Yhdyskuntalautakunta, kokous 2.5.2024

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 5.10.2023 päivätyn ja 12.2.2024 tarkistetun asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro 8961. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan.
Kaavaan liittyvä tärinä- ja runkomeluselvitys ja havainnekuva sekä muuta lisätietoa osoitteesta: www.tampere.fi/kaavat/8961
Dno: TRE: 1742/10.02.01/2023

Kaavan laatija
Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, toimistoarkkitehti Marjukka Huotari.

Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 310 k-m2. Kerrosala vähenee 7 k-m2. Tontit osoitetaan yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueeksi (AO-33). 
Tontti 693-18, 691 m2, tonttitehokkuus e= 0,20
Tontti 693-19, 685 m2, tonttitehokkuus e= 0,26

Kaava-alueen sijainti ja luonne

Suunnittelualue sijaitsee Vuohenojan kaupunginosassa noin 6 km itään kaupungin keskustasta osoitteessa Kaarilahdenkuja 4. Tontti on Kaarilahdenkujan ja Rautapellonkadun risteyksessä. Osa itäisemmästä rakennuksesta sijaitsee katualueella. Lähellä tonttia pohjoiseen päin on rata-alue, ja lännen puolella Hervannan valtaväylä. Tontin pinta-ala on 1364 m2. Tontilla sijaitsee kaksi asuinrakennusta. Toinen, remontoitu asuinrakennus on vuodelta 1929. Se on puolitoistakerroksinen, kerrosalaltaan noin 80 m2 (Facta-kuntarekisteri). Toisesta rakennuksesta ei ole dokumentteja. Se ei ole ollut asuinkäytössä vuosiin. Rakennus on tarkoitus purkaa. Tonttitehokkuus on e=0,23. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon.

Asemakaavan tavoitteet

Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Tampereen kaupungin strategia ohjaa yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen täydennysrakentamisella. Asemakaavoituksen tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset hyvälle asuinympäristölle ja siihen sopeutuvalle täydennysrakentamiselle. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne.

Valmisteluaineistosta esitetyt mielipiteet 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto olivat nähtävillä 5.10. - 26.10.2023. Aineistosta saatiin 4 kommenttia (ympäristönsuojelu, viheralueet ja hulevedet -yksikkö, Pirkanmaan maakuntamuseo ja Pirkanmaan liitto) sekä 3 mielipidettä.

Kaavaluonnoksen hulevesimääräys hule-42(1) on muutettu muotoon hule-42(1,1). 

Pirkanmaan maakuntamuseo: 

Vuohenojan alue sisältyy selvitykseen Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet. Kaarilahdenkuja sijaitsee Vuohenojan yhtenäisimmällä aluekokonaisuudella. Erityispiirteenä alueella on muutama aivan kadun kulmaan sijoitettu asuinrakennus, joista Kaarilahdenkuja 4 on yksi esimerkki. Suunnittelualue lähiympäristöineen on merkitty selvityksessä muutokselle herkäksi alueeksi, joka sisältää runsaasti palstoitusajan rakennuksia. Selvityksessä annettujen suositusten mukaan vanhimpien rakennusten säilyminen tulisi turvata asemakaavasuojelun keinoin. Myös julkisivujen ennallistamista edistävien kaavamerkintöjen tarve tulisi selvittää. Nämä suositukset tulee huomioida kaavaa laadittaessa.
Asemakaavaluonnoksessa vanhalle asuinrakennukselle on osoitettu suojelumerkintä sr-3: Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Maakuntamuseo pitää erittäin myönteisenä rakennuksen suojelua asemakaavalla. Purkamisen kieltävä ehdollinen lause on kuitenkin monesti osoittautunut ongelmalliseksi tulkita. Esitetään kaavamääräyksen ensimmäisen virkkeen muuttamista muotoon rakennusta ei saa purkaa. Kaava-aineistoon sisältyvien valokuvien perusteella asuinrakennuksesta on viimeisimmän julkisivuremontin yhteydessä poistettu ne alkuperäiset detaljit. Julkisivujen ennallistamista koskeva asemakaavamääräys voisi olla tarpeen.
Uudisrakentamista on ohjattu kaavaluonnoksessa merkinnällä ju-2: Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Maakuntamuseon mukaan uudisrakennuksen ulkoarkkitehtuuria tulee ohjata kaavamääräyksillä sopeutumaan alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen palstoitusaikakaudella syntyneeseen rakennuskantaan. Oleellista olisi ohjata mm. kattomuotoa ja ulkoväritystä.
Asemakaavan selostusta tulee täydentää tontin toisen rakennuksen osalta.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Vastine asemakaavoitus: 

Suojelumääräystä on kaavaehdotuksessa tarkistettu muotoon sr-2: ”Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entisöiden.”

Asemakaavaehdotuksessa on annettu määräys satulakatosta. Rakennusten ulkoväritystä ei ole kaavallisesti ohjattu tarkemmin; lähiympäristössä on asuinrakennuksia eri vuosikymmeniltä, eikä alueen yhteneväinen väritys ole tunnistettavissa. Asemakaavan selostusta on täydennetty toisen rakennuksen osalta.

Mielipiteissä tuotiin esiin uudisrakennuksen sijoittuminen alueelle. Esitetty ratkaisu poikkeaa liiaksi Kaarilahdenkujan varren muiden kiinteistöjen sijoittelusta, eikä esitettyä sijaintia voida pitää hyväksyttävänä. Uudisrakennuksen tulisi sijaita suunnitellun tontin etelärajalla siten, että se rajautuu päätynsä osalta Kaarilahdenkujaan. Rakennuksen muoto sekä käytettävät materiaalit tulee määritellä siten, että ne vastaavat alueella olemassa olevaa rakennuskantaa. Talousrakennus tulee sijoittaa erillisenä rakennuksena kuten muillakin katuvarren kiinteistöillä. Hyvänä pidettiin seikkaa, että olemassa olevalle asuinrakennukselle on annettu suojelumääräys. 

Vastine asemakaavoitus: 

Valmisteluaineistossa esitettiin uudisrakennuksen sijainti niin, että rakennuksen pääikkunat eivät sijaitsisi pohjoisenpuoleista asuinrakennusta vastapäätä, joka sijaitsee poikkeuksellisen lähellä tonttien rajaa rakennusalansa ulkopuolella. Muutosalueen itäpuolen kiinteistöllä sijaitsee pinta-alaltaan suuri ja alueen rakennuskannasta olennaisesti tyyliltään poikkeava asuinrakennus. 

Kaavaehdotuksessa uudisrakennus on sijoitettu Kaarilahdenkujan suuntaisesti. Näin pohjoispuolen kiinteistön ikkunoista on näkymä vain uudisrakennuksen päätypuoleen eikä koko julkisivuun. Uudisrakennukselle syntyy myös suojatumpi piha-alue.

Asemakaavaehdotukseen on annettu määräys satulakatosta. Kaavassa on määrätty pääasiallisena julkisivumateriaalina käytettäväksi puuta. Ulkoväritystä ei ole kaavallisesti tarpeen ohjata tarkemmin; lähiympäristössä on asuinrakennuksia eri vuosikymmeniltä, eikä alueen yhteneväinen väritys ole tunnistettavissa. 

Valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen asemakaavaehdotusta on tarkistettu rakennusalojen sijoittelun ja kerroslukumerkinnän osalta. Suojelumääräys on muutettu muotoon sr-2, rakennusoikeuden muutos valmisteluvaiheesta -10 k-m2. 

Yksittäisen tontin asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

Asemakaavan toteuttaminen

Ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä vuokralaisen tulee allekirjoittaa sitoumus tontin vuokrauksen uudelleenjärjestelystä. Uudet maanvuokrasopimukset tulee solmittavaksi kaavan saatua lainvoiman. Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman.