Perustelut
Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta pyytää Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa NCC Industry Oy:n hakemuksesta (NOK/550/2023) koskien maa-aineslain mukaista lupaa kalliokiviaineksen ottamiseksi sekä ympäristönsuojelulain mukaista lupaa kallion louhintaan ja murskaamiseen Nokialla kiinteistöillä 536-407-13-1 Korpela, 536-407-13-2 Kangas-Vehmaa, 536-407-21-0 Koreeniitty, 536-407-22-0 Metsä, 536-415-8-0 Koreeniitty ja 536-415-11-0 Metsä 2. Lausuttavana olevien lupa-asian liitteenä on Nokian Myllypuron kiviainesotto- ja kiertotaloushanketta koskeva luonnonsuojelulain 35 §:n mukainen Natura-arviointi. Lausuntoa on pyydetty 21.8.2023 mennessä, mutta lausunnon antamiselle on pyydetty ja saatu lisäaikaa 17.10.2023 saakka.
Alueelle haetaan lupaa maa- ja kalliokiviaineksen ottamiselle, louhinnalle ja murskaukselle. Kalliota on tarkoitus louhia ja jalostaa 3,68 milj. k-m3 20 vuoden aikana. Alueelle haetaan lisäksi lupaa ottaa vastaan pilaantumattomia ylijäämämaita 49 500 tonnia vuodessa. Ylijäämämaita on tarkoitus käyttää ottoalueen maisemointiin. Ottamisalue on 41 ha, josta louhinta-alue on 30,05 ha ja syvennettävä alue 17,4 ha. Tilalla Korpela (RN:o 13:1) viimeistellään aluerakentaminen louhimalla reunalla jäljellä oleva kallio nykyiseen pohjatasoon +147…+148. Pääosa ottotoiminnasta keskittyy alueen keski- ja eteläosiin tehtävään syvennykseen kiinteistöille 536-407-22-0 ja 536-407-21-0.
Hakemuksen mukaan maa-aineslupa toiminnalle on myönnetty lupa 21.12.2012 ja se on umpeutunut 22.1.2023. Alueelle on myönnetty ympäristölupa kallion louhinnalle ja murskaukselle (LSSAVI/438/04.08/2010) sekä Nokian kaupungin myöntämä ympäristölupa kierrätystoiminnoille (1326/2015). Myllypuroon on myös rekisteröity asfalttiasema kiinteistölle 536-415-11-0 vuonna 2015. Ottamisalueen vieressä kiinteistöllä 536-415-6-3 on erillinen voimassaoleva maa-aineslupa ja ympäristölupa.
Hankkeen välilliset vaikutukset kohdistuvat Myllypuron Natura-alueeseen (SAC FI0345001), joka sijaitsee noin 1,6 km hankealueelta kaakkoon. Toiminta-alue sijoittuu samalla valuma-alueelle (Vihnusjärven valuma-alue) kuin Myllypuron Natura 2000 -alue ja käsitellyt vedet ohjataan alueelta hallitusti lopulta Myllypuroon. Myllypuron Natura-alue sijaitsee Tampereen kaupungin puolella ja alue on kokonaisuudessaan Tampereen kaupungin omistuksessa. Luonnonsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaisesti luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on pyydettävä arvioinnista lausunto ELY-keskukselta sekä Natura-alueen hallinnasta vastaavalta eli Myllypuron osalta Tampereen kaupungilta. Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintasäännön (1.3.2022) mukaan Tampereen kaupungin luonnonsuojeluasioista vastaa ympäristönsuojeluyksikkö.
Ramboll Finland Oy on laatinut luonnonsuojelulain mukaisen Natura-arvion Tampereen, Nokian ja NCC:n Kolmenkulman kiertotalouskeskushankkeiden sekä Tampereen sähkölaitoksen ja Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen puuterminaalihankkeen yhteisvaikutuksista Myllypuron ja Kaakkurijärvien Natura 2000 -alueisiin. Natura-arviointi on päivätty 13.1.2022 ja Pirkanmaan ELY-keskus on antanut siitä 25.4.2022 luonnonsuojelulain mukaisen lausunnon (PIRELY/2038/2020, PIRELY/2626/2020). Nyt lausuttavana olevan hankkeen täydennetyn Natura-arvioinnin on laatinut 4.5.2023 Finnish Consulting Group Oy (FCG).
Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet ympäristötarkastaja Emmi Lehkonen (vesiasiat), ympäristötarkastaja Sari Sassi (jäteasiat, ylijäämämaiden vastaanotto), ympäristötarkastaja Tiina Nieminen (kalliokiviaineksen otto ja meluasiat), ympäristösuunnittelija Eeva Punju (luontoasiat) sekä hulevedet ja viheralueet -yksikön hulevesitiimi (hulevesien johtaminen Tampereen kaupungin puolelle).
Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto
Vesistövaikutukset
Hakemuksen mukaan lounaisosan syvennettävän ottoalueen vedet kerätään syvennettävän alueen eteläosaan ja pumpataan suunniteltuun laskeutusaltaaseen. Läjityksen valmistuttua hulevedet virtaavat rakennettavaan altaaseen painovoimaisesti pinnan kallistuksien seurauksena. Altaasta vedet johdetaan eli pumpataan suunnitellun kosteikon kautta Juhansuon suuntaan, mistä ne virtaavat edelleen Tampereen Myllypuroon Pahaluoman luonnonsuojelualueen kautta. Koillisosan eli kiinteistön 536-415-11-0 alueelta valumavedet varastoituvat nykyisellään pääasiassa louhitun pinnan rakoihin, joista ne virtaavat/suotautuvat edelleen itäpuolella sijaitsevaan laskeutusaltaaseen. Valumavedet käsitellään laskeutusaltaassa koko toiminnan ajan. Hakemuksen mukaan alueen toiminnan edetessä ja rakentuessa siirrytään Natura-arviossa esitettyyn vesien hallintaan.
Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan vesienkäsittelyrakenteiden käyttöönottoa/rakentamista suhteessa toiminnan etenemiseen ja käsiteltyjen vesien kulkeutumisreittejä eri ottovaiheissa ei ole hakemuksessa esitetty riittävän tarkasti. Epäselväksi jää esimerkiksi se, että onko kosteikko käytössä heti toiminnan alkuvaiheessa. Epäselvyyttä on myös siinä, että säilyykö nykyinen koillisosan vesien purkureitti itään toiminnan edetessä ja käsitelläänkö tämän alueen vedet jatkossakin vain laskeutusaltaassa. Tätä purkureittiä ei ole huomioitu vesistövaikutusarvioinneissa. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen näkemykseen mukaan vesienkäsittelyrakenteet tulee tehdä ja olla toiminnassa ennen toiminnan aloittamista. Vedet tulee johtaa hakemuksessa ja vesistövaikutusarvioinnissa sekä Natura-arvioinnissa esitetyn mukaisesti.
Mikäli vesiä johdetaan Tampereen puolelle Kolmenkulman asemakaavan (8189) alueelle, tulee vesienkäsittelyrakenteiden rakentamisen aikataulutus ja mitoitus täsmätä Tampereen puolen vesienkäsittelyrakenteiden rakentamisaikataulun ja mitoituksen kanssa. Nokian puolen valuma-alue on käsiteltävä kokonaisuutena eli huleveteen liittyvissä laskelmissa ja mitoituksissa on huomioitava kaikki valuma-alueelle tulevat toiminnot. Nokian puolelta Piiriniityn kosteikkoon päätyvään ojaan (pohjoinen reitti) saa asemakaavan nro 8189 hulevesiselvityksen mukaisesti johtaa vettä enintään 150 l/s ja Juhansuon läpi johtavaan ojaan (eteläinen reitti) enintään 200 l/s. Tampereen puolelle tuleva hulevesiverkosto ja -rakenteet on mitoitettu kestämään nämä vesimäärät. Tämä on huomioitava Nokian NCC Industry Oy:n alueen viivytysrakenteiden mitoituksissa.
Ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan vesienkäsittelyrakenteiden toteutuksessa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat. Vesienkäsittelyyn käytettävien laskeutusaltaiden tulee olla oikein mitoitettu ottaen huomioon rankkasateet ja ilmastonmuutos. Hakemuksen mukaan laskeutusaltaat on mitoitettu laskeuttamaan hieno hieta. Jos alueen toiminnoista syntyy tätä hienojakoisempia aineksia (hiesu, savi), tulee tämä ottaa huomioon laskeutusaltaiden mitoituksessa. Kosteikko tulee muotoilla niin, että vesiä ei johdu Juhansuon vanhalle ampumaradalle, joka sijaitsee hankealueen kaakkoispuolella. Lupamääräyksellä tulee myös varmistaa, että ottoalueelta pumpattavan veden määrä ei ylitä vastaanottavan kosteikon käsittelykapasiteettia missään tilanteessa. Alapuolisten virtavesien vesitasapainosta pitää kuitenkin huolehtia ottaen huomioon Pahaluoman luonnonsuojelualueella sijaitsevat hajuheinäesiintymät. Pumppaus tulee suorittaa niin, että laskeutusaltaaseen kertynyt kiintoaines ei lähde pumppauksen mukana liikkeelle (esim. erillinen pumppuallas).
Hakemuksen liitteenä olevassa vesistövaikutusarviointiliitteessä viitataan Hertta-tietokantaan tallennettuihin Myllypuron vedenlaatutietoihin. Arvioinnissa olisi syytä tuoda esille miltä vuodelta tulokset ovat ja mikä on näytteenottokertojen lukumäärä. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö on tarkkaillut Myllypuron veden laatua säännöllisesti 80-luvun lopusta lähtien ja osa tuloksista on viety kesän 2023 aikana Hertan vedenlaatu-tietojärjestelmään.
Myllypuron typpipitoisuus on vesipuitedirektiivin mukaisen 3. luokittelukauden päätöksen mukaan tyydyttävä (1100 µg/l). Hakemuksen mukaan Hertta-tietokantaan tallennettujen analyysitietojen perusteella Myllypuron kokonaistypen pitoisuus on 2000-luvulla ollut keskimäärin noin 1200 µg/l. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön tekemän vedenlaatuseurannan mukaan Myllypuron havaintopaikkojen (Myllypuro_4119, Myllypuro_2498, Myllypuro_771) keskimääräinen pitoisuus kokonaistypelle on vuosien 2009-2023 vedenlaatuaineiston perusteella ollut 1411 µg/l. Tässä arvossa on mukana NCC Industry Oy:n aikaisemman toiminnan vaikutus Myllypuron veden laatuun. Vesienhoidon luokittelussa pienen kangasmaiden joen (joksi Myllypuro on tyypitelty) ekologisen tilan raja-arvo tyydyttävän ja välttävän tilaluokan välillä on kokonaistypen osalta 1400 µg/l. Hakemuksen mukaan ilman suunniteltuja vesienkäsittelyrakenteita laskennallinen kokonaistyppipitoisuus Myllypurossa olisi 1540 µg/l, mikä tarkoittaa noin 310 µg/l pitoisuuslisäystä hakemuksessa käytettyyn taustapitoisuuteen 1200 µg/l. Hakemuksen mukaan typen osalta toiminnan aiheuttamalla kuormituksella ja keskipitoisuuden kasvulla arvioidaan olevan vähäisiä kielteisiä vaikutuksia Myllypuroon, mikäli laskeutusaltaan lisäksi ei toteuteta lisäkäsittelyä typen poiston tehostamiseen. Hakemusmateriaalien mukaan laskeutusaltaan alapuolelle suunnitellun kosteikon vaikutus laskeekin simuloitua typpipitoisuutta noin 100 µg/l. Toiminnan aiheuttama pitoisuuslisäys Myllypurossa olisi näin ollen vesienkäsittelyrakenteista huolimatta 210 µg/l eli Myllypuron kokonaistyppipitoisuus olisi 1410 µg/l (käyttäen taustapitoisuutena hakemuksen mukaista 1200 µg/l) tai 1621 µg/l (käyttäen taustapitoisuutena Tampereen ympäristönsuojeluyksikön tekemän veden laatuseurannan tuloksia), mikä laskennallisesti aiheuttaa kummassakin tapauksessa välttävän raja-arvon ylityksen. Hakemuksessa esitettyjen tietojen ja arvioiden mukaan hankkeen laskennallinen kokonaistypen pitoisuusnousu laskisi siis Myllypuron ekologisen tilaluokan välttävästä tyydyttävään typen osalta, vaikka vaikutuksia lieventävät vesienkäsittelyrakenteet olisi otettu huomioon. Arvioinnissa ei ole kuitenkaan huomioitu edeltävän kalliokiviaineksenottotoiminnan vaikutusta taustapitoisuuksina käytettyihin Myllypuron kokonaistyppipitoisuuksiin.
Hakemuksen arviointien mukaan vesienkäsittelykosteikolla voidaan kuitenkin jopa pienentää kuormitusta nykytilaan nähden, koska louhinta-alueella syntyvien hulevesien laadun on arvioitu vastaavan nykytilaa eikä louhinnan pinta-ala kasva nykyisestä. Hakemuksen mukaan toiminnan vaikutusten ei arvioida heikentävän vesimuodostumien ekologista tilaa. Hakemuksessa ei ole kuitenkaan tarkemmin esitetty vuosittaisen louhintamäärän ja tarvittavan räjäytysaineen muutosta suhteessa aikaisempaan toimintaan eikä vertailtu aikaisemman ja nykyisen toiminnan kuormitusta ja pitoisuusmuutoksia Myllypurossa. Hakemuksessa ei myöskään ole tarkemmin otettu kantaa Myllypuron ekologisen tilan luokkarajoihin eikä perusteltu asiaan liittyviä johtopäätöksiä riittävästi. Natura-alueeseen kohdistuvien vesistövaikutusten arvioinnin takia hakemuksessa olisi ollut syytä esittää laskennalliset kuormitus- ja pitoisuusmuutokset aikaisempaan toimintaan verrattuna.
Hakemuksen mukaan Juhansuon voidaan arvioida osaltaan pienentävän Myllypuroon kohdistuvaa typpikuormitusta. Epäselväksi jää, että onko hakemuksessa mainitussa norjalaisessa referenssitutkimuksessa typen pidättymistä tutkittu ojitetulla suoalueella, jollainen Juhansuokin on. Epäselväksi jää myös, että miten suunnitellut vesienkäsittelyrakenteet pidättävät typpeä kasvukauden ulkopuolella suhteessa toiminnan aiheuttaman kuormitukseen ajalliseen vaihteluun ja määrään.
Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen käsityksen mukaan hakemuksessa esitetty toiminta saattaa vaarantaa Myllypuron hyvän ekologisen tilan säilymisen tai vähintään muodostaa riskin vesipuitedirektiivin mukaisen tilaluokan heikkenemiselle. Typpipitoisuus ja sen mahdollinen muutos on yksi Myllypuron suojelun perusteena olevaan pikkujoet -ja purot Natura-luontotyyppiin vaikuttava asia.
Natura-arviointi
Hakemuksen liitteenä olevan Natura-arvioinnin mukaan Myllypuron Natura 2000-alueeseen kohdistuvia välillisiä vaikutuksia ovat hulevesien mukana tulevat haitta-aineet ja kiintoainekuormitus sekä muutokset virtauksissa (vesistövaikutukset). Tämän lisäksi vaikutuksia on arvioinnissa käsitelty myös typpikuormituksen suhteen. Hyvin suuri osa Natura-arvioinnin kannalta oleellisista seikoista on kuvattu hakemuksen liitteenä olevan vesistövaikutusarvioinnin yhteydessä.
Natura-arvioinnissa käsitellään paitsi nyt luvitettavaa toimintaa, myös muuta kyseisellä alueella olevaa ja suunniteltua toimintaa. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan on epäselvää, missä määrin ja mitkä vaikutukset ovat oleellisia nyt luvitettavan toiminnan osalta. Natura-alueeseen kohdistuvien vesistövaikutusten arvioinnin takia hakemuksessa ja sen liitteissä olisi ollut syytä esittää kuormitus- ja pitoisuusmuutokset myös aikaisempaan toimintaan verrattuna.
Natura-arvioinnissa, kuten vesistövaikutusarvioinnissakin, jätetään huomiotta tilanne ennen lopullisten vesienkäsittelyrakenteiden rakentamista. Natura-arvioinnissa ei oteta kantaa, miten hulevesien hallintaa toteutetaan louhinnan eri vaiheissa ennen hakemuksessa kuvattua lopputilannetta, jossa käytössä on laskeutus/viivytysallas ja kosteikko. Lisälouhintaa ja pintamaiden kuorintaa sekä läjitystä tapahtuu kuitenkin jo ennen kuin aivan alueen eteläosaan rakennettavat laskeutusallas ja kosteikko ovat käytössä. On epävarmaa millä tavoin, kauanko ja minkälaisia vaikutuksia Myllypuroon kohdistuu ennen vesienkäsittelyratkaisuiden lopullista muotoa.
Natura-arvioinnissa todetaan, että laskeutusaltaan ja kosteikon lisäksi vesistövaikutuksia voidaan vähentää minimoimalla hulevesien syntyä suosimalla läpäisemättömiä pintoja sekä toteuttamalla alueella erilaisia hulevesiä hidastavia ja suodattavia rakenteita. Virtaamien hidastaminen alueen sisällä tehostaa myös laskeutusaltaan ja kosteikon toimintaa. Hankemateriaalien mukaan näitä keinoja ei kuitenkaan ole esitetty käytettävän toiminnan vaikutusten ehkäisyyn.
Natura-arvioinnin mukaan typpipäästöillä ei ole kasvillisuusvaikutusta Myllypuron Natura-alueella, koska Natura-alueella vesikasvillisuus on vähäistä virtaavan veden takia. Arvioinnin mukaan kasvillisuusvaikutukset ilmenevät pääasiassa Myllypuron alajuoksulla ennen Vihnusjärveä. Samaisessa arvioinnissa toisaalla kuitenkin todetaan, että pohjaeläinlajiston koostumuksen perusteella Myllypurossa on runsaasti kerääntymispohjaa ja vähävirtaisia osia. Ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan on mahdollista, että kohonneet ravinnetasot voivat vaikuttaa vesi- ja rantakasvillisuuteen muuallakin kuin alajuoksulla.
Ympäristönsuojeluviranomainen huomauttaa myös, että kaikkia Natura-arvioinnissa osoitettuja lähteitä ei löydy ympäristöhallinnon tiedoista.
Ylijäämämaiden vastaanotto ja hyödyntäminen maisemointiin
Hakemuksessa todetaan, että alueelle vastaanotettavat ylijäämämaat ovat pilaantumattomia ja niiden haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen (VNa 214/2007) liitteen alemmat ohjearvot. Edelleen todetaan, että ylijäämämaita hyödynnetään ja käsitellään VNa 843/2017 (ns. mara-asetus) mukaisesti ja että kaikista vastaanotettavista puhtaista ylijäämämaista tiedetään etukäteen maa-aineksen toimittaja, maa-aineksen alkuperä sekä maa-aineksen määrä ja laatu, ennen kuin ne voidaan ottaa vastaan alueelle. Mikäli maa-aineksen puhtaudesta on epäselvyyttä, vaaditaan toimittajalta analyysit maa-aineksen puhtaudesta.
Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen huomauttaa, että ns. mara-asetuksen (843/2017) soveltamisalaan ei kuulu ylijäämämaiden hyödyntäminen ja käsittely. Hakemuksessa ei ole kuvattu, mitä kyseisellä viittaamisella em. asetukseen tarkoitetaan. Hakemuksessa ei myöskään ole tarkemmin kuvattu, mitä laatutietoja maa-aineksesta maa-aineksen toimittajalta edellytetään ja miten tunnistetaan mahdolliset epäselvyydet maa-ainesten puhtaudesta tai miten toimitaan, jos alueelle tuodaan jätteitä tai vieraslajeja sisältävää maata/luvattomia jätekuormia. Hakemuksen liitteenä ei ole jätelain 120 §:n mukaista ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan suunnitelmaa jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä eikä hakijan esitystä YSL 59 § mukaisesta jätteen käsittelytoiminnan vakuudesta.
Lupapäätöksessä tulee määräyksin edellyttää, että ylijäämämaiden vastaanotto perustuu riittäviin tietoihin vastaanotettavan maa-aineksen laadusta. Samoin lupamääräyksillä tulee varmistaa, että alueelle luvatta päätyneet jätteet toimitetaan viipymättä asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Alueella tulee myös olla selkeät toimintaohjeet sekä henkilökunnalle että alueelle maa-ainesta kuljettaville tahoille mahdollisten jätteiden tai vieraslajeja sisältävien maa-aineskuormien osalta. Toiminnanharjoittajan tulee laatia jätelain 120 § mukainen suunnitelma, jossa huomioidaan mm. edellä mainitut asiat. Lisäksi lupapäätöksessä tulee määrätä riittävän suuruinen jätteen käsittelytoimintaa koskeva vakuus tai vähintäänkin perustelut, mikäli vakuutta ei vaadita.
Luvituksessa tulee huomioida, että vieraslajit leviävät herkästi ylijäämämaa-ainesten mukana ja niiden käsittelyssä. Alueen toiminnassa tulee kiinnittää huomiota vieraslajien leviämisen estämiseen. Vieraslajien seurantaa ja mahdollista torjuntaa tulee tehdä paitsi kohteella, myös riittävän etäällä, erityisesti toiminnan hulevesien purkureittien varrella. EU:n vieraslajiasetuksessa (1143/2014) tai vieraslajilaissa (1709/2015) haitalliseksi säädettyä vieraslajia ei saa mm. päästää ympäristöön, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa tai välittää, eikä muitakaan vieraslajeja saa päästää leviämään ympäristöön (vieraslajilaki 3 §). Listaa haitallisista vieraslajeista tulee säännöllisesti seurata ja kohdistaa toimenpiteet aina ajantasaisten lajilistojen ja kansallisen torjuntasuunnitelman mukaisesti.
Luiskien maisemointi
Lupamääräyksissä tulee edellyttää, että luiskiin istutettava kasvillisuus on monipuolista, mieluiten paikallisia ympäristöön sopivia luonnonkasvilajeja, jotka ovat mahdollisuuksien mukaan puita, pensaita ja ruohovartisista kasveja. Eroosiovaikutusten pienentämiseksi luiskien maisemointia on syytä toteuttaa toiminnan edetessä asteittain sitä mukaa, kuin louhintaa saadaan valmiiksi alueen eri osissa.
Tarkkailut
Hakemuksen mukaan tarkkailuun lisätään uudet pintavesien tarkkailupisteet uuden rakennettavan laskeutusaltaan ja kosteikon alapuolelle (rakenteista lähtevä vesi). Hakemuksesta ei yksiselitteisesti selviä, onko tarkkailua tarkoitus jatkaa myös aikaisemmin tarkkailussa olleista pisteistä (Oja 3, allas 1 ja allas 2). Oja 3 sijaitsee hakemuksen mukaisella tulevalla kalliokiviaineksen ottoalueella.
Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan pintavesitarkkailua (veden laatu, virtaama) ja hajuheinäesiintymien tarkkailua tulisi tehdä myös kuivatusvesien purkureitillä Tampereen kaupungin omistamalla Pahaluoman luonnonsuojelualueella.
Vihnusjärven valuma-alueen toimijoiden pinta- ja pohjavesitarkkailut olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa alueen eri toimijoiden yhteistarkkailuna, jotta vesistövaikutuksista saataisiin riittävä kokonaiskuva.
Vuosittainen koosteraportti ja mahdolliset erilliset tarkkailuraportit on toimitettava tiedoksi myös Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.