Perustelut
Kantakaupungin vaiheyleiskaavatyö kuluvalla valtuustokaudella sisältyy kaupunginvaltuustossa 21.2.2022 hyväksyttyyn yleiskaavoituksen työohjelmaan vuosille 2021–2025. Työohjelmaa on tarkistettu 24.10.2022 Nurmi-Sorilan osayleiskaavan käynnistämiseksi. Ajanmukainen yleiskaava on keskeinen lähtökohta kaupungin tavoitellun kehityksen ja maankäytön ohjaamisessa. Perusteluna yleiskaavatyön käynnistämiselle ovat maankäyttö- ja rakennuslain 35 § Yleiskaavan tarkoitus ja 36 § Yleiskaavan laatimisen tarve sekä Kalervo Kummolan pormestariohjelman ja Tekemisen kaupunki -kaupunkistrategian tavoitteet.
Tampereen kantakaupungin yleiskaavatilanne muodostuu kolmesta eri aikoina hyväksytyistä ja voimaan tulleista yleiskaavoista. Kantakaupungin yleiskaava 2040 on hyväksytty 2017 ja se on saanut lainvoiman 2020. Valtuustokauden 2017–2021 vaiheyleiskaava sai lainvoiman 9.6.2023. Keskustan strateginen osayleiskaava on hyväksytty 2016, kaava on saanut lainvoiman 2019. Yleiskaavatilanne kantakaupungissa on pääosin ajantasainen eikä yleiskaavaa ole tarve tarkistaa kokonaisuutena.
Kuluvalla valtuustokaudella Tampereen kantakaupungin yleiskaavaa tarkistetaan vaiheyleiskaavana, jossa koko kantakaupunkia koskevat yleiskaavaratkaisut kohdistuvat ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja viherympäristön ja vapaa-ajanpalveluiden kehittämiseen. Lisäksi vaiheyleiskaavassa esitetään yksityiskohtaiset maankäytön kehittämisperiaatteet Tesoman asemanseudulle, Lielahti-Hiedanrannan alueelle, Keskustan osa-alueelle ja Alasjärven itäpuolelle.
Luonnoksesta saatu palaute
Valtuustokauden 2021–2025 vaiheyleiskaavan luonnos oli nähtävillä 9.3.–11.4.2023. Luonnoksesta saatiin 63 kirjallista mielipidettä, yhtenä muun muassa Alasjärven osa-alueen ratkaisuja vastustava 2800 allekirjoittajan adressi. Karttakyselyyn vastasi 60 henkilöä, joiden vastauksissa oli 287 karttamerkintää. Lausuntoja viranomaisilta ja naapurikunnista saatiin 11 kappaletta. Kaavaluonnoksesta saatu virallinen kaavapalaute vastineineen on koottu erilliseen raporttiin ”Valmisteluvaiheen palaute ja osallistaminen”.
Mielipiteissä nousi esiin, että yleiskaavan pääteemoja koskeviin vaiheyleiskaavaratkaisuihin asukkaat olivat pääosin tyytyväisiä. Asukkaat toivat esiin erilaisten viheralueiden, puistojen ja metsien, tärkeyden ja toivovat kaupunkiin lisää puita, vehreyttä ja luonnonmukaisia alueita. Osa-alueita koskeva palaute kohdistui pääosin Alasjärven itäpuolta koskevaan kaavaluonnoksen ratkaisuun. Keskustaan liittyen Eteläpuiston osalta esitettiin muutoksia kaavamääräyksiin ja otettiin kantaa kaavoituksen ja muun suunnittelun menettelytapoihin. Alasjärven itäpuolen ratkaisua ei saadussa palautteessa ja kansalaisadressissa pidetty hyväksyttävänä. Saadussa palautteessa vastustettiin matkailutoimintojen sijoittamista ylipäänsä alueelle, koska toiminnoista ja rakentamisesta katsottiin aiheutuvan merkittävää ristiriitaa nykyiselle käytölle sekä vaaraa alueen luonnonarvojen säilymiselle. Asukaspalautteessa tuotiin myös esille tarve Luhtaantien turvallisuuden parantamiseksi.
Viranomaispalautteessa korostui myönteinen suhtautuminen vaiheyleiskaavan isoihin teemoihin ja ratkaisuihin, jotka liittyivät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja viheralueiden laadun kehittämiseen. Ilmastokestävän kaavoituksen kehittymisen kannalta yleiskaavatarkastelujen hyödyn katsottiin olevan Tampereen kaupunkia laajempi. Pirkanmaan ELY-keskus näki oikeana valintana vaihekaavaa varten laadittujen selvitysten ja tavoiteltujen ratkaisujen kokonaisuuden ja esitti edelleen kaavan aihealueita tarkentavia kehittämisajatuksia. Lisäksi ELY-keskus esitti, että kaavatyön aikana varmistetaan osallisten riittävä tiedonsaanti kaavaprosessin etenemisestä ja osallistumismahdollisuudet. Pirkanmaan liitto totesi, että vaiheyleiskaava on sisällön ja tavoiteltujen ratkaisujen osalta kannatettava ja että yleiskaavan suunnitteluratkaisut voivat toimia esimerkkinä ja kannustimena myös muiden kuntien ilmastokestävälle maankäytön suunnittelulle.
Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa esitettiin toiveita kohteiden inventoimisesta ja merkitsemisestä kaavakartalle. Tampereen kaupungin ympäristönsuojelun lausunnon huomiot liittyivät viher- ja sinirakenteen, luontoarvojen ja melun huomioimiseen vaihekaavan ratkaisuissa. Viranomaisten lausunnossa pyydettiin kiinnittämään huomioita asiakirjojen selkeyteen ja informatiivisuuteen. Lempäälästä, Kangasalta ja Ylöjärveltä saaduissa lausunnoissa tuotiin esille joukkoliikenteeseen, ekologisiin yhteyksiin sekä asukkaiden virkistysalueisiin ja -reitteihin liittyviä ajankohtaisia, kuntarajan ylittäviä suunnittelukysymyksiä, joita vaiheyleiskaavassa ja muussa suunnittelussa tulee huomioida. Väyläviraston lausunnossa todettiin, että laaditut selvitykset eivät tue Amurin ja Ranta-Tampellan lähijuna-asemien merkitsemistä yleiskaavaan. Pirkanmaan hyvinvointialue esitti lausunnossaan, että TAYS:n aluetta koskevat rakennetun kulttuuriympäristön suojelumerkintä sekä kaupunkivihreän kehittämisalue -merkintä pitää poistaa vaiheyleiskaavasta. Tampereen raitiotie Oy esitti lausunnossa raitiotien seudullisen laajenemisen mahdollisen aikataulun. Fingrid Oyj ei esittänyt tarkistamisen tarpeita vaiheyleiskaavaan.
Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta vaiheyleiskaavaehdotukseen on tehty tarkistuksia sekä laadittu tarvittavia lisäselvityksiä. Kaupunginhallitus on linjannut jatkovalmistelua saadun palautteen pohjalta 25.9.2023, § 392. Vaiheyleiskaavan ratkaisut on esitetty yleiskaavan eri kartoilla sekä yleismääräyksinä että kehitettävinä kohteina, alueina tai yhteyksinä.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja viherympäristö
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavan yleismääräyksellä siniviherrakenteen turvaamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi, edellytetään asemakaavoitettujen puistojen ja virkistysalueiden määrän säilyminen sekä laadun kehittäminen ja velvoitetaan viheralueiden määrän lisäämistä toimitila-alueilla tapahtuvien maankäytönmuutosten yhteydessä. Yleismääräyksellä ohjataan lähtökohtaisesti säilyttämään olemassa olevat katu-, kortteli- ja puistopuut, lisäämään puiden määrää sekä varmistamaan, että jokaisella tontilla on maavaraisena kasvavia puita. Lisäksi eri puolilla kantakaupunkia kaavassa on osoitettu 13 kaupunkivihreän kehittämisaluetta, joilla tulee lisätä monipuolisen kasvillisuuden ja vettä läpäisevän viherpinnan määrää.
Viherympäristöä vahvistetaan keskuspuistoverkoston sekä ohjeellisten ekologisten ja virkistysyhteyksien turvaamisella ja kehittämisellä. Uusi yleismääräys sekä tarkistettu keskuspuistoverkoston määräys edellyttävät muun muassa kehittämään lähiluonnon monimuotoisuutta ja viheralueiden kestävyyttä. Ohjeellisen ekologisen yhteyden kaavamääräystä on tarkistettu siten, että se huomioi erilaiset yhteystyypit, kuten puustoiset ja avoimet yhteydet sekä siniyhteydet. Vaiheyleiskaavaan on lisätty uusia ekologisia yhteyksiä. Ohjeellisen virkistysyhteyden verkostoa on tarkistettu ja määräykseen on lisätty velvoite yhteyksien kehittämisestä latvuspeitteeltään yhtenäisinä ja luonnonympäristöltään monimuotoisina. Kaupunkihiljaisten alueiden kaavamääräystä on vaiheyleiskaavassa täsmennetty ja osoitettu uusina kohteina Haukiluomanpuisto ja Linnainmaa-Leinola.
Kestävää vesitaloutta ohjataan päivittämällä merkittäviä uomia ja vesireittejä koskevaa kaavamääräystä sekä lisäämällä kaavakartalle uusia uomia pienvesi- ja vesistöselvityksen 2022 sekä hulevesiohjelmatyön pohjalta. Syksyllä valmistuneen Tampereen hulevesiohjelman ja valuma-alueselvityksen perusteella on päivitetty vaiheyleiskaavan hulevesien käsittelyä ja hallintaa koskevaa yleismääräystä, valuma-aluekohtaisia toimenpiteitä sekä pohjavesialueiden määräystä.
Vapaa-ajanpalvelut
Virkistyspalveluiden osalta vaiheyleiskaavan keskeinen teema on rantojen virkistyspalvelut ja satamien kehittäminen. Vaiheyleiskaavaehdotukseen on osoitettu uudella kaavamerkinnällä ohjeelliset rantojen luontovirkistyspalveluiden keskittymät, jotka perustuvat kaavan ehdotusvaiheessa tehtyyn selvitykseen. Luontovirkistyspalveluiden keskittymät ovat monipuolisia luontovirkistyspalveluita tarjoavia virkistysalueita ja kohteita, jotka ovat luonteiltaan ja palvelutarjonnaltaan erilaisia. Lisäksi vaiheyleiskaavassa on osoitettu olemassa olevat, uudet ja kehitettävät pienvene- tai lauttasatamat. Satamia kehitetään monipuolisen järvi- ja luontomatkailun keskittyminä sekä niissä tuetaan lähilaivaliikenteen kehittymistä Näsijärvellä ja Pyhäjärvellä.
Osa-alueiden kehittämisperiaatteet
Tesoman osa-alueelle on laadittu vaiheyleiskaavatyön yhteydessä visio lähijunapysäkin ympäristön muuttumisesta asumisen ja liike- sekä palvelutoimintojen alueeksi. Vision pohjalta vaiheyleiskaavassa on esitetty alueen muutoksen ohjaukseen liittyvät tarkemman suunnittelun ohjaus- ja kehittämistavoitteet yhteyksien, viheralueiden ja toimintojen vaiheittaisen kehittymisen osalta. Ilmastonmuutoksen sopeutumisen osalta alueelle on osoitettu uusi viherkatu.
Lielahti-Hiedanrannan aluekeskuksen kehitystä ohjataan siten, että alue muuttuu nykyisestä hallien ja pysäköintikenttien alueesta viihtyisäksi asumista ja monipuolisia palveluja tarjoavaksi läntiseksi keskukseksi, joka kuitenkin toimii edelleen myös houkuttelevana seudullisen kaupan alueena. Vaiheyleiskaavassa on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin tarkempi ohjaus keskustatoimintojen alueella, uusien ja olemassa olevien viheryhteyksien kehittäminen sekä vaiheittaisen kehittämisen periaatteet. Raitiotiekatu on osoitettu viherkaduksi.
Keskustassa on voimassa vuonna 2016 hyväksytty keskustan strateginen osayleiskaava, joka jää tavoitteiltaan ja ratkaisuiltaan suurelta osin voimaan. Keskustan uudet yleismääräykset ohjaavat viherympäristön kehittämistä, ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä korkean rakentamisen laatua. Liikennejärjestelmän ja muun liikkumisen osalta keskustan osa-alueella on päivitetty kaavamerkintöjä ja -määräyksiä laadittavana olevan keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta. Hitaan liikkumisen aluetta on laajennettu koskemaan Tammelan stadionin ympäristöä. Linja-autoasema ja Keskustori on osoitettu vaihtoterminaaleiksi ja Pyynikintori vaihtopysäkiksi. Keskustan kehä on laajennettu Rautatienkadun lisäksi myös Lapintielle, Ratapihankadulle ja Kanslerinrinteelle. Ratinan suvannon itäreunalle ja Tammerkosken Alavoimalan pohjoispuolelle on lisätty uudet jalankulun yhteystarpeet Tammerkosken siltojen selvityksen perusteella. Amuriin ja Ranta-Tampellaan on osoitettu ohjeelliset lähijuna-asemat vuonna 2019 valmistuneen selvityksen mukaisesti. Lisäksi on yhtenäistetty muun kantakaupungin kanssa joukkoliikenteen laatukäytävien merkinnät sekä päivitetty kulttuuriympäristöä koskevia merkintöjä. Keskustan alueelle on uusina merkintöinä osoitettu paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt.
Alasjärven itäpuolen osa-aluetta koskevaa kaavaratkaisua on muutettu merkittävästi luonnosvaiheen jälkeen. Myös osa-alueen laajuutta on pienennetty merkittävästi ja koko osa-alueen kehittäminen jatkossa edellyttää asemakaavan laatimista. Alasjärven itäpuolella vaiheyleiskaavassa osoitetaan virkistyspalvelujen ja toimintojen kehittämisen reunaehdot. Yleismääräys edellyttää alueen luontoarvojen ja ekologisten yhteyksien turvaamisen sekä alueen pysäköinnin ratkaisemista kokonaisuutena. Vaiheyleiskaavassa on osoitettu luonnonympäristölle merkittäviä alueita ja niiden välisiä yhteyksiä. Jalankulun ja pyöräilyn yhteys- tai kehittämistarve -merkinnällä on osoitettu asemakaavoitettavalla alueella Niihamankatu ja Luhtaantie. Tavoitteena on kehittää liikkumisen turvallisuutta sekä virkistys- ja luontomatkailupalveluiden saavutettavuutta.
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää ohjausta kohdistuu keskustan, Lielahti-Hiedanrannan sekä Tesoman asemanseudun osa-alueille. Osa-alueilla ohjataan muun muassa pysäköinnin järjestämistä siten, että kortteleiden pihoihin voidaan istuttaa monipuolista puustoa ja kasvillisuutta ja käyttää niitä hule- ja sadevesien imeytymiseen. Keskustassa parannetaan rantojen ja veden saavutettavuutta.
Muut tarkistukset
Teemasisältöjen lisäksi kaavaan tehdään koko kantakaupunkia koskevia tarkistuksia. Yleiskaavassa esitetty kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhyke, joka on perustunut kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan ja MAL-sopimukseen, on päivitetty. Kaupunkistrategian mukaisesti kaupungin kestävää kasvua ohjataan vyöhykkeelle siten, että 80 % asuinkerrosalasta ja työpaikkojen sijoittuminen kohdistuu vyöhykkeelle. Rakennesuunnitelmasta poiketen Tampereella on nähty uusina tarpeina kasvun tukeminen tulevaisuuden lähijuna-asemien lisäksi parhaan palvelutason bussilinjojen läheisyyteen. Yleiskaavaan päivitettävä ”Kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhyke” koostuu 800 metrin vyöhykkeestä Tesoman ja Messukylän lähijunaseisakkeiden, raitiotien 1. ja 2. vaiheen, seudullisen raitiotien ja Vuorekseen suunnitellun raitiotien linjojen ympärille sekä 300 metrin vyöhykkeestä merkittävien joukkoliikennelinjojen ympärille. Vyöhyke on yleispiirteinen. Vyöhykkeestä on sen ohjaavuuden ja selkeyden vuoksi poistettu asiantuntija-arvion perusteella Näsijärven ja Pyhäjärven vesistöalueita, yleiskaavan keskuspuistoverkoston alueita sekä alueita huomioituna niiden saavutettavuus ja vireillä olevat asemakaavat.
Joukkoliikennejärjestelmää koskeva tarkistus liittyy edellisen valtuustokauden 2017–2021 vaiheyleiskaavan hyväksymiskäsittelyssä tehtyyn valtuuston toivomusponteen, jonka mukaan Joukkoliikenteen laatukäytävien määrää on lisättävä keskeisille reiteille seuraavassa kantakaupungin yleiskaavassa siten, että keskusta on jatkossakin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Tämän pohjalta vaiheyleiskaavassa on osoitettu laajennuksia yleiskaavassa jo oleviin ”Kaupunkirakenteen kannalta merkittäviin liikenteen kokoojakatuihin ja joukkoliikenteen laatukäytäviin.” Laajennukset kohdistuvat muun muassa Tesoman alueelle, Hatanpäältä Vuorekseen, Nekalantielle, Turtolankadulle, Messukylänkadulle, Juvankadulle sekä Sammon valtatielle ja Aitolahdentielle.
Vähittäiskauppaa koskevia kaavamääräyksiä tarkistetaan vastaamaan vireillä olevaan Pirkanmaan maakuntakaavaan tehtäviä muutoksia sekä Lielahti-Hiedanrannan alueella todettua ostovoiman kehitystä. Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä keväällä 2023. Vaihemaakuntakaavassa luovutaan kaupan suuryksiköiden kerrosalamäärän ohjaamisesta maakuntakaavan keskusta-alueilla. Vaiheyleiskaava päivitetään maakuntakaavaluonnoksen mukaiseksi. Yleiskaavan täydentyvän keskustan (c-1) ja uudistuvan keskustan (c-2) alueiden määräyksistä poistetaan kaupan suuryksikköjen kerrosalamäärää ohjaavat mitoitukset. Muutos koskee Tesoman, Lielahti-Hiedanrannan, Lakalaivan, Hervannan ja Koilliskeskuksen keskusta-alueita.
Keskustan osa-alueen kartalle on lisätty maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. Yleiskaavan ehdotusvaiheessa laadittiin selvitys keskustan paikallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Tehtyyn selvitykseen pohjautuen myös keskustan alueelle on osoitettu kohdemerkinnöillä paikallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. Tehtyihin selvityksiin perustuen kaavakartalle on osoitettu uusia muinaisjäännöksiä ja muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Vaiheyleiskaavaan on päivitetty valtioneuvoston vuoden 2021 periaatepäätöksen mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Muut tarkistukset liittyvät pääosin yleiskaavojen merkintöjen yhdenmukaistamiseen ja teknisiin korjauksiin.
Vaikutusten arviointi
Vaiheyleiskaavan tärkein tavoite on siniviherrakenteen kokonaisuuden turvaaminen ja kehittäminen. Kaava kehittää yhtenäistä siniviherrakennetta, joka auttaa kaupunkia sopeutumaan ilmastonmuutokseen sekä hillitsemään ilmastonmuutosta ja säilyttämään ihmisten terveelliset elinolot ja elinympäristön. Käytännössä siniviherrakenteen kehittäminen tarkoittaa muun muassa puulajiston ja muun kasvillisuuden monipuolistamista, mikä auttaa rakenteen sopeutumista muuttuvaan ilmastoon ja mahdollistaa kaupunkiluonnon tuottamien ja ihmiselle välttämättömien ekosysteemipalvelujen säilymistä.
Kaupungin kasvaessa on tärkeää säilyttää jäljellä olevat viheralueet. Vaiheyleiskaava ohjaa kehittämään viheralueiden laatua ja luonnon monimuotoisuutta, mikä ylläpitää viheralueiden kestävyyttä, käytettävyyttä ja alueista saatavia terveyshyötyjä. Kaupunkivihreä turvaa osaltaan kaupungin perustoimintoja kuten luonnonmukaista hulevesien hallintaa. Tämä esimerkiksi ehkäisee tulvia ja kaupunkirakenteen epämiellyttävää kuumenemista sekä edelleen taloudellisia, inhimillisiä ja imagollisia haittavaikutuksia. Tiiviissä ja voimakkaasti täydentyvässä kaupungissa jokaisella kaupunkipuulla ja maavaraisella viheralueella tai tontin osalla on merkittävä arvo. Yleiskaava turvaa ja kehittää kaupunkivihreää ja sen tuottamia monihyötyjä kaupungille, asukkaille ja vierailijoille. Virkistysyhteyksien ja rannoille sijoittuvien vapaa-ajan- ja virkistyspalveluiden kehittäminen luo edellytykset monipuolisille virkistyspalveluille ja edistää ranta-alueiden saavutettavuutta.
Vaiheyleiskaavan neljällä osa-alueella vaiheyleiskaavan vaikutukset kohdistuvat muuttuvan maankäytön laadun ohjaamiseen. Vaiheyleiskaavassa osa-alueiden ympäristötavoitteet koskevat muun muassa virkistysyhteyksiä, kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä, ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimia ja luontoarvoja. Niiden huomioiminen tarkemmassa suunnittelussa luo kestävää arjen ympäristöä, joka tuottaa asukkaille hyvinvointia ja vastaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Elinkeinoalueiden visiot
Vaiheyleiskaavatyön rinnalla on valmisteltu elinkeinoalueiden visio, joka perustuu hyväksyttyihin kaupungin elinkeinopoliittisiin linjauksiin (kaupunginhallitus 7.12.2020). Linjauksissa tunnistettiin vahvempi tarve jalkauttaa elinkeinokehittämisen tavoitteita syntyhistorialtaan ja nykytilanteeltaan vaihteleville yritysalueille laatimalla aluekohtaisia visioita.
Valmistuneessa raportissa on täsmennetty keskeisimpiä yritysalueiden kehitystavoitteita muun muassa aluetyypeittäin (tuotannolliset, monipuoliset ja kampusmaiset alueet). Visiot palvelevat alueiden kehittämisen yleispiirteisenä pohjana ja suunnitteluharkintaa tukevana työkaluna tilannekohtainen joustavuus säilyttäen. Ei-oikeusvaikutteisina visiot edistyvät ennen kaikkea kaupunkiorganisaation yhteisen sitoutumisen kautta. Visiotyön pilottikohteiksi valikoituivat tiivistyvään kaupunkirakenteeseen sijoittuvat, toimijaverkostoiltaan vireät Hankkion ja Nekalan perinteiset yritysalueet. Visiotyössä jaettua kehittämisen tahtotilaa on selkeytetty työstämällä kaupungin ja toimijoiden näkemyksiä yhteensovittavat tiiviit aluevisiot, jotka koostuvat suuntaa antavasta kartasta sekä kuvailevasta tekstiosasta. Visiotyön aikana käyty vuorovaikutusprosessin tarkoitus on ollut korostaa elinkeinoalueiden painoarvoa osana Tampereen kaupunkikehitystä sekä ylipäänsä mahdollistaa dialogi alueiden tulevaisuudesta. Linjaukset on käsitelty kaupunginhallituksessa vaihekaavan kanssa 25.9.2023, § 392.
Kantakaupungin vaiheyleiskaava laaditaan valtuustokauden aikana ja se valmistuu hyväksymiskäsittelyihin vuoden 2024 loppuun mennessä. Yleiskaavaehdotus on valmistelu yleiskaavoitusyksikössä. Työ on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön palvelualueen eri yksiköiden kanssa.
Lisätietoja:
Oskari karttapalvelu, https://kartat.tampere.fi/vaiheyleiskaava2021-2025
Yleiskaavan nettisivut, https://www.tampere.fi/vaiheyleiskaava2021-2025