suuruutta myös toiselta automaalaamolta. Kaupungin saaman tiedon perusteella ajoneuvo saataisiin kunnostettua vahinkoa edeltäneeseen kuntoon 900,37 eurolla. Kaupunki katsoi kuitenkin kohtuulliseksi korvata asianosaiselle ajoneuvolle aiheutuneista vahingoista 1000,00 euroa, sillä kuvien perusteella teetätetty korjausarvio saattaa erota hieman tosiasiallisista korjauskustannuksista.
Oikaisuvaatimus voidaan tehdä joko laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella. Laillisuusperuste on olemassa, jos päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, taikka on muuten lainvastainen.
Rakennuttamisjohtaja on ollut toimivaltainen päättäessään kyseessä olevasta vahinkoasiasta (rakennuttamisjohtaja päättää alle 20.000 euron vahingonkorvausten myöntämisestä (Yla 15.1.2019 § 6, Kaupunkiympäristön toimintasääntö 9.2.2021 § 15 [1 kohta 4 §])). Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole muutoinkaan lainvastainen. Asianosainen on esittänyt oikaisuvaatimuksessaan, että ajoneuvolle aiheutuneista vahingoista korvattu summa ei ole ollut riittävä kattamaan vahingosta aiheutuneita korjauskuluja, eikä kohtuudella vastaa vahingosta aiheutunutta ajoneuvon arvonalenemaa. Oikaisuvaatimuksesta ei kuitenkaan käy ilmi mitään sellaista uutta tietoa vahinkotapaukseen liittyen, jonka perusteella rakennuttamisjohtajan päätöstä tulisi myöskään tarkoituksenmukaisuusperusteella muuttaa. Näin ollen oikaisuvaatimus tulee hylätä.
Tämä päätös on kaupungin kannanotto korvausasiaan. Mikäli hakija haluaa saada korvausasiasta kaupunkia oikeudellisesti sitovan ratkaisun, hänen tulee haastaa kaupunki Tampereen käräjäoikeuteen sillä tavoin kuin vastapuoli riita asiassa haastetaan.