Yhdyskuntalautakunta, kokous 11.6.2024

Lataa  Kuuntele 

§ 169 Nurmin osayleiskaavaehdotuksen asettaminen nähtäville 

TRE:6747/10.02.03/2022

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Hastio Pia, Yleiskaavapäällikkö, Pia.Hastio@tampere.fi

Perustelut

Nurmin osayleiskaavatyö kuluvalla valtuustokaudella sisältyy kaupunginvaltuustossa 21.2.2022 hyväksyttyyn yleiskaavoituksen työohjelmaan vuosille 2021–2025. Työohjelmaa on tarkistettu 24.10.2022 osayleiskaavan käynnistämiseksi. Ajanmukainen yleiskaava on keskeinen lähtökohta kaupungin tavoitellun kehityksen ja maankäytön ohjaamisessa.

Alueella voimassa oleva Nurmi-Sorilan osayleiskaava hyväksyttiin vuonna 2015 ja se tuli voimaan vuonna 2016. Osayleiskaavassa tavoiteltiin uutta 13 000 asukkaan kaupunginosaa, jonka keskusta sijoittuisi Näsijärven rantaan Nurmiin. Koska viime vuosina kantakaupungin kasvu ja tiivistyminen on ollut ennakoitua nopeampaa muun muassa ranta-alueille sijoittuvien uusien asuntoalueiden ja raitiotien rakentamisen myötä, Nurmi-Sorilan asemakaavoitusta ei ole käynnistetty.

Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 13.6.2022 § 258 Alasjärven länsipuolisen alueen suunnittelua. Siinä yhteydessä kaupunginhallitus päätti, että Ruotulan golftoimintojen jatkuminen turvataan Nurmi-Sorilassa ja että kaupunkiympäristön suunnittelussa käynnistetään tarvittavat kaavaprosessit golftoimintojen siirtämiseksi. Nurmi-Sorilan voimassa oleva osayleiskaava ei sellaisenaan mahdollista golfkentän sijoittamista alueelle. Vaikutus osayleiskaavaratkaisuun on kenttäaluetta laajempi, koska muun muassa alueen asukaspohja ja liikenneratkaisu muuttuvat. Tampereella asuntotuotanto on viime vuosina painottunut kerrostalorakentamiseen, jonka vuoksi pientalorakentamisen kysyntä on kasvanut.

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 24.4.2023, että kaavan aloitusvaiheen vaihtoehdoista rakennevaihtoehto C otetaan jatkosuunnittelun pohjaksi. Aloitusvaiheen jälkeen on tehty vaihtoehtojen vaikutusarviointia kaavasuunnittelulle asetettavien tavoitteiden määrittelemiseksi. Kokonaisuudessaan valittu rakennevaihtoehto tarjoaa parhaan pohjan luoda kompakti rakenne, joka mahdollistaa monipuoliset asumismuodot ja elämäntyylit, tukee kestävää liikkumista, kunnioittaa maisemaa sekä yhteensovittaa kestävän kasvun ja kiinnostavan ympäristön elää.

Osayleiskaavan tarkistamisen lähtökohtana on mahdollistaa Nurmin alueella täysimittaisen golfkentän toteuttaminen. Avoimessa maalaismaisemassa golfkenttä on hyvä lähtökohta arvokkaan kulttuurimaiseman avoimena säilymiseen, johon myös kentän ympärille muodostuva kaupunginosa voi tukeutua. Suunnittelun tavoitteena on sijoittaa golfkenttä suurimmaksi osaksi kaupungin omistamalle maalle. Kaava-alueen arvioitu asukasmäärä on noin 4 000 asukasta. Alueen liikenteellisenä lähtökohtana on ollut toimiva liikennejärjestelmä ja tehokas joukkoliikenne.

Merkittävät luontoarvot ja arkeologiset kohteet sekä keskeiset ekologiset yhteydet jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Laajat, toisiinsa liittyvät virkistysaluekokonaisuudet mahdollistavat toisiinsa kytkeytyvät ulkoilureitit seudullisille reiteille sekä ranta-alueille. Alueiden ja reittien tarkempi suunnittelu tapahtuu asemakaavavaiheessa.

Osayleiskaava mahdollistaa alueen palvelujen kehittämisen sekä monipuolisen asumisen. Nurmin alue tarjoaa mahdollisuuksia kerrostalorakentamisesta omakoti- ja pientalorakentamiseen. Osayleiskaavassa on voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti osoitettu Kaitavedentien uusi linjaus ohittamaan Nurmin keskustan sen itäpuolelta. Nykyinen Kaitavedentie muuttuu alueen pääkokoojakaduksi, jonka varteen uusi keskusta rakentuu.

Kulttuuriympäristön arvokkaimmat kokonaisuudet on pääosin jätetty rakentamisen ulkopuolelle, ja ne on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi alueiksi. Luonnonolosuhteiltaan arvokkaimmat kohteet ja aluekokonaisuudet on rajattu rakentamisalueiden ulkopuolelle ja tarvittavat ekologiset käytävät on huomioitu.

Nurmi-Sorilan osayleiskaava laaditaan kokonaisuudessaan asemakaavan pohjaksi. Osayleiskaavan laadinnassa on huomioitu uuden taajaman sijoittuminen Tarasten kiertotalousalueen vaikutusalueelle. Kaavan laadinnassa on huomioitu myös ympäröivien alueiden voimassa olevat yleiskaavat sekä vireillä oleva Kangasalan Tarastenjärvi-Ruutana osayleiskaava.

Osayleiskaavaa on laadittu kaupungin ohjaamana konsulttityönä. Alustavasta kaavaluonnoksesta sekä osin vielä keskeneräisistä selvityksistä on pidetty viranomaistyöneuvottelu 8.12.2023. Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana järjestetään yleisötilaisuus Nurmissa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Nurmin osayleiskaavan luonnos 5.1.2024 asetetaan MRL 62 §:n ja MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville muun valmisteluaineiston kanssa ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus on käynnistänyt Nurmin osayleiskaavatyön 31.10.2022 § 440. Kaavatyön tavoitteena on muuttaa alueen voimassa olevaa osayleiskaavaa siten, että alueelle voidaan asuntorakentamisen lisäksi toteuttaa täysimittainen golfkenttä. 

Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä marraskuussa 2022. Aloitusvaiheessa lausuntoja ja mielipiteitä pyydettiin neljään eri maankäytön rakennevaihtoehtoon. Yleiskaavan luonnos asetettiin yhdyskuntalautakunnan päätöksellä nähtäville 18.1.–16.2.2024. Kaavasta saatiin keskeiset viranomaislausunnot sekä 82 mielipidettä. Asukastapahtumaan osallistui 150–170 kuntalaista.

Asukaspalaute oli kokonaisuutena aloitusvaihetta myönteisempää. Huomattava osa palautteesta koski virkistysmahdollisuuksia, luontoarvoja ja rantarakentamista. Kristillisen koulun ranta toivottiin rauhoitettavan koulun omaan käyttöön. Ketaranniemi haluttiin säilyttää viheralueena ja golfalueen halki nyt kulkevat tieyhteydet haluttiin turvata vähintään ulkoilukäytössä. Virkistysyhteyksiä toivottiin vahvistamaan ja turvaamaan asukkaille merkitykselliset luontoarvot. Kerrostalorakentamista vastustettiin edelleen useissa mielipiteissä. Uusiin tieyhteyksiin suhtauduttiin osin varauksellisesti. Golfia ei sinällään juuri vastustettu, mutta sen yhteensovittamiseen erityisesti virkistyskäytön kanssa pyydettiin kiinnittämään huomiota.

Viranomaislausunnoissa suhtauduttiin pääosin myönteisesti kaavan tavoiteasetteluun. Lausunnoissa esiin nousseita kysymyksiä olivat muun muassa poikkeamat maakuntakaavaan kaupan mitoituksen osalta, rakenteen toivottiin olevan tiiviimpi, ja rantojen varaamiseen yleiseen virkistyskäyttöön kiinnitettiin huomiota. Avoimet maisematilat ja maisema- sekä kulttuuriympäristöarvot mainittiin useammassa lausunnossa. Luontoarvot on lausunnoissa todetun mukaisesti inventoitu pääosin riittävästi, mutta yhteensovittamisen osalta esitettiin joitakin puutteita. Myös arkeologista inventointia tulee täydentää. Vesistö- ja ilmastovaikutusten arvioinneissa todettiin eniten täydentämistarpeita. Investointivaikutukseltaan merkittävintä on ELY-keskuksen näkemys ohitustien rakentamisesta kaupungin toteuttamisvastuulla seututietasoisena. Liikennemelun hallinnasta tulee huolehtia myös vaiheittaisen toteutuksen aikana, ennen ohitustien valmistumista.

Kaavatyötä on jatkettu saatu palaute huomioiden. Tiiviimpää rakentamista koskevasta kritiikistä huolimatta Nurmin asukasmäärän tavoite on 4000, jotta alueelle voidaan turvata lähipalvelut.  Palveluverkon lähtökohtana on varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestäminen varaamalla alue päiväkodille ja yhtenäiskoululle. Kaupallisia palveluja voi sijoittua kaupunginosan keskustan lisäksi alueen liikenteelliseen solmukohtaan. Golf-ratkaisun toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomioita. Vesihuollon vaiheittainen laajentaminen asemakaavoituksen myötä ja vastuun siirtyminen Tampereen Vedelle on perusteltua.

Kaavaehdotuksen perusrakenne säilyy samana kuin luonnosvaiheessa. Golfkenttää koskevassa ratkaisussa otetaan huomioon saatu palaute kentän toiminnallisten ominaisuuksien varmistamiseksi. Viheralueiden määrää ja yhteyksiä on lisätty, muun muassa ulkoilureitti golfkentän läpi Juoponlahden kylärantaan. Sen sijaan Ketaranniemeen kytkeytyvistä saarisilloista on luovuttu.

Aitovuoren eritasoliittymän aluevaraus mahdollistaa tiesuunnitelman ratkaisun. Kokoojakadun sijaintiin on tehty tarkistus samoin kuin uuden ohitustien linjaukseen, johon liittyvä läjitys- ja aurinkoenergia-alue on poistettu. Kaavamääräyksiin on tehty tarkistuksia suunnittelun tarkentumisen takia.

Kaavaehdotusta valmistellaan nähtäville asettamista varten kesäkuun yhdyskuntalautakunnan kokoukseen. Kaavaehdotus on tarkoitus pitää nähtävillä pyydettyjä viranomaislausuntoja ja muistutuksia varten lomakauden yli elokuun puolelle. Kaavaehdotuksesta saatavan palautteen huomioiminen kaavaratkaisussa ja mahdolliset luontoselvitysten täydentämistarpeet aiheuttavat riskin kaavatyön aikataululle. Tavoiteaikataulu ei mahdollista kaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. Ehdotuksen nähtävilläoloaikana pyritään vielä järjestämään viranomaistyöneuvottelu, ja ELY-Liikenteen sekä Kangasalan kaupungin kanssa keskustellaan tarvittaessa erikseen. Lisäksi ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen neuvotellaan tarvittaessa viranomaisten kanssa, jotta kaavan tavoiteaikataulu toteutuu eikä aiheuta viivästystä Kaupinlaakson hankkeiden etenemiseen. Nurmin asemakaavoitus tulee vireille golfkentän osalta keväällä 2024.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Nurmin yleiskaavan valmistelua ehdotukseksi jatketaan perustelutekstin linjausten pohjalta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle ja yleiskaavapäällikkö Pia Hastiolle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana ja poistuivat ennen päätöksentekoa.

Asian käsittelyn kuluessa Lassi Kaleva teki seuraavan lisäponsiehdotuksen: "Kaupunginhallitus toivoo, että yhdyskuntalautakunta tutkii mahdollisuutta toteuttaa osayleiskaavavaiheessa kaavoitus niin, että koko Ketaranniemen lopullinen kaavoitus sallii vielä asemakaavoitusvaiheessa golfväylien ja esimerkiksi ulkoilureittien sijoittelun sitomatta niemen kärkeä viheralueeksi." Aarne Raevaara kannatti ehdotusta.

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu lisäponsiehdotus, josta on äänestettävä.

Puheenjohtajan äänestysesitys: Kalevan lisäponsiehdotus JAA, ponsiehdotuksen hylkäys EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.
Äänestyksen tulos: Kalevan lisäponsiehdotus hylättiin äänin 11-2.

Äänestystulokset

  • Kyllä 2 kpl 15%

    Kaleva Lassi, Raevaara Aarne

  • Ei 11 kpl 85%

    Rokosa Inna, Kummola Kalervo, Tapio Mitja, Järvinen Matti, Kaivonen Kirsi, Markkanen Jouni, Järvisalo Vilma, Taina Anneli, Jussila Anne-Mari, Lyly Lauri, Krasniqi Brigita

Valmistelija

  • Hastio Pia, Yleiskaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, puh. 040 801 6917 ja projektiarkkitehti Juha Mäkelä, puh. 040 180 7109, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Nurmin osayleiskaavatyö kuluvalla valtuustokaudella sisältyy kaupunginvaltuustossa 21.2.2022 hyväksyttyyn yleiskaavoituksen työohjelmaan vuosille 2021–2025. Työohjelmaa on tarkistettu 24.10.2022 osayleiskaavan käynnistämiseksi. Ajanmukainen yleiskaava on keskeinen lähtökohta kaupungin tavoitellun kehityksen ja maankäytön ohjaamisessa.

Alueella voimassa oleva Nurmi-Sorilan osayleiskaava hyväksyttiin vuonna 2015 ja se tuli voimaan vuonna 2016. Osayleiskaavassa tavoiteltiin uutta 13 000 asukkaan kaupunginosaa, jonka keskusta sijoittuisi Näsijärven rantaan Nurmiin. Koska viime vuosina kantakaupungin kasvu ja tiivistyminen on ollut ennakoitua nopeampaa muun muassa ranta-alueille sijoittuvien uusien asuntoalueiden ja raitiotien rakentamisen myötä, Nurmi-Sorilan asemakaavoitusta ei ole käynnistetty. 

Luonnoksesta saatu palaute 

Yleiskaavan luonnos oli nähtävillä 18.1.–16.2.2024. Kaavasta saatiin keskeiset viranomaislausunnot sekä 82 mielipidettä. Asukastilaisuuteen osallistui 150–170 kuntalaista.

Asukaspalaute oli kokonaisuutena aloitusvaihetta myönteisempää. Huomattava osa palautteesta koski virkistysmahdollisuuksia, luontoarvoja ja rantarakentamista. Kristillisen koulun ranta toivottiin rauhoittamaan koulun omaan käyttöön. Ketaranniemi haluttiin säilyttää viheralueena ja golfalueen halki nyt kulkevat tieyhteydet haluttiin turvata vähintään ulkoilukäytössä. Virkistysyhteyksiä toivottiin vahvistamaan ja turvaamaan asukkaille merkitykselliset luontoarvot. Kerrostalorakentamista vastustettiin edelleen useissa mielipiteissä. Uusiin tieyhteyksiin suhtauduttiin osin varauksellisesti. Golfia ei sinällään juuri vastustettu, mutta sen yhteensovittamiseen erityisesti virkistyskäytön kanssa pyydettiin kiinnittämään huomiota.

Viranomaislausunnoissa suhtauduttiin pääosin myönteisesti kaavan tavoiteasetteluun. Lausunnoissa esiin nousseita kysymyksiä olivat muun muassa poikkeamat maakuntakaavaan kaupan mitoituksen osalta, rakenteen toivottiin olevan tiiviimpi, ja rantojen varaamiseen yleiseen virkistyskäyttöön kiinnitettiin huomiota. Avoimet maisematilat ja maisema- sekä kulttuuriympäristöarvot mainittiin useammassa lausunnossa. Luontoarvot on lausunnoissa todetun mukaisesti inventoitu pääosin riittävästi, mutta yhteensovittamisen osalta esitettiin joitakin puutteita. Myös arkeologiseen inventointiin nähtiin täydennystarvetta. Vesistö- ja ilmastovaikutusten arvioinneissa todettiin vielä puutteita. Investointivaikutukseltaan merkittävintä on ELY-keskuksen näkemys ohitustien rakentamisesta kaupungin toteuttamisvastuulla seututietasoisena. Liikennemelun hallinnasta tulee huolehtia myös vaiheittaisen toteutuksen aikana, ennen ohitustien valmistumista.

Kaavatyötä on jatkettu saatu palaute huomioiden. Tarkemmin kaavan valmisteluvaiheesta saatuun palautteeseen voi tutustua palaute- ja vastineraportissa. Raportissa on esitetty tiivistelmät saadusta palautteesta, vastineet palautteeseen sekä palautteen perusteella tehtävät toimenpiteet kaavaehdotusta valmisteltaessa. Kaupunginhallitus käsitteli palautetta ja linjasi kaavaehdotuksen valmistelua kokouksessaan 13.5.2024 § 205.

Kaavaehdotus

Kaavaehdotuksen perusrakenne on säilynyt samana kuin luonnosvaiheessa, mutta saadun palautteen perusteella kaavakarttaa on tarkistettu monelta osin. Kaava-alueen arvioitu asukasmäärä on noin 4 000 asukasta, mikä turvaa vielä hyvät lähipalvelut. Alueen liikenteellisenä lähtökohtana on ollut toimiva liikennejärjestelmä ja tehokas joukkoliikenne.

Merkittävimmät muutokset kaavaratkaisussa:

  • Sataman siirto Ketaranniemestä Juoponlahden pohjoisrannalle ja pientalovaltaisen asuntoalueen (AP-9) laajennus Ketaranniemessä
  • Pitkien siltayhteyksien poistaminen saarien väliltä ja pienten saarten osoittaminen virkistysalueina (V)
  • Uimarannan siirto kristillisen koulun edustalta Juoponlahden pohjoisrannalle
  • Sorilanjoen ylittävän kevyen liikenteen sillan siirtäminen idemmäs
  • Kevyen liikenteen yhteyden osoittaminen golfkentän läpi Lauritanhualta Juoponlahdelle
  • Viheralueiden lisäykset ja asuntoalueen (A-6) kaavamerkinnän käyttö laajemmin golfkentän läheisyydessä
  • Ekologisten reittien ja viheralueiden rajausten tarkistukset monin paikoin
  • Korttelirajausten tarkistukset
  • Uuden koulun ja päiväkodin aluevarauksen (PLA-1) laajentaminen
  • Jyväskyläntien varren osoittaminen suojaviheralueena (EVS)
  • Ohitustien ja yhdyskadun linjausten tarkistus

 

Kaavaselostukseen on listattu tarkemmin kaavaratkaisuun ja muuhun kaava-aineistoon ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset. Myös kaavamääräyksiä on tarkistettu. Niihin on tehty joitakin muutoksia ohjaamaan tarkempaa suunnittelua. Kaavan vaikutusten arviointia on täydennetty saadun palautteen sekä valmistuneiden ja tarkistettujen selvitysten perusteella. Täydennettyjä tai uusia selvityksiä ehdotusvaiheessa ovat olleet arkeologinen inventointi (uudet maastotyöt), rakennetun kulttuuriympäristön inventointi (kaksi kohdekuvausta), maisema- ja viherverkkosuunnitelma, luontoselvitykset (osa valmistuu vasta kesän aikana), kaupallisten palvelujen selvitys, liikenteen toimivuustarkastelu (liikenneselvitykset, katuverkkokaavio, joukkoliikennereitit), hulevesisuunnitelma, ilmastoselvitys, kaavatalousselvitys, kunnallistekninen yleissuunnitelma sekä keskustan yleis- ja viitesuunnitelma.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Nurmin osayleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville osallisten kuulemista varten MRL 65 § ja MRA 19 § mukaisella tavalla ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Pia Hastio oli paikalla kokouksessa asiantuntijana.

Yrjö Schafeitel teki seuraavan muutosehdotuksen: "Jotta nyt kaavoitettava Nurmin alue ja erityisesti siellä sijaitseva Ketaranniemi palvelisivat parhaalla mahdollisella tavalla tavoiteltavan kansainvälisesti tunnetun golfkentän tarpeita, tulisi osayleiskaavaa-ehdotukseen kirjata, että lopullinen asumisen ja golfin yhteensovittaminen erityisesti Ketaranniemessä tehdään vasta asemakaavavaiheessa ja kun kentän ns. Master Plan on valmistunut. Laadukkaan lopputuloksen ja sitä myötä Tampereen kaupungin kannalta parhaan taloudellisen tuoton kannalta, ei ole syytä lukita tarkkoja asumisen alueita osayleiskaavaan ennen kuin ne sovitetaan tulevan kenttäsuunnitelman tarpeisiin."

Tiina Leppänen-Kaarsalo kannatti ehdotusta.

Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, jota ei voitu yksimielisesti hyväksyä, asiasta oli äänestettävä.

Äänestysesitys: esittelijän päätösehdotus = JAA, muutosehdotus = EI

Äänestysesitys hyväksyttiin.

Äänestyksen tulos: Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin äänin 11-2.

Äänestystulokset

  • Kyllä 11 kpl 85%

    Vuorio Jaakko, Höyssä Matti, Rajala Petri, Järvinen Matti, Tynkkynen Ville, Vaara Jenny, Porttikivi Ilkka, Saari Jari, Hollo Hely, Grann Hanna-Maria, Ahonen Reeta

  • Ei 2 kpl 15%

    Leppänen-Kaarsalo Tiina, Schafeitel Yrjö

Tiedoksi

Mikko Nurminen, Pekka Salmi, Lauri Savisaari, Jukka Lindfors, Mika Periviita, Kari Kankaala, Milko Tietäväinen, Virpi Ekholm, Elina Karppinen, Ari Vandell, Marika Viinanen, Matias Ansaharju, Pia Hastio, Juha Mäkelä

Liitteet


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai valitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
-varhaiskasvatuslain 57 §:n mukaista huomautusta tai huomion kiinnittämistä (Varhaiskasvatuslaki 63 § 2 mom.)