Perustelut
Tampereen kaupungilta on haettu vahingonkorvausta 13.10.2022 päivätyllä vahingonkorvaushakemuksella 24.8.2022 Lokomonkadulla sattuneesta hulevesivahingosta. Asianosaisen kertoman mukaan kaatosade aiheutti tulvan, jota hulevesijärjestelmä ei torjunut. Hän nostaa hakemuksessaan esiin myös sen, että kohteella on aiempaa vahinkohistoriaa. Esitetty korvausvaatimus (13.10.2022) on ollut suuruudeltaan noin 53 000 euroa ja vaatimuksessa on myös todettu, että osa haettavista korvauksista ei ole vielä tiedossa.
Kiinteistön esittämä korvausvaatimus on tällä hetkellä 145 277,82 euroa koostuen kiinteistöllä vuonna 2022 ja 2023 sattuneiden hulevesivahinkojen aiheuttamien vaurioiden korjauskustannuksista (59 532,59 euroa), menetetyistä vuokratuloista (44 330,00 euroa), kaupungille esitettyjen laskujen viivästyskoroista (15 767,90 euroa), oikeudenkäyntikuluista (2 000,00 euroa), merkittävästi aiemmin ennen puheena olevia vahinkotapahtumia rakennetusta tulvavallista (15 000,00 euroa) sekä muista kustannuksista (8 647,33 euroa).
Vahingonkorvauslain mukaan vahingon on velvollinen korvaamaan se, joka tahallaan tai tuottamuksellaan on aiheuttanut vahingon. Tuottamus edellyttää Tampereen kaupungin taholta virhettä tai laiminlyöntiä.
Tampereen kaupunki on loppuvuonna 2022 teettänyt ulkopuolisella asiantuntijalla Hatanpään alueen hulevesiverkostosta selvityksen, joka on valmistunut 19.12.2022. Selvityksessä on muun muassa todettu kyseisen sadetapahtuman (24.8.2022) luonne ja mallinnettu hulevesiverkostoa sekä sen toimivuutta erilaisten sadetapahtumien yhteydessä tietyin olettamin. Selvityksessä on todettu, että 24.8.2022 sattunut sade vastaa nykyilmastolla vertailtavan sateen kestosta riippuen kerran 20–50 vuodessa toistuvaa rankkasadetta. Selvityksen mukaan kyseisen rankkasateen voidaan todeta olleen poikkeuksellisen voimakas myös tilastollisesti. Kaupungin hulevesiasiantuntija on teetetyn selvityksen pohjalta päätynyt tutkimaan ulkopuolisen asiantuntijan avulla, olisiko Hatanpään alueen hulevesijärjestelmälle kohtuudella toteutettavissa mahdollisimman nopealla aikataululla ratkaisuja, joilla parannettaisiin tulvaherkän alueen hulevesien hallintaa.
Kaupungin ja vahinkokiinteistön edustajat ovat 18.4.2023 katselmoineet kiinteistön olosuhteita ja kerranneet vahinkotapahtuman kulkua. Katselmuksella saatiin myös lisätietoa vahinkotapahtumasta kiinteistöllä vuokralla olevan yrityksen työntekijältä. Katselmuksella pyrittiin muun ohella saamaan tarkennuksia ja selvittämään kiinteistön hulevesijärjestelmiä ja -ratkaisuja. Kiinteistöllä ei ollut toimittaa kaupungille tarkempia tietoja kiinteistön hulevesijärjestelmästä, sillä kiinteistön edustajilla ei itselläänkään ollut täyttä selvyyttä kiinteistön hulevesijärjestelmäkokonaisuudesta.
Vahinkokohteessa on kiinteistön mukaan sattunut kaksi uutta hulevesivahinkotapahtumaa kesäkaudella 2023 (1.7. ja 28.8.). Kyseisten vahinkotapahtumien vuoksi kiinteistö oli ryhtynyt kuivatustoimenpiteisiin mutta erillisiä saneeraustoimenpiteitä ei ollut toteutettu tai niitä ei ollut katsottu tarkoituksenmukaisiksi. Osapuolet kävivät 11.12.2023 neuvottelun, jossa käytiin läpi muun muassa vahinkokohteen taustoja ja osapuolten tekemiä toimenpiteitä hulevesien hallinnan ja vahinkojen ehkäisemisen sekä niihin varautumisen näkökulmista. Neuvottelussa käytiin myös alustavasti läpi osapuolten näkemyksiä puheena olevien vahinkojen korvausvastuista sekä niiden mahdollisesta jakautumisesta osapuolten välillä. Neuvottelusta on laadittu muistio.
Kaupungin edustajat ovat heinäkuussa 2024 (17.7.) katselmoineet kohteen voimakkaan rankkasadetapahtuman aikana ja dokumentoineet olosuhteita valokuvin ja videoin. Härmälän mittauspisteen mukaan kyseisen päivän iltana satoi vettä yli 20 millimetriä yhden tunnin aikana klo 20 - 21 välillä. Kiinteistön edustajilta jälkikäteen saadun tiedon mukaan vettä ei virrannut kiinteistön sisätiloihin kyseisen sadetapahtuman yhteydessä.
Osapuolet ovat seuraavan kerran kokoontuneet 21.10.2024. Neuvottelussa käytiin läpi muun muassa osapuolten tekemiä toimenpiteitä hulevesien hallinnan parantamiseksi. Kiinteistö oli kertomansa mukaan lisännyt kesäkuussa 2024 osaan ovista puiset kynnykset, joiden korkeus on noin 5 senttimetriä. Lisäksi kiinteistö oli omakustanteisesti korottanut tontin ja kadun rajalla sijaitsevaa tulvavallia sekä asentanut suurempitehoisen pumpun kiinteistön hulevesikaivoon heinä-elokuussa 2024. Kaupunki oli puolestaan asentanut takaiskuventtiilin hulevesijärjestelmäänsä Lokomonkadun ja Hatanpään puistokujan liittymään 4.7.2024. Tämän lisäksi kaupunki oli tilannut Sarviksen alueen hulevesisuunnittelun konsultilta ja totesi suunnittelutyön jo käynnistyneen. Lisäksi kaupunki ilmoitti neuvottelussa, että kesällä 2025 Hatanpään alueella tullaan tekemään putkistoihin liittyviä muutostöitä Ratikan Pirkkalan 1. vaiheen rakentamisen yhteydessä. Neuvottelun yhteydessä kiinteistö myös toimitti kaupungin edustajille kaksi uutta laskua, joista toisella täsmennettiin jo tiedossa olleiden vahinkojen summaa ja toisessa esitettiin uusia vaatimuksia liiketilojen vuokratappioita koskien. Keskeisin osa neuvottelua oli kiinteistön esittämien vaatimusten korvattavuuden arviointi vahingonkorvauslain näkökulmasta sekä korvausvastuun jakautuminen osapuolten välillä, siltä osin kuin kustannukset ovat ylipäätään korvattavissa vahingonkorvauslain perusteella. Neuvottelussa sovitun mukaisesti kaupunki toimitti muistioluonnoksen liitteenä koosteen kiinteistön siihen mennessä esittämistä euromääräisistä vaatimuksista sekä kaupungin näkemyksen näiden vaatimusten korvattavuudesta. Kyseinen dokumentti on tämän päätöksen liitteenä. Neuvottelussa todettiin myös osapuolten yhteinen halukkuus tavoitella asiassa sovintoratkaisua sekä sovittiin, että kiinteistö tekee asiassa kaupungille sovintoratkaisuehdotuksen.
Kiinteistön asiamies toimitti joulukuussa 2024 (23.12.) kiinteistön vastineen kaupungin näkemykseen vahinkojen korvattavuudesta. Vastine sisälsi myös sovintotarjouksen, joka oli selvästi suurempi kuin kaupungin näkemys vahingonkorvauslain mukaan korvattavissa olevasta summasta. Lisäksi kiinteistön asiamies toimitti vastineen ohessa erillisen viivästyskorkolaskelman koskien Oy Anivik Ltd:n kaupungille asian käsittelyn aikana kohdistamia laskuja.
Osapuolet ovat kokoontuneet 30.1.2025. Neuvottelussa käytiin läpi osapuolten näkemyksiä koskien kiinteistön 23.12.2024 toimittamaa vastinetta. Neuvottelun pääasiallinen tarkoitus oli keskustella asian sovinnollisesta ratkaisemisesta. Neuvottelussa ei saavutettu yhteisymmärrystä. Osapuolet sopivat, että kaupunki tekee asiassa vielä kirjallisen sovintoesityksen.
Kaupunki esitti kirjallisen sovintoesityksen kiinteistön asiamiehelle 5.2.2025. Kiinteistö hylkäsi kaupungin sovintoesityksen kiinteistön asiamiehen 11.2.2025 toimittamalla ilmoituksella, minkä myötä kaupunki siirtyi asiassa yksipuoliseen päätöksentekoon, sillä kaupunkia sitoo hallintoasiassa ratkaisupakko. Kaupunki pyysi sähköpostitse 4.3.2025 kiinteistön edustajia toimittamaan lopullisen korvausvaatimuksensa kaikkine erittelyineen ja dokumentteineen viimeistään 21.3.2025 mennessä, minkä jälkeen kaupunki valmistelee asiassa päätöksen sen dokumentaation perusteella, joka sillä on edellä mainittuun päivämäärään mennessä käytettävissään.
Edellä mainittuun viitaten kiinteistö toimitti päivitetyn korvausvaatimuksensa liitteineen kaupungille 13.3.2025. Kyseinen korvausvaatimus on suuruudeltaan yhteensä 145 277,82 euroa.
Riidatonta asiassa lienee, että kohteessa on sattunut useampi hulevesivahinko vuosina 2022-2024. Kaupungin näkemyksen mukaan on selvää, että se vastaa katualueen hulevesijärjestelmästä. Kaupunki katsoo, että katualueen hulevesijärjestelmä ei ole kaikissa olosuhteissa toiminut siten, että olisi voitu varmistua, ettei hulevesiä jossain määrin johdu katualueelta kaupungin aiemmin rakennuttamasta tulvavallista huolimatta kiinteistön puolelle. Kiinteistön puolelle katualueelta vahinkotilanteissa johtuneesta vesimäärästä ei ole tarkempia tietoja, mutta kiinteistön toimittaman videomateriaalin ja kaupungin arvion sekä erillisen tarkastelun - joka on myös esitelty kiinteistön edustajille osapuolten keskinäisessä neuvottelussa - mukaan on ilmeistä, että valtaosa kiinteistön piha-alueelle kertyneistä tulvavesistä on muodostunut kiinteistöllä sateiden seurauksena.
Kiinteistön vahinkohistoria ja tulvimisherkkyys on ollut kiinteistön omistajan tiedossa. Kaupungin näkemyksen mukaan on yksiselitteistä, että kiinteistön järjestelmät ja rakenteet ovat olleet merkittävällä tavalla puutteelliset ja esimerkiksi kiinteistön sorapintaisen piha-alueen asfaltointi vuonna 2018 on ollut omimpiaan lisäämään kiinteistön tulvaherkkyyttä entisestään. Edelleen kaupungin näkemyksen mukaan on selvää, että kiinteistön ovirakenteet sekä lattioiden puutteelliset kallistukset ovat vaikuttaneet vaurioiden laajuuteen ja laatuun sekä vahinkokustannuksiin merkittävällä tavalla. Vahinkotapahtumien aikaan yhdessä vahingoittuneista liiketiloista on toiminut autopesula, minkä jo sinänsä pitäisi edellyttää toimivia lattiakallistuksia.
Kiinteistön omistaja vastaa omasta hulevesijärjestelmästään ja rakenteistaan sekä tämän edellytetään toimivan siten kuin huolellinen kiinteistönpito edellyttää. Vahinkotaajuuden puolesta on ilmeistä, että kiinteistön tulvaherkkyys on lisääntynyt suhteessa aiempaan. Kaupunki korostaa, että se ei ole tehnyt alueella mitään sellaisia toimenpiteitä, jotka selittäisivät lähihistorian lisääntynyttä tulvaherkkyyttä. Sen sijaan kaupunki on pyrkinyt toimimaan huolellisesti muun muassa teettämällä kiinteistön ja kadun rajakohtaan tulvavallin vuonna 2016. Kiinteistö on kaupungin tietojen mukaan, vastoin heidän esittämäänsä, osallistunut tulvavallin rakentamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin noin neljänneksellä (kiinteistön osuus rakentamisen kustannuksista noin 3 500 euroa, alv 0 %).
Kaupunki on käsitellyt asiaa ja arvioinut osapuolten vastuita sattuneiden vahinkojen osalta. Kaupungin näkemyksen mukaan on selvää, että kummankin osapuolen vastuulla olevissa järjestelmissä ja/tai rakenteissa on ollut selvästi tunnistettavissa olevia puutteita - kunta on vastuussa omasta hulevesijärjestelmästään ja niinikään kiinteistö vastaa omista järjestelmistään. Kaupunki toteaa olevan yksiselitteistä, että kiinteistön puutteelliset rakenneratkaisut ovat olleet omimpiaan vaikuttamaan vahinkojen syntymiseen, niiden laajuuteen sekä siten niistä aiheutuneisiin kustannuksiin. Koska vahinkojen voidaan katsoa aiheutuneen useamman syyn seurauksena ja vahinkolaajuutta on tarkastelun pohjalta käytännössä mahdotonta rajata yksiselitteisesti, ei kaupungin näkemyksen mukaan ole tarkoituksenmukaista eikä lähtökohtaisesti mahdollistakaan useista olettamista johtuen, että vastuita käsiteltäisiin arviolaskelmiin tai muihin vastaaviin menettelytapoihin pohjautuen.
Vahingonkorvauslain mukaan, jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella. Kaupunki katsoo, että vahingonkorvauslain perusteella korvattavissa olevien kustannusten osalta vastuunjako osapuolten kesken siten, että kaupungin vastuulle jää yksi kolmasosa, on perusteltua.
Kaupunki korostaa, että sen tiedossa ei ole mitään sellaisia kaupungin suorittamia toimenpiteitä, jotka selittäisivät kiinteistön lisääntynyttä tulvaherkkyyttä. Kiinteistö sen sijaan on asfaltoinut laaja-alaisen piha-alueensa ilman minkäänlaista asiantuntijan suorittamaa vaikutusten arviointia. Toimenpide on ollut omimpiaan lisäämään kiinteistön tulvaherkkyyttä, sillä aiemmin piha oli pääosin sorapintainen. Lisäksi huomionarvoista on, että kiinteistö ei ole kuin vasta vuonna 2024 toteuttanut kiinteistölleen tulvavahinkoja estäviä tai ehkäiseviä rakenneratkaisuja, jotka ovat olleet vähäisellä työllä ja pienin kustannuksin toteutettavissa (vertaa huolellinen kiinteistönpito). Konkreettista on, että kiinteistön mukaan 17.7.2024 sattunut rankkasade, jonka myötä vettä satoi yli 20 millimetriä yhden tunnin aikana Härmälän mittausaseman tietojen mukaan, ei aiheuttanut tulvavahinkoja kiinteistölle. Täten on ilmeistä, että kiinteistön tekemät pienimuotoiset rakenteelliset toimenpiteet ovat osaltaan estäneet vahinkojen aiheutumista.
Vahingonkorvauslain mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen esineen arvo ja lisäksi tulojen vähentyminen. Kaupunki on käynyt esitetyt vaatimukset ja niitä koskevat erittelyt läpi.
Kiinteistö on esittänyt pääosan kaupungille esittämistään korvausvaatimuksista arvonlisäverollisina mutta yritys on liiketoiminnastaan arvonlisäverollinen ja saa vähentää suorittamansa arvonlisäverot omassa toiminnasssaan. Täten arvonlisäveron osuutta ei voida ottaa huomioon korvattavana vahinkona.
Oy Anivik Ltd on lisäksi esittänyt pääosan vaatimuksistaan kaupungille laskujen muodossa asian käsittelyn ollessa yhä kesken. Kaupungilla ei ole ollut mahdollisuutta maksaa edes teoriassa laskuja eräpäiviin mennessä, sillä asiaa on edelleen käsitelty yhdessä kiinteistön edustajien kanssa ja kiinteistö on täydentänyt ja tarkentanut kustannuksia vaiheittain, eikä kaupungin mahdollinen vahingonkorvauslain mukainen tuottamus suhteessa sattuneisiin vahinkoihin eikä myöskään kiinteistön oma myötävaikutus suhteessa aiheutuneisiin vahinkoihin tai niiden minimoimiseen ole ollut selvillä. Edellä kerrotun perusteella laskuja koskevat, esitetyt viivästyskorot eivät tule kaupungin korvattaviksi.
Oikeudenkäyntikulujen osalta kaupunki toteaa, että sen käsityksen mukaan asiassa ei ole aiheutunut oikeudenkäyntikuluja, joten myöskään kiinteistön esittämät oikeudenkäyntikustannukset eivät tule kaupungin korvattaviksi. Mikäli kiinteistö viittaa oikeudenkäyntikuluilla asiamieskuluihin, kaupunki toteaa, että hallintoasiassa kumpikin osapuoli vastaa omista kuluistaan.
Kiinteistön esittämiin vaatimuksiin sisältyy vuokratappioita kolmen eri liikehuoneiston osalta. Vuokratappioita on syntynyt kiinteistön mukaan puheena olevien vahinkotapausten seurauksena aikavälillä syyskuu 2022 - maaliskuu 2024. Kaupunki katsoo, että esitetyt vuokratappiot tulevat korvattaviksi vain niiltä osin, kuin ne ovat suorassa syy-yhteydessä vahinkotapahtumien kanssa. Päätöksen liittenä olevassa dokumentissa (Kaupungin näkemys esitettyjen vaatimusten korvattavuudesta vahingonkorvauslain perusteella) on kaupunki tulkinnut, että liiketilat olisivat olleet vuokrattavissa jo lokakuusta 2022 alkaen. Nyt käsillä olevan päätöksenteon yhteydessä kaupunki katsoo olevan kohtuullista, että vahingoittuneet liiketilat ovat olleet uudelleen vuokrattavissa viimeistään marraskuussa 2022, eli täten syy-yhteys vahinkotapahtuman ja liiketilojen vuokratappioiden välillä katkeaa lokakuun 2022 loppuun, eikä sen jälkeen syntyneiden vuokratappioiden voida katsoa tulevan korvattaviksi.
Kiinteistön esittämät kuivatus- ja korjauskustannukset tulevat korvattaviksi niiltä osin kuin ne koskevat nyt käsillä olevia vahinkotapahtumia ja niistä seuranneita kuivatus- ja korjaustarpeita. Ennen vahinkotapahtumia rakennetusta tulvavallista syntyneet kustannukset eivät ole seurausta vahinkotapahtumista, eivätkä ne näin ollen tule korvattaviksi. Kaupunki toteaa kuitenkin, että se voi ottaa kannettavakseen kokonaisuudessaan 2024 kiinteistön teettämästä tulvavallin korottamisesta aiheutuneet kustannukset, sillä korotusosalla varaudutaan erityisesti siihen, että hulevesiä ei vähässäkään määrin johtuisi katualueelta kiinteistölle voimakkaiden sateiden yhteydessä.
Edellä esitetyn perusteella Tampereen kaupunki katsoo, että sen tulee vahinkotapausten johdosta korvata kiinteistölle kuivatus- ja korjaustoimenpiteistä 15 648,58 euroa, vuokratulojen menetyksestä 6 600,00 euroa sekä tulvavallin korottamisesta aiheutuneista kustannuksista 7 975,26 euroa eli yhteensä 30 223,84 euroa. Muilta osin esitetyt vaatimukset tulee hylätä.
Sovelletut säännökset:
Hallintolaki (434/2003) 64 §.
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 5 luku 5 § ja 6 luku 1 §.
Toimivalta:
Tampereen kaupungin hallintosäännön 16 §:n 3 momentin 9) kohdan mukaisesti lautakunta päättää oman tehtäväalueensa osalta vähintään 50 000 euron, mutta alle 500 000 euron suuruisen vahingonkorvauksen myöntämisestä.