Valmistelija
Toppila Anu, Jätehuoltopäällikkö, Anu.Toppila@tampere.fi
Perustelut
Jätelain vaatimukset kunnan jätemaksulle
Jätelain (646/2011) 78 §:n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksuilla katetaan kaikki kustannukset, joita aiheutuu lakisääteisen kuntavastuullisen jätehuollon toteuttamisesta (esim. jätteiden kuljetus, käsittely ja hyötykäyttö, neuvonta, tiedotus ja valistus, jätehuollon kehittäminen ja investointeihin varautuminen). Jätemaksuilla katetaan myös lakisääteisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen.
Jätelain luvussa 9 säädetään jätemaksun ja sen perustana olevan jätetaksan laadinnasta. Jätetaksa on asiakirja, joka sisältää luettelon käytössä olevista jätemaksuista ja niiden laskentaperusteista yksikköhintoineen. Kunnassa on oltava voimassa oleva jätetaksa, jotta julkisoikeudellista jätemaksua voidaan periä. Jätetaksan mukaisten maksujen on vastattava kunnan tarjoamaa jätehuollon palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon.
Jätetaksa koskee alueellisella putkikeräysjärjestelmällä kerättäviä asumisen ja julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan jätteitä. Taksa ei koske muuta kunnan ensisijaiselle ja toissijaiselle jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvia jätteitä eikä saostus- ja umpisäiliölietteitä, joille on omat taksansa.
Jätetaksa päätetään ilman arvonlisäveroa. Esityksessä jätetaksaksi yksikköhinnoille esitetään informatiivisuuden vuoksi myös arvonlisäverollinen yksikköhinta pyöristettynä likiarvona.
Jätetaksan valmistelu ja päätöksenteko
Käsittelyssä on nyt esitys alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätemaksutaksaksi 1.1.2024 alkaen (Liite 1). Jätetaksaa esitetään astuvaksi voimaan, vaikka sen hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta.
Kuntalaisille ja muille asianosaisille on varattava vaikutusmahdollisuus asiaan hallintolain 41 §:n mukaisesti ennen jätetaksan hyväksymistä. Vaikutusmahdollisuuksien varaamisen ja mahdollisten muutosten jälkeen jätetaksa tuodaan hyväksyttäväksi jätehuoltolautakunnalle.
Jätehuoltolautakunta voi jätelain sallimissa puitteissa määritellä maksupolitiikan ja maksujen nimikkeet, kohteet ja suuruuden. Lautakunta ei voi kuitenkaan hyväksyä taksaa, jolla ei katettaisi kunnallisen jäteyhtiön toimintaa jätelain edellyttämällä tavalla.
Jätetaksan rakenne ja merkittävimmät muutokset jätetaksaan
Alueellinen putkikeräysjärjestelmä on ollut käytössä Tampereen Vuoreksen kaupunginosassa, mutta vuoden 2024 aikana putkikeräysjärjestelmä otetaan käyttöön myös Tampereen Ranta-Tampellan kaupunginosassa. Tämän vuoksi alueellisen putkikeräysjärjestelmän taksaesitys koskee aiemmista vuosista poiketen myös Ranta-Tampellan kaupunginosaa. Taksan hinnoittelu on molemmille putkikeräysalueille yhtenevä.
Jätetaksan rakenne on sama kuin vuonna 2023. Putkikeräysjärjestelmän jätemaksu on ns. kokonaisjätemaksu, joka sisältää kuntavastuullisen jätehuollon järjestämisen ja toteutuksen jätelain mukaiset kustannukset, jotka muodostuvat jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä sekä tiedotuksesta, neuvonnasta, hallinnosta ja jätehuoltoviranomaisen toiminnasta.
Alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätemaksu koostuu perusmaksuosuudesta sekä jätteen kuljetuksesta, jätteen käsittelystä ja putkikeräysjärjestelmän ylläpidosta. Jätemaksulla katetaan edellä mainittujen lisäksi myös putkikeräysjärjestelmää täydentävien lähikeräyspisteiden ylläpitoa. Kunnalliset jätehuoltomääräykset edellyttävät vähintään 5 asunnon kiinteistöjä järjestämään jäteastiat sekajätteelle, biojätteelle, pienmetallille sekä lasi-, muovi- ja kartonkipakkauksille. Lisäksi jätelaki edellyttää järjestämään jäteastian keräyspaperille. Vaatimukset koskevat myös putkikeräysjärjestelmän alueella sijaitsevia kiinteistöjä, joissa osa erilliskeräysvelvoitteista hoidetaan putkikeräysjärjestelmää täydentävien lähikeräyspisteiden avulla. Tämä johtuu siitä, että putkikeräysjärjestelmän tekniset ratkaisut eivät mahdollista kaikkien jätelajien keräämistä putkikeräysjärjestelmällä.
Alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksaan esitetään indeksikorotuksia taksan eri kustannuselementteihin. Perusmaksuosuuden esitetään nousevan (+10,2 %). Perusmaksuosuuden korotus johtuu mm. jäteasemien ja ekopisteiden ylläpito- ja kuljetuskustannusten noususta (+12 %), jäteasemaverkoston investointien pääomakulujen noususta (+30 %) sekä lakisääteisen jäteneuvonnan ja -tiedotuksen kustannusten noususta (+5 %). Myös jätehuoltoviranomaisen toiminnan kustannukset nousevat (+6 %) lainsäädännön muutosten aiheuttaman lisääntyneen hallinnollisen työmäärän vuoksi. Lisäksi perusmaksulla katettavan poistotekstiilin alueellisen vastaanoton ja jatkokäsittelyn kustannukset nousevat noin 135 %. Perusmaksu on ollut viime vuodet alikatteista.
Vaikka jätteen kuljetuskustannusten osuus putkikeräysjärjestelmän jätemaksussa on kokonaiskustannuksiin nähden pienehkö, kuljetusurakoiden kohoavat kustannukset (noin + 12,9 %) vaikuttavat myös alueelliseen putkikeräysjärjestelmän jätetaksaan.
Sekajätteen käsittelykustannuksiin esitetään kustannusinflaatiota vastaavaa korotusta (noin +10,6 %). Tämä johtuu erityisesti jätteen esikäsittelyn ja välivarastoinnin aliurakoinnin konetöiden nopeasti nousseista kustannuksista. Käsittelykustannuksia nostaa myös laskevat jätteen energiahyödyntämisen tuotot, mitkä johtuvat sekajätteen määrän vähentymisestä ja sen pienentyneestä lämpöarvosta. Myös biojätteen käsittelykustannuksiin esitetään korotuksia (+57,1 %) yleisten käsittelykustannusmuutosten mukaisesti. Tämä johtuu Nokian Koukkujärven biolaitoksen edelleen aiheuttamista lisääntyneistä henkilöstö-, operointi- ja pääomakustannuksia. Nämä liittyvät laitoksen avaamisen jälkeen havaittujen teknisten puutteiden korjaamiseen sekä operoinnin optimointiin.
Kaikki edellä mainitut korotukset ovat sisällöltään ja suuruudeltaan samoja kuin on esitetty kuntavastuullisten jätehuoltopalvelujen jätetaksassa.
Muista jätehuoltopalveluista poiketen putkikeräysjärjestelmän jätetaksassa järjestelmän operointi- ja huoltokustannukset ovat suuret. Myös tähän kustannuselementtiin esitetään kohtuullisiksi katsottuja korotuksia. Merkittävän kulupaineen tuo yleinen korkotason nousu, joka on nostanut putkikeräysjärjestelmän rahoituskustannuksia nopeasti. Putkikeräysjärjestelmän jätetaksa ei ole täysin kustannusvastaava järjestelmän operatiivisten kustannusten kanssa alueellisen jätehuoltolautakunnan 10.2.2021 (§ 6) tekemän päätöksen vuoksi. Tuolloin jätehuoltolautakunta päätti, että järjestelmän operointi- ja rahoituskustannuksia ei ohjata täysimääräisesti alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksaan. Nyt käsitellyssä olevassa jätetaksaesityksessä kyseistä kohtuullistamiselementtiä on lisätty nopeasti nousseen korkotason vuoksi.
Edellä mainittujen muutosten vuoksi pienkiinteistöasiakkaiden, eli muiden kuin asunto-osakeyhtiömuotoisten kiinteistöjen, vuosittaiseen jätemaksuun esitetään 11 % korotusta. Jätetaksassa vahvistettavaksi arvonlisäverottomaksi hinnaksi esitetään 290,13 €/vuosi. Arvonlisäveron sisältävä hinta on 359,76 €. Voimassa olevassa jätetaksassa vastaava maksu on 324,02 €/vuosi (sis. alv 24 %). Pienkiinteistöasiakkaiden jätemaksujen esitetään edelleen määräytyvän kiinteänä, huoneistojen lukumäärään perustuvana vuosimaksuna.
Enintään 15 asuinhuoneistoa sisältävien suurkiinteistöasiakkaiden, eli asunto-osakeyhtiömuotoisten kiinteistöjen, jätemaksujen esitetään määräytyvän samoin perustein kuin pienkiinteistöasiakkaiden jätemaksujen, eli jätemaksut ovat huoneistojen lukumäärään perustuvia vuosimaksuja. Määräytymisperuste on sama kuin voimassa olevassa jätetaksassa. Enintään 15 asuinhuoneistoa sisältävien suurkiinteistöasiakkaiden jätemaksuihin esitetään vastaavia korotuksia kuin pienkiinteistöasiakkaiden jätemaksuihin. Korotus on 35,74 euroa vuodessa (sis. alv 24 %) huoneistoa kohden.
Jätemaksujen esitetään määräytyvän asemakaavassa kaavoitettujen kerrosneliömetrien perusteella yli 15 asuinhuoneiston suurkiinteistöasiakkailla sekä niillä kiinteistöillä, joilla on muita jätelain 32 §:n mukaisia toimintoja. Näitä ovat esimerkiksi kuntien hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöt kuten alueen koulut ja päiväkodit. Näiden suurkiinteistöasiakkaiden jätemaksuihin esitetään myös noin 11 % hinnankorotusta voimassa olevaan jätetaksaan nähden. Jätetaksassa vahvistettavaksi arvonlisäverottomaksi jätemaksuksi esitetään 3,25 €/asemakaavan mukainen k-m2/vuosi. Arvonlisäverollinen hinta on 4,03 €. Euromääräinen korotus näillä suurkiinteistöasiakkailla on keskimäärin 1 257 € vuodessa kiinteistön asemakaavassa kaavoitetuista kerrosneliömetreistä riippuen. Yksittäistä huoneistoa kohden muutokset ovat vähäisempiä, ollen keskimäärin noin 30 € vuodessa.
Alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksassa on lisäksi esitetty lisätyötä koskeva siivousmaksu. Myös tähän maksuun esitetään indeksikorotusta voimassa olevaan jätetaksaan nähden. Korotus on 12 % eli noin 10 € (alv 0 %). Siivousmaksu voidaan periä keräyspistettä käyttäviltä kiinteistöiltä, mikäli putkikeräysjärjestelmän keräyspisteestä joudutaan poistamaan sinne kuulumattomia jätteitä. Lisäksi kadonneen avaimen uusimista koskevaan lisätyöhintaan esitetään noin 4 euron korotusta (alv 0 %).
Liitteessä 2 on esitetty jätetaksaesityksen hinnoittelumuutokset verrattuna voimassa olevaan jätetaksaan.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.