Perustelut
Lassi Kalevan valtuustokysely
Kaupunginvaltuutettuna saamani tiedon mukaan Pirkanmaan pelastuslaitos on toiminut alle itse määrittelemänsä henkilöstön minimivahvuuden miltei koko kesän ajan. Joillakin yksiköillä on ollut käytännössä kroonisesti vajaa miehitys. Ylitöiden tarve on ollut suuri. Tämän mittakaavan ongelmia ei ole aiempina kesinä ollut. Asiantila aiheuttaa potentiaalisia riskejä pelastustehtävien lainmukaiselle hoidolle. Koko henkilöstö tulee saada välittömästi takaisin sote- ja ensivastetehtäviin.
Esitän kaupungin johdolle, HR-yksikölle ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen johdolle seuraavat kaksi kysymyskokonaisuutta, joihin odotan täsmällisiä vastauksia:
- Millä perusteella ja kenen päätöksellä rokottamattoman ja ilman lain tarkoittamaa covid19 tautisuojaa olevan Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilöstön kuukausipalkkaa on alennettu ns. siirtymäajan jälkeen 100 eurolla? Tietojeni mukaan kyseessä olevien kunnallisten viranhaltijoiden tehtäväkuvaa ei ole määritelty uudelleen Pirkanmaan pelastuslaitoksella. Onko tämä sama käytäntö palkanalennuksesta käytössä Suomen kaikissa muissakin pelastuslaitoksissa? Haluan osana valtuustokyselyvastausta nähtäväkseni palkanalennuksesta tehdyn virallisen päätöksen, päätöksen perustelut ja asiasta päättäneen henkilön nimen.
- Saamieni tietojen mukaan Pirkanmaan pelastuslaitoksella työskentelee sote- ja ensivastetehtävissä useita henkilöitä, joilla ei ole lain tarkoittamaa suojaa covid-19-tautia vastaan, ja joiden viimeisimmästä covid19-rokotteesta on kulunut yli 9 kuukautta. Millä perusteella ja kenen päätöksellä edellä mainitut henkilöt, vailla lain tarkoittamaa suojaa covid-19-tautia vastaan, voivat työskennellä sote- ja ensivastetehtävissä Pirkanmaan pelastuslaitoksella, mutta henkilöstö, joka ei ole ensimmäistäkään rokotetta ottanut, eli on myös vailla lain tarkoittamaa suojaa covid19-tautia vastaan, eivät voi? Haluan osana valtuustokyselyvastausta nähtäväkseni asiasta tehdyn virallisen päätöksen ja asiasta päättäneen henkilön nimen. Asetetaanko henkilöstö eriarvoiseen asemaan keskenään, vaikka tartuntatautilain mukaisesti he ovat yhtä suojaamattomia tautia vastaan?
Pormestari Anna-Kaisa Ikosen vastaus Lassi Kalevan valtuustokyselyyn:
KYSYMYS 1:
Millä perusteella ja kenen päätöksellä rokottamattoman ja ilman lain tarkoittamaa covid19 tautisuojaa olevan Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilöstön kuukausipalkkaa on alennettu ns. siirtymäajan jälkeen 100 eurolla? Tietojeni mukaan kyseessä olevien kunnallisten viranhaltijoiden tehtäväkuvaa ei ole määritelty uudelleen Pirkanmaan pelastuslaitoksella. Onko tämä sama käytäntö palkanalennuksesta käytössä Suomen kaikissa muissakin pelastuslaitoksissa? Haluan osana valtuustokyselyvastausta nähtäväkseni palkanalennuksesta tehdyn virallisen päätöksen, päätöksen perustelut ja asiasta päättäneen henkilön nimen.
Pirkanmaan pelastuslaitoksella tautisuojalainsäädännön piirissä on n. 550 työntekijää, jotka työskentelevät ensihoito- tai ensivastetehtävissä. Ensikertainen tartuntatautilain 48a §:n mukainen tautisuojan tarkastaminen tehtiin kyseiselle henkilöstölle tammikuussa 2022.
Mikäli työntekijä ei täytä tartuntatautilain 48a pykälän edellytyksiä koronasuojan osalta, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos tällaistakaan työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta. Pirkanmaan pelastuslaitoksella on kyetty hoitamaan tilanne siten, että kenenkään palkanmaksua ei ole tautisuojavaatimusten vuoksi tarvinnut keskeyttää.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen palomiehen ja ensihoitajan tehtävänkuvaan sisältyvät ensivaste ja ensihoidon tehtävät. Tautisuojan puuttumisen johdosta tai syystä, että työntekijä ei ole suostunut todistamaan tautisuojan olemassaoloa, työnantaja ei ole voinut osoittaa kaikille palomiehille ja ensihoitajille heidän oman tehtävänkuvansa mukaista työtä. Näiden henkilöiden osalta on selvitetty työtehtäviä, joissa tautisuojaedellytystä ei vaadita.
Pelastuslaitoksen palveluihin soveltuvien muutosten ja toimipistesiirtojen kautta pelastuslaitoksella on toteutettu väliaikaisia työjärjestelyjä, joiden avulla voidaan toistaiseksi sijoittaa 20 - 30 palomiestä tarkoituksenmukaisiin työtehtäviin ilman ensivastetta. Tehtävämuutosten tavoitteena on ollut, työnantajan tautisuojaan liittyvien velvoitteiden huomioimisen lisäksi, pelastuslaitoksen toimintavalmiuden ylläpitäminen mahdollisimman kattavana kaikissa olosuhteissa.
Niiden palomiesten, jotka eivät tautisuojan puuttumisen vuoksi voi tehdä kokonaisuudessaan omaa tehtävänkuvansa mukaista tehtävää, palkka on alennettu 100 eurolla kahdeksan viikon jälkeen. Palkanalennus on tehty työehtosopimuksen ja kaupungin palkkausjärjestelmän perusteiden mukaisesti kunkin henkilön kohdalla 8 viikon kuluttua muutoksesta. (SOTE-sopimus II luku 10 § 1 mom 2 kohta) (ks. myös KVTES:n II luku 10 § 1 momentti 2 kohta).
Palkan uudelleen määrittely perustuu kunnallisten työehtosopimusten mukaiseen tehtävän vaativuuden arviointiin. Tartuntatautilaki on edellyttänyt muutosten tekemistä niiden henkilöiden tehtäväkuviin, joilla ei ole lain edellyttämää suojaa. Palkkaratkaisussa on pyritty varovaisuuden periaatteella huomioimaan, missä määrin ao. tehtävän vaativuus vähenee tämän rajauksen johdosta kokonaisuuteen arvioiden. Tehtyä alennusta voidaan pitää suuruudeltaan sangen maltillisena. Koska kyseessä on tilapäinen, lakiin perustuva olosuhde, ei ole tarkoituksenmukaista tehdä kokonaan uusia tehtäväkuvia ao. henkilöille. Heillä on voimassa olevat tehtäväkuvat ja asiassa on kyse siitä, että tautisuojan puutteesta johtuen näiden tehtäväkuvien mukaisia tehtäviä ei pystytä täysimääräisesti hoitamaan. Tämä on huomioitu tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti tilapäisenä palkantarkistuksena.
Tehtävämuutos sekä siihen liittyvä palkanalennus on todettu ja dokumentoitu asianomaisten henkilöiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Henkilöt ovat allekirjoituksellaan hyväksyneet sekä toteutetun tehtävämuutoksen että palkan alennuksen. Mikäli tarjotusta työstä olisi kieltäydytty, muuta työtä olisi työnantajan toimesta etsitty myös kaupunkitasoisesti. Henkilöillä on ollut vapaus valita myös lain mahdollistama palkanmaksun kokonaan keskeyttäminen. Muutoksista ei ole siis tehty työnantajan yksipuolista päätöstä, vaan niistä on sovittu kunkin asianosaisen kanssa. (Liitteenä esimerkki lomakkeesta.)
Mikäli henkilön tautisuoja on muuttunut tai muuttuu sairastetun taudin tai rokotusten johdosta siten, että se vastaa tartuntatautilain 48 a §:ssä edellytettyä, henkilön työtehtävät ja palkka palautetaan ennalleen.
Pirkanmaan pelastuslaitoksella ei ole yksityiskohtaista tietoa siitä, miten tautisuojalainsäädäntöä on muissa pelastuslaitoksissa toteutettu ja sen vuoksi emme voi ottaa kantaa muiden organisaatioiden käytänteisiin.
KYSYMYS 2:
Saamieni tietojen mukaan Pirkanmaan pelastuslaitoksella työskentelee sote- ja ensivastetehtävissä useita henkilöitä, joilla ei ole lain tarkoittamaa suojaa covid-19-tautia vastaan, ja joiden viimeisimmästä covid19-rokotteesta on kulunut yli 9 kuukautta. Millä perusteella ja kenen päätöksellä edellä mainitut henkilöt, vailla lain tarkoittamaa suojaa covid-19-tautia vastaan, voivat työskennellä sote- ja ensivastetehtävissä Pirkanmaan pelastuslaitoksella, mutta henkilöstö, joka ei ole ensimmäistäkään rokotetta ottanut, eli on myös vailla lain tarkoittamaa suojaa covid19-tautia vastaan, eivät voi? Haluan osana valtuustokyselyvastausta nähtäväkseni asiasta tehdyn virallisen päätöksen ja asiasta päättäneen henkilön nimen. Asetetaanko henkilöstö eriarvoiseen asemaan keskenään, vaikka tartuntatautilain mukaisesti he ovat yhtä suojaamattomia tautia vastaan?
Tartuntatautilain 48 § ei mahdollista poikkeamista muussa lainsäädännössä säädetyistä henkilökuntamitoituksista, vaan työnantajan tulee kaikissa tilanteissa huolehtia siitä, että asiakas- ja potilasturvallisuus ei vaarannu yksikössä olevan riittämättömän henkilökuntamäärän vuoksi. Laki ei myöskään mahdollista poikkeamista ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesta palveluntuottamisesta tai pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisista vasteajoista.
Pelastuslaitoksella on toteutettu tartuntatautilain 48a §:n väliaikaista muutosta Sisäministeriön, Kuntatyönantajan sekä Tampereen kaupungin ohjeiden mukaan kussakin eri vaiheessa kulloinkin toimivaltaisten esimiesten toimesta. Pelastuslaitos on myös koko korona -pandemian ajan käynyt säännöllistä vuoropuhelua Pirkanmaan sairaanhoitopiirin infektiolääkärin ja Tampereen kaupungin tartuntatautiepidemiologin kanssa ja näiden keskustelujen mukaan tehnyt linjauksia ja ohjeistuksia. Linjauksen mukaisesti ensihoidon ja ensivasteen tehtävissä voidaan käyttää henkilöitä, joilla on vähintään perusrokotussuoja eli 2 rokotetta.
Henkilöstön tautisuojatilanne muuttuu päivittäin erityisesti sairastetun taudin kautta, mutta myös omatahtisesti hankittujen rokotusten vuoksi. Sairastettu korona tuo 6 kk tautisuojan, kun siitä esittää asianmukaisen todistuksen työnantajalle.
Henkilöstön tautisuojatilanteen jatkuvasta muutoksesta johtuen pelastuslaitoksella otettiin lain voimaantullessa käyttöön toimintamalli, jossa henkilöstön tautisuojatilannetta seurataan ja kulloisistakin toimenpiteistä päätetään yksilökohtaisesti 8 viikon jaksoissa. Myös tartuntatautilain 48 a § velvoittaa työnantajaa seuraamaan työntekijöiden tautisuojan kehittymistä. Tammikuussa toteutetun ensikertaisen tautisuojan tarkastuksen jälkeen yksilökohtaisen seurannan ulkopuolelle on jätetty työntekijät, joilla on vähintään 3 rokotetta tai 2 rokotetta ja sairastettu covid -tauti.
Elokuun 2022 tilanteen mukaan pelastuslaitoksen 78 työntekijän tautisuojatilanteen kehittyminen on seurannassa. Näistä kaksi henkilöä on virkavapaalla, kaksi sijoitettuna laitoksen sisällä toiseen työtehtävään ja 31 työntekijän osalta on käynnissä neuvottelut tautisuojatilanteesta.
Pelastuslaitos ei kaikissa kahdeksan viikon jaksoissa ole pystynyt täysin noudattamaan täyden tautisuojan vaatimuksia. Kokonaisuutena pelastuslaitoksen lain piiriin kuuluvan henkilöstön tautisuoja on parantunut koko ajan ja pelastuslaitoksen toimintakyky on säilynyt hyvänä. Ajoittain työvuorojen vahvuus on lomakaudella ollut jonkin verran heikompi, mutta työvuorosuunnittelun keinoilla ja työnjohdollisten toimien avulla tilanteet on pystytty ratkaisemaan.
Aiemmin aiheeseen esitettyyn kysymykseen viitaten toteamme vielä seuraavaa:
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä on todettu, että vaatimus covid-19-suojasta kohdistuu nimenomaisesti tehtäviin, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski kohdistuen terveydentilaltaan heikompiin kansalaisiin. Tartuntatautilain 48 a § koskee vain sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja niissä toimivia henkilöitä, minkä vuoksi pelastuslaitoksen henkilöstöltä, joka ei työskentele sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, ei edellytetä covid-19 -suojaa tartuntatautilain 48 a §:n nojalla.
Valistus- ja esittelytilaisuudet eivät ole tartuntatautilain tarkoittamia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja niihin osallistuminen on asiakkaan omassa harkinnassa. Lisäksi em. tilaisuuksissa on edellytetty, että pelastuslaitoksen henkilökunta toimii terveysturvallisesti kulloinkin voimassa olevan työnantajan antaman ohjeistuksen mukaisesti.