Perustelut
Yhdyskuntalautakunta päätti 3.5.2022 § 127 käyttää otto-oikeutta suunnittelupäällikön päätökseen 27.4.2022 § 48, joka koski Sammon valtatien jalkakäytävän ja pyörätien välillä valtatie 9 – Hipunkulma katusuunnitelman numero 1/21728, ja Sammon valtatien jalkakäytävän ja pyörätien välillä Linnainmaan puistokatu – Tuomaalankatu katusuunnitelman numero 1/21473 hyväksymistä kustannusarvioineen.
Sammon valtatien jalkakäytävän ja pyörätien katusuunnitelma nro 1/21728 välillä valtatie 9 – Hipunkulma ja Sammon valtatien jalkakäytävän ja pyörätien katusuunnitelma nro 1/21473 välillä Linnainmaan puistokatu – Tuomaalankatu, Ristinarkun ja Linnainmaan kaupunginosissa.
Kangasalalle suuntautuvan pyöräilyn pääreitin parantaminen liittyy pyöräilyn laatukäytävien kehittämiseen ja väylä on osa seudullista pyöräilyverkostoa. Kangasalalle johtavaa reittiä on kehitetty jo useamman vuoden ajan ja parannustoimenpiteitä väylällä on toteutettu tähän mennessä kaupungin suunnasta aina valtatie 9:lle saakka.
Hankkeen tavoitteena on toteuttaa yhtenäinen korkealuokkainen jalankulun ja pyöräilyn pääreitti koko Sammon valtatien osuudelle. Jalankulun ja pyöräilyn erottaminen toisistaan valtatie 9:n ja Tuomaalankadun välisellä osuudella edellyttää Sammon valtatien pohjoisreunassa sijaitsevan nykyisen noin 3,00 metrin levyisen yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän leventämistä. Hipunkulman uudisalueen kohdalla väylä on jo levennetty asuinalueen toteuttamisen yhteydessä, minkä vuoksi muutostoimenpiteet kohdentuvat tässä suunnittelukokonaisuudessa välille valtatie 9 – Hipunkulma sekä välille Linnainmaan puistokatu – Tuomaalankatu. Suunnitelmissa erotellun jalkakäytävän ja kaksisuuntaisen pyörätien kokonaisleveys on 5,00 metriä ja kulkumuotojen erotteleminen toteutetaan ajoratamerkinnöin, kuten jo aiemmin toteutetuilla väyläosuuksillakin.
Sammon valtatien varrella valtatie 9:n ja Tuomaalankadun välisellä osuudella on useita yksityisten omistamia maa-alueita, ja kiinteistöt ovat nykyisin osittain viljelys- tai pienteollisuuskäytössä. Osalla alueiden omistajista olisi tahtotilaa tehostaa maankäyttöä muuttamalla alueiden käyttötarkoitus asuinalueiksi. Sammon valtatien varren alueen kehittyminen on lähtenyt liikkeelle Hipunkulman asuinalueen myötä ja vastaavan kaltaiset asemakaavamuutokset tulevat vaikuttamaan lähitulevaisuudessa myös Sammon valtatien katurakenteisiin nyt suunniteltujen jalkakäytävä- ja pyörätieyhteyksien osalta. Investoinnin lyhyen elinikäennusteen vuoksi huonokuntoisen väylärakenteen parantamiseen ei ole perusteltua investoida tässä vaiheessa kokonaan uuden väylärakenteen verran.
Lautakunnan ottamispäätöksen jälkeen tehdyn jatkovalmistelun edetessä on peräänkuulutettu suunnitteluohjeissa esitettyjen suunnitteluparametrien noudattamista ja edellytetty pyöräliikenteen pääväyliä toteutettavan niiden mukaisesti kauttaaltaan.
Katusuunnitelman jatkovalmistelussa todettiin väylän geometriassa ongelmallisiksi pituuskaltevuuden osalta jyrkkä mäkiosuus paaluvälillä 370–430 sekä vaakageometrian osalta jyrkähköt mutkaosuudet paaluväleillä 660–710 ja 970–1030.
Väylän vaaka- ja pystygeometria on muutettavissa kohtuullisin lisäkustannuksin vastaamaan suunnitteluohjeiden mukaisia vähimmäisvaatimuksia. Väylän pituuskaltevuuden loiventamisesta paaluvälillä 370–430 sekä väylän vaakageometrian loiventamisesta paaluväleillä 660–710 ja 970–1030 aiheutuu hankkeelle lisäkustannuksia noin 5 000–10 000 euroa, koska väylän rakenteita joudutaan toteuttamaan laajemmin kuin nykyisiä väylärakenteita hyödyttäessä sellaisenaan.
Näkemäalueiden rajoittuneisuuden vuoksi jatkovalmistelussa pohdittiin liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä pyöräilyn pääreittiä risteäville pyörätieyhteyksille Lehtosen alikulkukäytävän läheisyyteen mm. väistämisvelvollisuus risteyksessä -liikennemerkkien korvaamista pakollinen pysähtyminen -liikennemerkeillä sekä varoitusmerkkien asettamista vaaralliseksi koetuille liittymäalueille.
Ennakkovaroitusmerkkien käytön osalta tilanne on ongelmallinen, koska Lehtosen alikulkukäytävän läheisyydessä on useampi liittymä lähekkäin, joista kaikista pitäisi varoittaa erikseen yhdenmukaiseen käytäntöön pyrittäessä. Kaukajärven suunnasta tulevalla väylällä on alikulkukäytävän päissä kaksi liittymään ainoastaan noin 50 metrin etäisyydellä toisistaan ja varoitusmerkkejä pitäisi laittaa tiheään tahtiin peräkkäin. Viimeisin varoitusmerkki pohjoisen suuntaan pitäisi asentaa alikulkukäytävään ja merkki lisäkilpineen rajoittaisi alikulkukäytä-vän kulkuaukkoa. Varoitusmerkkiä käytetään osoittamaan liikenteelle vaarallista kohtaa ja varoitusmerkki tulisi sijoittaa riittävän etäälle ennen vaarapaikkaa. Varoitusmerkkiä ei kuitenkaan käytetä, milloin olosuhteet muutenkin edellyttävät erityistä varovaisuutta. Alikulkukäytävien seinärakenteet muodostavat tyypillisesti näkemäesteen kulkuaukkojen läheisyyteen ja vastaaviin kohteisiin ei ole asennettu varoitusmerkkejä.
Väistämisviivalla voidaan tehostaa väistämisvelvollisuus risteyksessä -liikennemerkillä osoitettua väistämisvelvollisuutta. Väistämisviiva on pienistä valkoisista kolmioista muodostuva tien poikkisuuntainen viiva ja väistämisviiva merkitään välittömästi ennen risteävää väylää sellaiseen kohtaan, josta on mahdollisimman hyvä näkemä risteävälle väylälle. Väistämisviivojen lisääminen väistämisvelvollisuus risteyksessä -liikennemerkkien yhteyteen on todennäköisesti tehokkaampi toimenpide tässä kohteessa kuin väistämisvelvollisuus risteyksessä -liikennemerkkien korvaaminen pakollinen pysähtyminen -liikennemerkeillä.
Jatkovalmistelussa on ollut esillä myös alikulkukäytävien betonirakenteiden muuttaminen. Tämä edellyttäisi nykyisten alikulkukäytävien korvaamista kokonaan toisenlaisella siltatyypillä, missä siltojen rakenteet eivät rajoittaisi näkemiä yhtä paljon nykyisiin siltarakenteisiin verrattuna. Väylien linjaukset ovat vastaavasti sidoksissa nykyisiin alikulkukäytäviin, minkä vuoksi väylän linjauksen pienellä muutoksella näkemäalueiden rajoitteita ei saada poistettua. Sammon valtatien jalkakäytävän ja pyörätien linjauksen muuttaminen ei ole perusteltua saavutettavaan hyötyyn nähden.
Katualueilla pintavesien kuivatus hoidetaan avo-ojin sekä hulevesiviemäröinnillä, joita täydennetään tarvittavilta osin.
Kohteet sisältyvät Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2022 vuosisuunnitelmaan ja rakennustyöt pyritään aloittamaan kesällä 2022.
Sammon valtatien jalkakäytävän ja pyörätien katutöiden kustannusarvio on noin 365 000 euroa (66 €/m²), josta valtatie 9:n ja Hipunkulman välinen osuus noin 217 000 euroa (77 €/m²) ja Linnainmaan puistokadun ja Tuomaalankadun välinen osuus noin 148 000 euroa (54 €/m²).
Katusuunnitelmat eivät ole olleet nähtävillä, koska katutilassa tehtävät muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä kadun poikkileikkausmuutoksia levennettäessä nykyistä kevyen liikenteen väylää kahdella metrillä. Lisäksi väylän lyhyen elinikäennusteen vuoksi kohteessa tehtävät muutokset ovat kunnossapitotöiden luonteisia kevyitä parannustoimenpiteitä.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Suunnittelupäällikön päätös 27.4.2022 § 48 pysytetään.
Päätös
Sammon valtatien jalkakäytävän ja pyörätien katusuunnitelma nro 1/21728 välillä valtatie 9 – Hipunkulma ja Sammon valtatien jalkakäytävän ja pyörätien katusuunnitelma nro 1/21473 välillä Linnainmaan puistokatu – Tuomaalankatu hyväksytään kustannusarvioineen seuraavin muutoksin:
Väylän pituuskaltevuutta on loivennettu paaluvälillä 370–430.
Väylän pituuskaltevuutta on lisätty paaluvälillä 430–480.
Väylän vaakageometriaa on loivennettu paaluvälillä 660–710 ja 970–1030.
Lehtosen alikulkukäytävän läheisyyteen on lisätty väistämisviiva -ajoratamerkinnät väistämisvelvollisuus risteyksessä -liikennemerkkien yhteyteen risteäville pyörätieyhteyksille.
Päätös voidaan maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.