Yhdyskuntalautakunta, kokous 5.12.2023

Lataa  Kuuntele 

§ 350 LISÄPYKÄLÄ: Viinikankadun, Ratapihankadun ja Järvensivuntien liittymäalueen katusuunnitelmat (lisäpykälä) 

TRE:5281/10.03.02/2023

Valmistelija

  • Sivenius Jouni, Suunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Vanhempi erikoissuunnittelija Petri Rantanen, puh. 040 764 2882, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626 etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Viinikankadun, Tampereen valtatiestä 230 m pohjoiseen, suunnitelma nro 1/21515, Ratapihankadun, Viinikankadusta 315 m länteen, suunnitelma nro 1/21516 sekä Järvensivuntien, Viinikankadusta 80 m itään, suunnitelma nro 1/21774 katusuunnitelmat, XVIII Kalevanharjun ja XXIII Viinikan kaupunginosissa.

Nykytilanteessa Ratapihankadun ja Viinikankadun liittymä on kuormittunut ruuhka-aikoina, jonka takia alueesta on laadittu Viinikankadun ja Ratapihankadun aluevaraussuunnitelma. Aluevaraussuunnitelmassa on selvitetty tarvittavia liikennejärjestelyjen muutoksia huomioiden keskustan maankäytön ja liikennejärjestelyjen muutokset tulevaisuudessa keskustan osayleiskaavan mukaisesti. Aluevaraussuunnitelma on hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa 13.4.2021 jatkosuunnittelun lähtökohdaksi, jonka perusteella katusuunnitelmat on laadittu. Liikenne-ennusteiden perusteella alueen liikennemäärät tulevat kasvamaan nykytilanteesta vuoteen 2040 mennessä merkittävästi. Pyörä- ja moottoriajoneuvoliikenteen osalta liikennemäärien kasvun ennustetaan olevan kaksinkertainen. Viinikankadulla ja Ratapihankadulla kasvu on hieman maltillisempi. Suunniteltujen kaistajärjestelyiden tarkoitus on turvata liittymän liikenteenvälityskyky myös tulevaisuudessa. Jalkakäytävien ja pyöräteiden laatutasoa parannetaan leventämällä nykyisiä väyliä sekä erottelemalla jalankulku ja pyöräily toisistaan. Alueen ajoradat sekä jalkakäytävät ja pyörätiet on suunniteltu asfalttipäällysteisiksi. Pyöräteiden risteyskohdissa käytetään tehosteena väriasfalttia. Jalkakäytävät ja pyörätiet on erotettu ajoradasta reunakivellä ja vähintään 1,0 metrin levyisellä kivetyllä välikaistalla tai istutettavalla viherkaistalla.

Viinikankatu, Tampereen valtatiestä 230 m pohjoiseen

Vuonna 2018 valmistuneen Pinninkadun alikulkusillan suunnittelussa on huomioitu aluevaraussuunnitelman mukaiset kaistajärjestelyt, ja silta on rakennettu viisiaukkoiseksi.

Viinikankadulle sillan kohdalle on ajoradalle suunniteltu pohjoisen suuntaan neljä ajokaistaa, joista kaksi kääntyy vasemmalle Ratapihankadulle, yksi jatkuu Viinikankatua pohjoiseen ja yksi kääntyy oikealle Järvensivuntielle. Ratapihankadulle kääntyvien ja suoraan jatkuvan ajokaistan väliin on suunniteltu 3,25 metrin levyinen betonikivipäällysteinen välikaista. Viinikankadun ajoradalle etelän suuntaan on suunniteltu kolme ajokaistaa. Vastakkaisten suuntien ajoratojen väliin on suunniteltu 3,0 metrin levyinen betonikivipäällysteinen erotuskaista. Pinninkadun alikulkusillan alikulkukorkeus on nykyisellään 4,0 metriä, mikä rajoittaa raskaan liikenteen kulkemista. Suunnitelman tavoitteena on Pinninkadun alikulkusillan alikulkukorkeuden kasvattaminen 4,5 metriin, ja se edellyttää Viinikankadun korkeusaseman laskemista sillan kohdalla. Sillan molemmilla reunoilla on omat kulkuaukot erotellulle jalkakäytävälle ja pyörätielle. Pyörätien kulkusuunnat on eroteltu toisistaan maaliviivalla.

Itäpuolen silta-aukon kohdalla asfalttipäällysteisen pyörätien leveys on 2,7 metriä ja jalkakäytävän 2,5 metriä. Jalkakäytävä ja pyörätie on erotettu toisistaan 0,3 metrin levyisellä betonikiviraidalla. Ajoradan ja pyörätien välissä on 3,75 metrin levyinen betonikivetty välikaista. Pinninkadun alikulkusillan eteläpuolella eroteltu pyörätie ja jalkakäytävä muuttuu yhdistetyksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi liittyen nykyiseen väylään. Länsipuolen silta-aukon kohdalla pyörätien leveys on 3,0 metriä ja jalkakäytävän noin 3,1 metriä. Jalkakäytävä ja pyörätie on erotettu toisistaan 0,3 metrin levyisellä betonikiviraidalla. Ajoradan ja pyörätien välissä on 2,0 metrin levyinen betonikivetty välikaista. Ratapihankadun, Viinikankadun ja Järvensivuntien liittymässä jalkakäytävä ja pyörätie on suunniteltu eroteltuna.

Ratapihankatu, Viinikankadusta 315 m länteen

Ratapihankadun ajorata muutetaan 2+2-kaistaiseksi Viinikankadun ja Kanslerinrinteen väliltä. Tämän lisäksi Ratapihankadulle lännen suunnasta on suunniteltu kääntymiskaista yliopiston tontille, ja kaista jatkuu Viinikankadun liittymään asti. Ajokaistojen leveydet ovat 3,25–3,5 metriä. Yliopiston liittymän ja Viinikankadun välillä ajokaistojen väliin on suunniteltu 3,25 metrin levyinen betonikivipäällysteinen erotuskaista, jossa on katupuuistutuksia. Linja-autopysäkit säilyvät nykyisellään Naulakadun alikulkukäytävän länsipuolella. Kadun korkeusasema laskee yliopiston liittymän ja Viinikankadun välisellä osuudella Viinikakadun tasauksen laskemisen takia.

Yliopiston tonttiliittymä säilyy nykyisellä paikallaan, mutta liittymän turvallisuutta ja toimivuutta parannetaan. Ratapihankadun ajoradan ja pyörätien väliin on suunniteltu noin 6,0 metriä leveä odotustila parantamaan pyöräliikenteen turvallisuutta. Ratapihankadulle lännen suunnasta on suunniteltu kääntymiskaista vasemmalla yliopiston tontille ja tonttiliittymästä vasemmalle kääntyminen tapahtuu omalle ajokaistalle. Ajoradan pohjoispuolelle on suunniteltu 2,5 metrin levyinen jalkakäytävä ja 2,5–3,0 metrin levyinen pyörätie, jotka on erotettu 0,3 metrin levyisellä betonikiviraidalla. Pyörätien kulkusuunnat on eroteltu toisistaan maaliviivalla.

Naulakadun alikulkukäytävä säilyy nykyisellään ja ajokaistojen leventämisen takia jalkakäytävä ja pyörätie siirretään pohjoiseen yliopiston suuntaan. Maaston korkeuserojen takia jalkakäytävän ja pyörätien reunaan on suunniteltu uusia tukimuureja ja nykyisten korotuksia. Nykyistä Naulakadun alikulkukäytävälle johtavaa yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä levennetään 5,0 metrin levyiseksi, jossa kulkusuunnat erotellaan maaliviivalla. Ajoradan pohjoispuolelle jalankulku- ja pyörätien reunoille on suunniteltu pensas- ja katupuuistutuksia.

Järvensivuntie, Viinikankadusta 80 m itään

Järvensivuntien ja Viinikankadun liittymä pysyy pääosin ennallaan, mutta kadun korkeusasema laskee länsipäässä hieman. Ajoradan leveys vaihtelee liittymäalueella ja liittyy itäpäässä nykyiseen noin 6,55 levyiseen ajorataan. Ajoradan eteläreunalla on 2,5 metrin levyinen jalkakäytävä, joka johtaa linja-autopysäkille ja pysäköintipaikoille. Ajoradan pohjoisreunalla on noin 4,0–4,5 metrin levyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, joka muuttuu liittymäalueella erotelluksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi. Viinikankadulta pohjoisesta vasemmalle Järvensivuntielle kääntyminen kielletään liittymän toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Kiellettävälle ajosuunnalle on olemassa vaihtoehtoisia reittejä tulosuunnan mukaan Ratapihankadun tai Kalevantien ja Kanslerinrinteen kautta.

Katuvalaistus uusitaan koko osuudella. Pintavesien kuivatus toteutetaan johtamalla vedet kallistusten avulla nykyisiin ja uusiin hulevesikaivoihin. Viinikankadun, Ratapihankadun ja Järvensivuntien liittymään uusitaan liikennevalot.

Suunnitellut kadut sijoittuvat joiltakin osin katualueiden ulkopuolelle ja katualueiden ylityksistä sovitaan tontin haltijoiden kanssa.               

Katujen rakentaminen sisältyy Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen alustaviin vuosien 2024 ja 2025 vuosisuunnitelmiin.

Katutöiden kokonaiskustannusarvion on 2 435 000 €, joka jakautuu kohdekohtaisesti seuraavasti:

  • Viinikankatu, Tampereen valtatiestä 230 m pohjoiseen, 1 010 000 €
  • Ratapihankatu, Viinikankadusta 315 m länteen, 1 245 000 €
  • Järvensivuntie, Viinikankadusta 80 m itään, 180 000 €

 

Katusuunnitelmaehdotukset olivat julkisesti nähtävillä 6.11.2023 – 20.11.2023.  Katusuunnitelmaehdotuksia vastaan jätettiin kahdeksan muistutusta.

Muistutus, yksityishenkilö A

Muistutuksen laatijan mielestä nykyinen puolivirallinen jalankulkuyhteys Ratapihankadun ja Viinikankadun liittymästä yliopiston tontille tulisi säilyttää, ja yhteys olisi otettava talvikunnossapidon piiriin.

Vastine:

Katusuunnitelmaa on muutettu siten, että tontilta tuleva jalankulkuyhteys Ratapihankadun jalkakäytävälle säilytetään, koska jalankulkuyhteyden on todettu olevan tarpeellinen ja myös tontin omistaja esittää yhteyden säilyttämistä. Jalankulkuyhteys sijaitsee pääosin tontilla, joten katusuunnitelmassa ei voida määrittää yhteyden kunnossapidon laatutasoa.

Muistutus, yksityishenkilö B

Muistutuksen laatijan mielestä suunnitelma ei ole kaupungin ilmastostrategian mukainen, ja yksityisautoilua Ratapihankadulla pitäisi rajoittaa.

Vastine:

Viinikankatu ja Ratapihankatu ovat Keskustan strategisen osayleiskaavan mukaan keskustan pääkatuja, jotka ovat työ- ja asiointiliikenteen pääyhteys, joita koskevissa suunnitelmissa on huomioitava keskustan kehän sujuva saavutettavuus. Osayleiskaavan laadinnassa on liikennejärjestelmien suunnitelman lisäksi huomioitu Tampereen kaupungin ilmastostrategia.

Muistutus, yksityishenkilö C

Muistutuksen laatijan mielestä Viinikankadulta pohjoisen suunnasta pitää sallia kääntyminen Järvensivuntielle lisäämällä suunnitelmaan Viinikankadulle lyhyt kääntymiskaista ja liikennevaloihin nuolivalot. Lisäksi muistuttaja esittää Järvensivuntielle Viinikankadun ja Teerentien välille toteutettavaksi 2–3 kpl hidastetöyssyjä hidastamaan ajonopeuksia.

Vastine:

Viinikankadun ja Ratapihankadun aluevaraussuunnitelman yhteydessä tutkittiin myös vaihtoehtoa, jossa Viinikankadulla on pohjoisen suunnasta vasemmalle kääntymiskaista Järvensivuntielle. Suunnitelmassa todettiin, että käytettävissä oleva katualue mahdollistaa niin lyhyen kääntymiskaistan toteuttamisen, että se olisi heikentänyt merkittävästi liittymän toimivuutta ja turvallisuutta nykyisillä ja ennustetuilla liikennemäärillä. Liikennelaskentojen perusteella Viinikankadulta pohjoisesta Järvensivuntielle kääntyvien ajoneuvojen määrä on myös vähäinen, ja nykyisellä katuverkolla löytyy korvaavia ajoreittejä, vaikka kääntyminen kiellettäisiin.

Ajonopeuksien alentamiseksi Teerentiellä on nykyisellään ajohidasteet Kalevantien ja Järvensivuntien liittymissä. Järvensivuntiellä on nykyisellään ajohidasteet Tikantien, Pääskynpolun ja Kalevantien liittymän läheisyydessä.

Yleisesti hidasteita käytetään jalankulku- ja pyöräliikenteen risteämiskohdissa ajoneuvoliikenteen kanssa turvallisuuden parantamiseksi. Katusuunnitelmassa ei ole esitetty ajohidasteita Järvensivuntiellä välillä Viinikankatu – Teerentie, koska osuudella ei ole ajoneuvoliikenteen kanssa samassa tasossa risteävää jalankulku- ja pyöräliikennettä.

Muistutus, yksityishenkilö D

Muistutuksen laatijan mielestä Viinikankadulta pohjoisen suunnasta tulee sallia kääntyminen Järvensivuntielle. Kääntymisen kieltäminen heikentää Järvensivun alueen asukkaiden liikkumista ja lisää liikennettä Teerentiellä ja Järvensivuntien itäpäässä. Lisäksi muistuttajan mielestä suunnitelma ei ole Tampereen kaupunkipuulinjauksen mukainen, koska suunnitelmassa poistetaan 17 kpl katupuita ja istutetaan vain 11 kpl.

Vastine:

Ajoratojen sekä jalkakäytävien ja pyöräteiden leventämisen vuoksi katusuunnitelmassa esitettyjen katupuiden määrä hieman vähenee. Puiden määrän vähentymistä on katusuunnitelmassa pyritty korvaamaan noin 500 m2 pensasistutuksilla. Lisäksi Ratapihankadun pohjoispuolella olevat nykyiset huonokuntoiset katupuut uusitaan. Ratapihankadun eteläpuolella olevaa nykyistä puuriviä ei ole katusuunnitelmassa esitetty korvattavaksi uudella puurivillä, koska Väylävirasto toivoi puista luopumista helpottamaan rautatien kunnossapitoa.

Muilta osin muistutuksen asiaan on vastattu muistutuksen A vastineessa.

Muistutus, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Muistuttaja edellyttää, että katutöistä ja katurakenteista pitää sopia kiinteistön omistajan SYKin  ja Tampereen kaupungin kesken. Lisäksi muistutuksen laatija edellyttää, että tontilla sijaitseville rakennuksille ja rakenteille ei aiheuteta vahinkoa, ja että katurakenteet eivät saa haitata kiinteistön käyttöä.

Kiinteistön omistajan tulee olla mukana suunnittelussa siltä osin kuin toteutuksella on vaikutusta kiinteistöön. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida kiinteistön maanalaiset johdot ja laitteet sekä niiden tarvittavat siirrot sekä rakentamisen vaikutukset rakennuksiin ja rakennelmiin. Lisäksi rakentamisen aikataulusta tulee sopia kiinteistön kanssa.

Vastine:

Katusuunnitelma tarkistetaan ja yhteensovitetaan kiinteistön kanssa maanalaisten rakenteiden sekä johtojen ja laitteiden osalta, sekä rakennustöiden aikatauluista kiinteistön alueella sovitaan yhteistyössä kiinteistön omistajan kanssa. 

Tampereen kaupungin ja kiinteistön kanssa laadittavassa rasitesopimuksessa määritetään kiinteistön alueelle sijoitettavat katurakenteet sekä kunnallistekniset johdot ja laitteet. Sopimuksessa määritetään tarkemmin Tampereen kaupungin korvausasiat sekä vastuut.

Muistutus, yksityishenkilö E

Muistutuksen laatijan mielestä yliopiston tonttiliittymää tulisi suoristaa Ratapihankatuun nähden liittymän näkemien parantamiseksi. Lisäksi Naulakadun alikäytävästä tulevat jalankulkijat ja pyöräilijät liittyvät Ratapihankadun pyörätiehen epäedullisessa kulmassa, ja linjausta tulisi muuttaa enemmän kohtisuoraan Ratapihankadun pyörätiehen nähden. Naulakadun alikäytävän pyöräliikenne tulisi osoittaa väistämisvelvolliseksi Ratapihankadun pyörätiehen nähden.

Muistutuksessa esitetään Ratapihankadulle esitetyn lännen suunnasta yliopiston tontille johtavan kääntymiskaistan muuttamista siten, että kaista jatkuisi Viinikankadun ja Ratapihankadun liittymään asti, jolloin jonkin verran vähenisi kaistan vaihdot.

Muistutuksen mukaan Viinikankadun itäpuolen pyörätie on kavennettu Viinikansillan kohdalla 2,25 metrin leveyteen, ja esitetään pyörätien leventämistä 3,0 metriin pidemmälle etelään.

Vastine:

Yliopiston tonttiliittymän kääntäminen kohtisuoraan Ratapihankatua kohden aiheuttaisi, että Ratapihankadun kääntymiskaista tontille lyhenisi sekä liittymä tulisi liian lähelle Ratapihankadun ja Naulakadun alikäytävän pyörätien risteyskohtaa. Katusuunnitelmaa on kuitenkin muutettu siten, että yliopiston tonttiliittymää on muotoiltu ajoradan ja pyörätien väliseltä osuudelta.

Naulakadun alikäytävältä Ratapihankadulle liittyvän pyörätien ja jalkakäytävän linjausta ei ole mahdollista muuttaa käytettävissä olevan tilan takia. Katusuunnitelmaa on kuitenkin muutettu siten, että Naulakadun pyörätie on osoitettu väistämisvelvolliseksi Ratapihankadun pyörätiehen nähden. Pyöräteiden risteämiskohtaa on myös selkeytetty ajoratamerkintöjen ja pintamateriaalien osalta.

Aluevaraussuunnitelman yhteydessä on yliopiston tonttiliittymää tutkittu suuntaisliittymänä sekä valo-ohjaamattomana ja valo-ohjattuna liittymänä. Selvitysten perusteella katusuunnitelman mukainen ratkaisu on toimivuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta suositeltavin. Ratkaisu mahdollistaa sujuvan kääntymisen Ratapihankadulta lännen suunnasta yliopistolle omaa kääntymiskaistaa pitkin aiheuttamatta haittaa muulle Ratapihankadun ajoneuvoliikenteelle. Ratkaisu mahdollistaa myös yliopiston tontilta sujuvan ja turvallisen vasemmalle kääntymisen omalle kaistalle ja siitä liittymisen vilkkaaseen Ratapihankadun liikennevirtaan. Suunnitelman mukainen ratkaisu aiheuttaa kaistan vaihtamista Ratapihankadulta lännestä suoraan Järvensivuntielle ja vasemmalle Viinikankadulle kääntyville, mutta näiden liikennemäärät ovat melko vähäisiä.

Viinikankadun itäpuolen pyörätietä ei ole mahdollista leventää Viinikansillan eteläreunassa siltarakenteiden takia. Katusuunnitelmaa on kuitenkin muutettu siten, että pyörätietä on levennetty 3,0 metrin leveyteen etelän suuntaan siltä osin kuin se on mahdollista

Muistutus, yksityishenkilö F

Muistutuksen laatijan mielestä Viinikankadulla ”Saarioisten” kiinteistön asemakaavan vastainen tonttiliittymä pitää poistaa, koska tonttiliittymän ajoneuvoliikenne aiheuttaa vaaratilanteita Viinikankadun jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Muistutuksen mukaan suunnitelmassa esitetty Viinikankadun itäpuolen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on liian kapea, ja tulisi löytää tilaa erottelulle. Suunnitelmassa on myös epäloogisuutta jkpp-väylien merkinnässä, jota tulee suunnitelmassa parantaa.

Muistutuksessa esitetään, että pyöräliikenteen viitoitus tulee uusia nykyisten suunnitteluohjeiden mukaisiksi. Nykyiset säilytettävät jalkakäytävä- ja pyörätieviitat eivät vastaa nykypäivän tasoa, ja opastus tulee tehdä tauluilla kahdella jalustalla.

Muistutuksen laatijan mukaan Viinikankadulta Tampereen valtatielle länteen suuntautuvan vapaan oikean ajokaistan kohdalla pyörätien linjausta pitäisi muuttaa siten, että pyöräiltäessä ei tule 90 asteen käännöstä, jolloin pyöräilyn ajosuunnat olisivat ennakoitavissa ajoradan kuljettajan näkökulmasta. Lisäksi ajoradan väistämisvelvollisuutta pitäisi korostaa pyörätien punaisella väriasfaltilla ja päivittää liikennemerkit ja tiemerkinnät.

Vastine:

”Saarioisten” tonttiliittymän kohdalla on asemakaavassa liittymäkielto, mutta tonttiliittymä on hyväksytty kiinteistön rakennusluvassa. Tonttiliittymän läheisyyteen Viinikankadulle on tutkittu P-Hämpin laajennuksen sisäänajoa, joten tonttiliittymän kohtaa tulee tarkastella sisäänajon suunnitelmien tarkentuessa. Katusuunnitelmassa esitettyjen ratkaisujen myötä tonttiliittymä muuttuu suuntaisliittymäksi, joka osaltaan parantaa liikenneturvallisuutta.

Viinikankadun itäpuolen yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä Pinnin alikulkusillan eteläpuolella ei ole mahdollista leventää ja muuttaa erotetuksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi, koska katualueen leveys ei sitä mahdollista. Lisäksi väylä jatkuu etelän suunnassa olemassa olevana yhdistettynä jalkakäytävänä ja pyörätienä.

Katusuunnitelmaa on muutettu siten, että katusuunnitelmaehdotuksessa esitetyt siirrettävät jalkakäytävä- ja pyörätieviitat on korvattu 4 kpl uusilla ohjeiden mukaisilla opastustauluilla. Opastustaulujen sisältö määritetään erillisen laadittavana olevan viitoitussuunnitelman mukaan.

Muistutuksessa esitettyä pyörätien linjausta on tutkittu katusuunnitelman laadinnan yhteydessä ja sen on todettu aiheuttavan merkittäviä kunnallistekniikan ja muiden rakenteiden siirtoja. Tämän vuoksi katusuunnitelmassa on päädytty kaventamaan ajokaistaa ajoneuvoliikenteen nopeuksien laskemiseksi ja pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuuden parantamiseksi. Tällä ratkaisulla saadaan jalankulkijoille ja pyöräilijöille leveämpi odotusalue suojatien yhteyteen, ja ratkaisu antaa enemmän tilaa pyöräilijän kääntymiselle.

Katusuunnitelmaa on muutettu siten, että katusuunnitelmaehdotuksessa esitettyihin nykyisiin säilytettäviin pyörätieliikennemerkkeihin on lisätty kaksisuuntainen pyörätie lisäkilvet. Lisäksi Viinikankadun ja Tampereen valtatien liittymän läheisyydessä katusuunnitelmaehdotuksessa olleet jalankulkija- ja pyöräilijä-tiemerkinnät on muutettu vastaamaan uusien ohjeiden mukaista merkintätapaa.

Muistutus, yksityishenkilö G

Muistutuksen laatijan mielestä Viinikankadulta pohjoisen suunnasta pitää sallia kääntyminen Järvensivuntielle, koska kääntymiskielto lisää läpiajoa Teerentiellä ja pahentaa Teerentien liikenneturvallisuutta.

Vastine:

Muistutuksen asiaan on vastattu muistutuksen A vastineessa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Viinikankatu, Tampereen valtatiestä 230 m pohjoiseen, suunnitelma nro 1/21515, Ratapihankatu, Viinikankadusta 315 m länteen, suunnitelma nro 1/21516 sekä Järvensivuntie, Viinikankadusta 80 m itään, suunnitelma nro 1/21774, katusuunnitelmat hyväksytään kustannusarvioineen muistutuksista huolimatta seuraavin muutoksin:

Yliopiston tontin kaakkoiskulman ja Viinikankadun jalkakäytävän välinen nykyinen kulkuyhteys on esitetty säilytettäväksi yhteydeksi. Yliopiston tonttiliittymää on muotoiltu toimivammaksi ajoradan ja pyörätien väliseltä osuudelta. Naulakadun alikäytävän pyörätie on muutettu väistämisvelvolliseksi Ratapihankadun pyörätiehen nähden sekä pyöräteiden risteämiskohtaa on selkeytetty ajoratamerkintöjen ja pintamateriaalien osalta. Viinikankadun itäpuolen pyörätietä on levennetty 3,0 metrin levyiseksi Viinikansillan osuudella, siltä osin kuin se on katualueen puolesta mahdollista. Pyöräilyn viitoitus toteutetaan uusien ohjeiden mukaisilla opastetauluilla.

Viinikankadulta länteen Tampereen valtatielle kääntyvän ajokaistan suojatien läheisyydessä olevat jalankulkija- ja pyöräilijäajoratamerkinnät on muutettu vastaamaan uusien ohjeiden mukaista merkintätapaa. Lisäksi kaikkiin nykyisiin säilytettäviin jalkakäytävä- ja pyörätieliikennemerkkeihin on lisätty kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilvet.

Katusuunnitelman täytäntöönpano edellyttää kiinteistöjen kanssa laadittavien rasitesopimuksien hyväksymistä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Viinikankadun, Tampereen valtatiestä 230 m pohjoiseen, ajoradan kunnossapitoluokaksi määrätään 1. ja jalankulku- ja pyöräteiden kunnossapitoluokaksi määrätään A.

Ratapihankadun, Viinikankadusta 315 m länteen, ajoradan kunnossapitoluokaksi määrätään 1. ja jalkakäytävän ja pyöräteiden kunnossapitoluokaksi määrätään A sekä Naulakadun alikäytävälle jalkakäytävän ja pyörätien kunnossapitoluokaksi B1.

Järvensivuntien, Viinikankadusta 80 m itään, ajoradan kunnossapitoluokaksi määrätään 2. ja jalkakäytävän ja pyörätien kunnossapitoluokaksi määrätään B1.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Muistuttajat, Petri Keivaara, Petri Leppänen, Petri Rantanen, Timo Seimelä, Lassi Jokinen, Leena Tala, Ari Kilpi

Liitteet


Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta kaupungin verkkosivuilla. Jos ilmoitus julkaistaan kaupungin verkkosivujen lisäksi myös sanomalehdessä, katsotaan tiedoksiannon tapahtuneen kuitenkin seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta verkkosivuilla. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 270 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.