Kaupunginhallitus, kokous 8.11.2021

Perustelut

Ilkka Porttikivi esittää valtuustoaloitteessaan 25.1.2021, että Tampereen kaupunki kartoittaa metsistään ja luonnonsuojelualueilta kohteita, joissa luonnonhoidollinen kulotus voitaisiin toteuttaa ja näin turvata uhanalaisten lajien säilyminen myös tulevaisuudessa.

Metsiemme paloista riippuvainen eliölajisto on uhanalaistunut metsänhoidollisten kulotusten vähentyessä merkittävästi ja luonnonpaloja estävän hyvän palontorjunnan seurauksena. Palanut ja hiiltynyt puuaines on rakennepiirre, josta useat eliölajit ovat riippuvaisia. Luontotyyppien uhanalaistumisselvityksissä on myös suositeltu kulotusta keinona erityisesti nuorten metsien tilan parantamiseksi sekä rehevöitymisen torjumiseksi kuivissa ja karuissa metsissä.

Tampereen kaupungin omistamissa metsissä on kulotettu viimeksi Pirttijärven läheisyydessä uudistushakkuualueella 1990-luvun alussa. Kohde oli kulotukseen erinomaisesti soveltuva mm. sopivan kasvupaikan, veden läheisyyden, suotuisten maaston muotojen ja tiestöön rajautumisen sekä vähäisten riskitekijöiden takia. Kulotuskohteen valinnassa tuleekin ottaa huomioon useita tekijöitä ja reunaehtoja. Kulotus ei esimerkiksi sovellu kostealle tai rehevälle kasvupaikalle, eikä kulotusalueella saa sijaita uhanalaisen lajin kuten liito-oravan tai lahokaviosammaleen elinympäristöä eikä arvokasta luontokohdetta. Maisematasolla poltoissa tulisi myös olla alueellista ja ajallista jatkuvuutta.

Potentiaalisten kohteiden kartoittamisen jälkeen kulotettaville kohteille valmistellaan kulotuksen toteutussuunnitelmat, joiden laatiminen vaatii erityisosaamista. Toteutussuunnittelu sisältää esimerkiksi hakkuun toteutuksen, kulotusalueen valmistelevat työt sekä varsinaisen polton toteutuksen suunnittelun turvallisuussuunnitelmineen. Kulotuksen toteutukseen tarvittavaa osaamista ja kalustoa on saatavilla rajoitetusti. Toteutuskustannukset ovat myös korkeat, erityisesti pienten kohteiden hehtaarikohtaiset toteutuskulut nousevat huomattaviksi. Kulotuksen toteutuksessa voidaan toisaalta hyödyntää vapaaehtoistyötä.

Kulotus on haasteista huolimatta nostettu keinovalikoimaan luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi Metsien hoidon toimintamalli 2021-2030 luonnoksessa seuraavasti: ”Luontotyyppien hoitoa toteutetaan aktiivisesti mm. hoitamalla jalopuumetsiä, lehtoja ja paahderinteitä, ennallistamalla soita sekä hoitamalla metsäisiä perinnebiotooppeja. Lisäksi toteutetaan metsän- ja luonnonhoidollisia kulotuksia. Luontotyyppien hoito ja kulotusten toteutus suunnitellaan v. 2022-2026. Toimenpiteiden kohdentamisessa hyödynnetään paikkatietoanalyysia, jossa tunnistetaan ekologisen verkoston toimivuuden parantamiseksi mm. luontotyyppien hoitotarpeita maisematasolla. Toimenpiteet toteutetaan suunnitelmien valmistumisen edetessä.” Metsän- ja luonnonhoidollisten kulotuskohteiden kartoituksessa ovat lähtökohtana mm. edellä esitetyt tekijät ja reunaehdot. Kulotuksessa tavoitteena on monimuotoisuuden parantaminen, joten toteutuksessa säästöpuustoa jätetään kohteille huomattavasti tavanomaista enemmän.

Vastaava tavoite on kirjattu myös kaupungin Luonnon monimuotoisuusohjelma 2021-2030 -luonnokseen, jossa esitetään ennallistavien ja luontoarvoja lisäävien toimenpiteiden kuten kulotuksen kohdentamista selvitysten perusteella tunnistetuille luontotyypeille.

Luonnonsuojelualueilla voidaan toteuttaa toimenpiteitä Ely-keskuksen vahvistaman hoito- ja käyttösuunnitelman tai erillissuunnitelman mukaan. Kintulammin luonnonsuojelualueelle on alustavasti suunniteltu muutaman hehtaarin laajuista ennallistamispolttoa Vattulan säästömetsän itäpuolelle. Ennallistamispoltossa kulotettavalle alueelle jätetään puustoa enemmän kuin luonnonhoidolliselle kulotuskohteelle. Vattulanmaalla on kulotettu 1950-luvun alussa, jolloin poltto onnistui yli odotusten ja paloalue laajentui alkuperäisestä. Kintulammin hoito- ja käyttösuunnitelmaa valmistelee ympäristönsuojeluyksikkö.