Perustelut
Tampereen kaupungin henkilöstökertomuksessa kuvataan kaupungin henkilöstöön liittyvät keskeiset tunnusluvut. Dokumentti jakautuu viiteen osaan: henkilöstöpanokset, rohkeasti uudistuva kaupunki, osaavalla henkilöstöllä edistämme uudistuvaa kaupunkia, hyvinvoiva henkilöstö on kaupungin voimavara ja Tampere on hyvän mielen työpaikka.
Tampereen kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden 2023 viimeisenä päivänä 8 879 työntekijää (2022: 14 641). Henkilöstömäärä sisältää myös työ- ja virkavapaalla olevat henkilöt. Henkilöstömäärä väheni 5 762 henkilöllä edelliseen vuoteen nähden. Muutosta selittää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jota seurasi Pirkanmaan hyvinvointialueen toiminnan aloitus. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi Pirkanmaan hyvinvointialueelle 1.1.2023. Hyvinvointialueelle siirtyi liikkeen luovutuksella sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, kuntouttava työtoiminta, opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit sekä näiden tehtävien tukitehtävät. Muutos vähensi kaupungin henkilöstöä noin 6 050:llä vuoden 2022 viimeisen päivän henkilöstömäärään nähden.
Palkallisten henkilötyövuosien määrä vuonna 2023 oli 8 268 henkilötyövuotta, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 164 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet alittivat muutetun talousarvion 12:lla. Edellisvuoteen nähden kaupungin palkalliset henkilötyövuodet vähenivät 4 938 henkilötyövuodella (-37,4 %). Henkilötyövuosien muutosta selittää Pirkanmaan hyvinvointialueen toiminnan aloitus. Toteutuneet henkilöstökulut vuonna 2023 olivat 445,9 milj. euroa. Henkilöstökulut alittivat muutetun talousarvion 3,4 milj. eurolla. Vuoteen 2022 nähden henkilöstökulut vähenivät 240,2 milj. euroa (-35,0 %). Henkilöstökulujen vähenemistä selittää Pirkanmaan hyvinvointialueen toiminnan aloitus. Taloudellisiin syihin perustuvia palkattomia vapaita pidettiin 5 286 henkilötyöpäivää (14,5 henkilötyövuotta), mikä vähensi palkka- ja sivukuluja noin 0,4 milj. euroa. Kunta-alan palkkaratkaisun vaikutus vuonna 2023 oli noin 20,2 milj. euroa.
Vuonna 2023 koko henkilöstön sairauspoissaolot kalenteripäivissä olivat 17,1 päivää henkilötyövuotta kohden (2022: 19,0) ilman sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksen vaikutusta. Kaikkiaan sairauspoissaoloja oli 382 henkilötyövuotta (2022: 412 htv). Erot sairastavuudessa kaupungin eri organisaatioiden ja ammattialojen välillä ovat merkittäviä. Vuonna 2023 sairauspoissaolot vähenivät kaupunkitasolla 10 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Positiivinen sairauspoissaolokehitys kohdentui lähes kaikkiin palveluryhmiin. Ammattiryhmäkohtainen tarkastelu sekä mahdollisuudet jäädä etätyöhön selittävät osaltaan organisaatioiden välisiä eroja sairauspoissaolojen määrässä. Tyypillisimmät poissaolot olivat esihenkilöiden myöntämiä. Toiseksi eniten sairauspoissaolopäiviä aiheutui mielenterveyssyistä. Kaikkien sairauspoissaolojen tapaan mielenterveysperusteiset poissaolot laskivat monessa palveluryhmässä. Niiden kasvu rajoittui vain joihinkin palveluryhmiin, aiheuttaen kuitenkin kaupunkitasoisessa tarkastelussa mielenterveysperusteisten poissaolojen 10 prosentin kasvun edelliseen vuoteen verrattuna.
Työhyvinvoinnin kehitystä seurataan työhyvinvointimatriisilla, joka huomioi sairauspoissaolojen, työtapaturmien, työkyvyttömyyseläkemaksujen sekä keskeisten Kunta10-mittareiden kehitystä. Työhyvinvointimatriisin tulos vuonna 2023 on 57,4. Työhyvinvointimatriisin tulos parani edelliseen vuoteen nähden. Tulokset ovat kehittyneet myönteisesti matriisin kaikilla osa-alueilla. Sairauspoissaolot ovat laskeneet, työtapaturmien määrä on vähentynyt ja työkyvyttömyyseläkemaksut ovat pienentyneet, lisäksi Kunta10-tulokset ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan.
Johtamisen ja esihenkilötyön kehittämiseen ja tukemiseen on panostettu viime vuosien aikana ja kehitystyö on tuottanut tulosta. Esihenkilöarviointien tulosten kokonaiskeskiarvo on parantunut vuodesta 2017 lähtien, jolloin kysely toteutettiin ensimmäisen kerran. Kaupunkitasoinen kokonaiskeskiarvo oli 3,4 vuonna 2023 (arviointiasteikko: 1–4). Kysely muodostuu seitsemästä eri osa-alueesta: asiakaskeskeisyys, kumppanuuksien johtaminen, tuloshakuisuus, uudistumisen johtaminen, strateginen johtaminen, valmentava jämäkkä johtaminen sekä esihenkilötyö ja päivittäisjohtaminen. Kaupunkitasoiset tulokset paranivat jokaisella osa-alueella edelliseen vuoteen verrattuna. Osa-alueita tarkasteltaessa parhaimman tuloksen sai asiakaskeskeisyys (3,5) ja heikoimman tuloksen uudistumisen johtaminen (3,4).
Henkilöstökertomus julkaistaan osoitteessa
https://www.tampere.fi/talous/toiminnan-ja-talouden-seuranta
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Vuoden 2023 henkilöstökertomus merkitään tiedoksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin-