Perustelut
Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelma panee toimeen pormestariohjelman ja Tampereen strategian linjauksia hiilineutraaliudesta ja luonnon monimuotoisuudesta. Ohjelma pyrkii vastaamaan suuriin globaaleihin haasteisiin – ilmastonmuutokseen ja luontokatoon – meidän tamperelaisten näkökulmasta.
Strategian ja pormestariohjelman mukainen hiilineutraalisuustavoitteen ja kestävämmän tulevaisuuden saavuttaminen edellyttää liikkumisen ja kulutuksen päästöjen merkittävää vähenemistä sekä kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden edistämistä.
Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelman ohjelmasuunnitelma, kaupungin kiertotaloussuunnitelma ja luonnon monimuotoisuusohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 20.6.2022 (§ 274).
Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelmassa toteutetaan neljää osakokonaisuutta. Kehitysohjelman erillisrahoituksella toteutetaan asukkaiden liikkumis- ja kulutustottumusten muutoksen sekä kiertotalouden osakokonaisuuksia. Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekarttaa sekä luonnon monimuotoisuus -ohjelman kokonaisuuksia toteutetaan osana eri yksiköiden vuosisuunnitelmia, ja nämä raportoidaan osana kehitysohjelmaa.
Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelman kolmannen toimintavuoden eli vuoden 2024 aikana kehitysohjelma edisti tavoitteitaan kaupungin ilmastotyön, luonnon monimuotoisuuden, asukkaiden kulutus- ja liikkumistottumusten sekä kiertotalouden osa-alueilla. Yhteistyö sidosryhmien kanssa niin kaupunkiorganisaation sisäisesti kuin paikallisten yhteisöjen kanssa mahdollisti asukkaiden kohtaamisen ja vaikuttamisen kestävän arjen teemoissa laajasti. Jakamistalouden kokeilu toi uusia mahdollisuuksia tavaroiden lainaamiselle ja vuokraamiselle. Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartta päivitettiin ja hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 4.11.2024 (§ 429). Luonnon monimuotoisuustyö eteni ja ohjelman päivittäminen käynnistyi. Tampereella järjestettiin kansallinen Luontofoorumi. Kaupungin liittymiseksi kansalliseen kiertotalouden green dealiin rakennetun ympäristön muutosalueelta on tehty valmistelutyötä.
Vuonna 2025 ohjelmassa jatketaan toimintaa ja samalla varmistetaan ohjelman sisältöjen ja tavoitteiden jatkuvuus organisaatiossa, tulevissa projekteissa ja kehitysohjelmissa. Ohjelma toteuttaa asukastyön arvioinnin, seurantatutkimuksen kohdealueille, loppuraportoinnin ja loppuseminaarin sekä osallistuu päättyvien ohjelmien yhteiseen arviointiin.
Osana tilannekatsausta esitetään myös ohjelman oppeja tuleville kehitysohjelmille, keskeistä on vahva yhteistyö sekä pysyvän muutoksen juurruttaminen jatkuviin toimintatapoihin ja organisaatioon.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelman tilannekatsaus merkitään tiedoksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Kokouskäsittely
Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, ympäristöpäällikkö Kati Skipparille, ympäristöjohtaja Miira Riipiselle ja kehittämisasiantuntija Enni Leppälälle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana ja poistuivat ennen päätöksentekoa.
Asian käsittelyn kuluessa Lassi Kaleva teki seuraavan ponsiehdotuksen:
”Kaupunginhallituksen tahtotila on, että ennen ohjelman päättymistä, Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelmassa kehitetään tiekartan toimenpiteitä niin, että niillä olisi mahdollisimman vähän negatiivista vaikutusta kunnan, yritysten ja kuntalaisten kustannustaakkaan.
Kaupunginhallitus haluaa otettavaksi huomioon Financial Timesille vuodetun arvion ja Suomen uutisten 27.1.2024 julkaistun artikkelin, jonka mukaan EU:n hiilineutraalisuustavoite tulee Suomelle murskaavan kalliiksi. Arvion mukaan Suomen maksettavaksi tulisi hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi 25 miljardin euron vuotuinen summa, josta esimerkiksi Pirkanmaan osuus olisi noin 2,5 miljardia euroa vuodessa.
Normaali vastuullinen ja ympäristöä kunnioittava asenne tulee samalla luonnollisesti säilyttää. Tulee erottaa toisistaan normaali asuinympäristöstään huolehtiminen ja esimerkiksi hiilineutraalisuuslaskentaan liittyvä kallis moraaliposeeraus.”
Aarne Raevaara kannatti Kalevan ehdotusta.
Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu ponsiehdotus, josta on äänestettävä.
Puheenjohtajan äänestysesitys: Esittelijän pohjaehdotus JAA, Kalevan ponsiehdotus EI. Äänestyksen tulos: Esittelijän pohjaehdotus hyväksyttiin äänin 11–2.