Perustelut
Melu on Suomessa väestötasolla toiseksi merkittävin terveyshaitta pienhiukkasten jälkeen sekä merkittävä elinympäristöjen laatua ja viihtyisyyttä alentava tekijä. Tampereen kaupunki toteuttaa EU:n ympäristömeludirektiivin ja ympäristönsuojelulain edellyttämän meluselvityksen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman (myöhemmin MTTS) viiden vuoden välein. Toimintasuunnitelmassa kuvataan, mihin toimiin kaupunki ryhtyy vähentääkseen melusta aiheutuvia terveys- ja viihtyvyyshaittoja, sekä miten kaupunki aikoo turvata hiljaisten alueiden säilymisen. Toimintasuunnitelma keskittyy erilaisin toimenpitein ehkäisemään meluhaitan syntymistä ja toisaalta edistämään meluntorjuntaa alueilla, joille kohdistuu erityisen paljon melua. Uusien rakennettavien alueiden meluntorjunta suunnitellaan tavoitteiden mukaiseksi osana rakentamishankkeita, eikä näitä kohteita käsitellä meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa. Tampereen kaupungin laatima meluntorjunnan toimintasuunnitelma täydentää Väyläviraston maanteiden ja rautateiden meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa 2023–2028.
Meluntorjunnan toimintasuunnitelma toimii kaupungin meluntorjuntatyön tukikehikkona. Liikenteen päästöjen osalta MTTS:ssa on lisäksi liittymäkohtia Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekarttaan ja Tampereen kaupungin allekirjoittamaan EU-sitoumukseen, Green City Accordiin, jossa sitoudutaan WHO:n antamiin tavoitearvoihin ilmanlaadun ja melun osalta.
Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaehdotus 2024-2028 on laadittu yhteistyössä kaupunkiorganisaation eri toimijoiden ja Pirkanmaan Ely-keskuksen kanssa vuosien 2023-2024 aikana. Toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä on haastateltu meluntorjunnan kannalta olennaisia toimijoita kaupunkiorganisaation sisällä ja kysytty asukkaiden näkemyksiä meluisista ja hiljaisista alueista karttapohjaisella internetkyselyllä syksyllä 2023. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaluonnosta esiteltiin kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa 22.2.2024. Toimintasuunnitelman laatimisesta ja sisällöstä tiedotettiin Tampereen kaupungin verkkosivuilla ja tiedotteella. Luonnos oli nähtävillä ja kommentoitavana 11.4 – 17.5.2024 kaupungin virallisella ilmoitustaululla, palvelupisteessä sekä verkkosivuilla. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaehdotus vuosille 2024-2028 liitteineen on luettavissa esityslistan liitteenä ja kaupungin nettisivuilla.
Melulähteinä meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa otetaan huomioon torjuntatarpeen arvioinnin pohjalta tie-, katu- ja raideliikennemelu. Tampereen kaupungin vuonna 2023 tekemän meluselvityksen mukaan noin 31 % kaupungin asukkaista asuu rakennuksessa, joka sijoittuu päiväajan ohjearvon 55 dB ylittävälle melualueelle. Yöajan ohjearvon 50 dB ylittävälle alueelle sijoittuvien rakennusten ja sitä kautta myös asukkaiden määrä on pienempi, noin 25 %. Päämelulähde sekä päivä- että yöaikaan on katuliikenne. Melulle altistumista vähentää se, että vaikka rakennus sijoittuisi melualueelle, voi sillä olla rakennuksen suojaan jäävä meluttomampi piha-alue. Lisäksi noin kolmasosalla sellaisista rakennuksista, jotka sijoittuvat päiväajan melualueelle, on huomioitu tavanomaista parempi ääneneristävyys liikennemelua vastaan, mikä vähentää liikenteen äänien kantautumista rakennuksen sisätiloihin ikkunoiden tai esim. parvekeovien ollessa kiinni.
Suunnitelmassa asetetaan tavoitteiksi melulle altistuvien määrän vähentäminen, virkistysalueiden suojaaminen melulta sekä hiljaisten alueiden saavutettavuus kaikille asukkaille. Tavoitteiden saavuttamiseksi pyritään vähentämään liikennemelua maankäytön ja liikennesuunnitteluratkaisujen avulla, huolehtimaan meluntorjunnan laadukkaasta toteutumisesta uusilla asuinalueilla ja edistämään rakenteellisen melusuojauksen toteutusvalmiutta erityisesti voimakkaan melun alueilla ja valikoiduilla virkistysalueilla. Kävelyn ja pyöräilyn asemaa kaupunki- ja liikennesuunnittelussa nostetaan, ja niiden edellytyksiä parannetaan. Hiljaisten alueiden säilyttämisestä ja saavutettavuudesta huolehditaan. Melun syntymistä ehkäistään myös työ- ja toimintatavoilla sekä kalustohankinnoissa. Vaikka MTTS koskeekin lähinnä kaupungin omassa toimivallassa olevia alueita, on suunnitelmassa todettu tarve selvittää yhteistyössä Väyläviraston ja naapurikuntien kanssa mahdollisuuksia moottoriteiden aiheuttamien meluhaittojen vähentämiseen niillä alueilla, joissa melun aiheuttama kuormitus asukkaille on suurta.
Edellisen MTTS:n tärkeänä kehitettävänä kohteena oli päiväkotien ja koulujen riittävät melulta suojatut ulkoilu- ja leikkialueet. Tässä työssä onnistuttiin hyvin ja tässä toimintasuunnitelmassa aihe on tunnistettu ylläpidettäväksi kehitettävän sijaan.
Meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä on arvioitu meluselvityksen pohjalta, terveysperusteisten sekä toteutettavuuteen liittyvien arviointikriteerien (liite 10) perusteella tällä hetkellä melulle altistuvia kohteita ja poimittu meluntorjuntatarkasteluun 15 kohdetta, joille on laadittu alustava yleissuunnitelmatason melusuojaussuunnitelma. Kohteiden valinnassa on huomioitu aiemmin saatu ja MTTS:n laatimisen yhteydessä kerätty palaute asukkailta. Koska rakenteellisen meluntorjunnan toteuttaminen on varsin kallista, kohteiden melusuojauksen toteutumiseen vaikuttaa voimakkaasti meluntorjuntatyöhön käytettävissä oleva rahoitus. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa ei näin ollen tule ottaa lupauksena meluntorjunnan varmasta toteutuksesta toimintasuunnitelman kaudella, vaan ennemminkin tietona siitä, että kohteen meluntorjuntatarve on todettu ja kohteen toteutusvalmiutta on viety suunnitelmatasolla eteenpäin.
Kaikkien suunnitelmassa tarkasteltujen rakenteellisten meluntorjuntakohteiden toteuttamiskustannukset olisivat yhteensä noin 8,4 miljoonaa euroa. Toimintakaudella 2024-2028 rakenteelliseen melusuojaukseen ei ole erillistä budjettia. Tarkempi vuosittainen meluntorjunta suunnitellaan kunkin vuoden vuosisuunnittelun yhteydessä ja määrärahat päätetään talousarviokäsittelyssä. Melusuojausta toteutetaan todennäköisesti pääosin katu- tai aluekehityshankkeiden yhteydessä. Arvion mukaan myös meluvalleilla toteutettavat kohteet etenevät paremmin, sillä vallien toteuttamiseen tarvittavaa ylijäämämaata on hyvin saatavilla. Taitorakennekohteita, joilla tarkoitetaan meluseiniä tai melukaiteita vaativia kohteita, edistetään suunnitteluvalmiustasolla. Maantie- ja rautatiekohteiden suojauksesta tarvitaan yhteistyösopimus Väyläviraston kanssa. MTTS-raportissa on mainittu muutamia lähivuosien maantiekohteita, joista on suunnittelu jo hyvin käynnissä (kuten valtatie 12 ja kantatie 65 liikennejärjestelyt Hiedanrannan kohdalla).
Kohteet, joissa meluesterakenne on osoitettu osittain tai kokonaan yksityiselle kiinteistölle, edistetään yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa ja vain siinä tapauksessa, jos se sopii myös kiinteistönomistajalle. Uusien kaava-alueiden ja rakennuskohteiden melusuojauksen rahoitus tulee jatkossakin hankkeiden omasta rahoituksesta.
Kaupungin yksiköistä koostuva työryhmä seuraa ja edistää vuosittain kaudelle 2024–2028 asetettujen toimenpiteiden etenemistä ja edistää meluntorjuntakohteiden toteutusta. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma on päivitys aiemman pohjalta, ja sen yhteydessä kehitettyjä menettelyjä ja arviointikriteerejä pyritään edelleen parantamaan.
Yhdyskuntalautakunnan tehtävänä on hallintosäännön 23 §:n mukaisesti järjestää mm. kaupunkirakenteen kehittämistä kokonaisuutena, kaupunkisuunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koskevat palvelut sekä viranomaispalvelut. Lautakunnalle kuuluu myös liikenteen hallinta. Hallintosäännön 17 §:n mukaan lautakunnat vastaavat toimintaa ohjaavien strategisten asiakirjojen hyväksymisestä.
Päätösehdotus
Esittelijä
Ehdotus Tampereen kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelmaksi vuosille 2024-2028 hyväksytään.