Perustelut
Nekalanranta sijaitsee Tampereen eteläisen palvelualueen pohjoisreunalla, Nekalan kaupunginosassa. Etäisyyttä kaupungin keskustaan on noin 2 kilometriä linnuntietä. Alueen kokonaispinta-ala on noin 20 hehtaaria. Nykytilassa puistosta löytyy maa-ainesten varastointipaikka (vanhan kaatopaikan alueella), kaupungin maarakennustöiden varikko ja varastointialue, kaupungin vanha taimisto, josta kaupungin viheralueet ovat ennen saaneet puuntaimensa, sekä matonpesupaikka ja viljelypalsta-alue.
Nekalanrannan alueella on monia luontoarvoja. Valtaosa puiston luontoarvoista liittyy viereiseen Iidesjärveen. Rantavyöhykkeellä, joka on osa luonnonsuojelualueeksi valmisteltavaa aluetta, esiintyvät muun muassa EU-direktiivilajit viitasammakko ja täplälampikorento. Järvi rantoineen on myös maakunnallisesti arvokas lintualue sekä arvokas lepakkoalue. Lepakkoalue ulottuu myös puiston maaosiin.
Iidesjärven eteläpuolella on liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä, mutta vuoden 2024 selvityksessä ei havaittu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Selvitysalueelta havaittiin ainoastaan kolme papanapuuta, joita ei tulkittu liito-oravan pesäpuiksi, sillä pesissä ei havaittu merkkejä liito-oravista ja papanamäärä oli melko vähäinen.
Iidesjärvi on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde, joka on suojeltu rantoineen sekä maakunta- että yleiskaavassa. Myös puiston maa-alueella on erityisen tärkeitä lintukohteita. Puiston luoteisosassa on linnustollisesti arvokas metsikkö, jossa on tavattu uhanalaista, suojeltavaa valkoselkätikkaa, sekä useana vuotena myös pikkutikkaa. Kaatopaikan kaakkoispuolinen rantavyöhyke sekä vanhan taimiston alue on tunnistettu naurulokkien kolonia-alueiksi. Vanhan taimiston alue on erityisen tärkeä muuton aikainen alue. Lintualueiden lisäksi puiston keskiosasta löytyy pienialaisia kohteita, jotka on määritelty erittäin arvokkaiksi hyönteiskohteiksi. Uhanalaista mäkihiilikoita ei puistossa ole esiintynyt.
Nekalanrannan suunnittelun lähtökohtina ovat olleet alueen luontoarvojen säilyttäminen ja parantaminen sekä toiminnallisten alueiden kehittäminen. Yhtenä tärkeänä lähtökohtana on ollut säilyttää mahdollisimman paljon viheralueen nykytilaa. Uusien toimintojen sijoittelussa onkin hyödynnetty ensisijaisesti alueet, jotka ovat aiemmin olleet yhdyskuntateknisessä käytössä ja vaativat joka tapauksessa perusteellista kunnostamista. Näitä ovat puretun huoltorakennuksen alue ja kaupungin varikkotoimintojen siirtäminen toisaalle. Näille alueille esitetään sijoitettavaksi uusi leikkipaikka, kuntoilualue ja huoltopiha. Lisäksi puistossa säilytetään viljelymahdollisuus sekä lisätään piknik-alueita ja nuotiopaikka. Matonpesupaikalle rakennetaan uusi lintutorni. Lintutorni suunnitellaan siten, että korkean tornin lisäksi rakennelmaan tulee matalampi esteetön lintulava. Toiminnallisten alueiden pinta-ala on noin 1,5 hehtaaria ja luonnontilaisten alueiden pinta-ala noin 16,1 hehtaaria.
Lintutorni sijoitetaan nykyisten mattojen kuivauspuomien paikalle, jotta se ei häiritse herkkää rantaviivaa. Matonpesu-toiminto säilytetään alueella, mutta se siirretään pohjoisemmaksi. Lintutornille ja matonpesulle tehdään yhteinen pysäköintialue.
Tärkeänä lähtökohtana on rantavyöhykkeen luontoarvojen säilyttäminen. Rantakäytävän ja järven välinen vyöhyke säilytetään luonnontilaisena. Selkeät käytävät vähentävät kulutusta käytävien ulkopuolisilla alueilla, jotka etenkin rantavyöhykkeellä ovat herkkiä ja luontoarvoiltaan runsaita. Rantaraitin rakennetummilla osuuksilla rantakäytävää kunnostetaan nykyiselle paikalle. Luonnontilaisemmilla osuuksilla käytävä pidetään polkumaisena, mutta se perustetaan paremmin. Raitin kosteimmille kohdille tehdään pitkospuumaiset puutasot, jotta rantakäytävää voidaan käyttää myös märempinä vuodenaikoina. Rannan nykyiset oleskelupaikat kunnostetaan uusimalla kalusteet ja korjaamalla pinnat. Uusia oleskelupaikkoja ei perusteta rantaan.
Puiston käytäväverkosto perustuu olemassa olevien reittien hyödyntämiseen ja peruskorjaamiseen. Uusia käytäväosuuksia perustetaan yhdistämään olevia reittejä ja johtamaan toiminta-alueille. lidesjärveä kiertävän kevyen liikenteen pääreitti on sovitettu puiston sisällä nykyiseen käytäväverkostoon. Pääreitti yhdistää pääosan puiston toiminnoista ja osa-alueista toisiinsa. Vain puiston pääreitit ja toiminnalliset alueet valaistaan. Valaistuksessa erityisesti huomioitava luontoarvo on lepakkoalueet, joiden valaisussa noudatetaan kaupungin ekologisen valaistuksen toimintalinjoja.
Kaatopaikan pilaantuneisuutta ja kunnostustarvetta on selvitetty runsaasti, mutta viimeisimmässä Nekalan entisen kaatopaikan pilaantuneisuuden ja puhdistusarvioinnissa (2025) todettiin, että kaatopaikalla ei ole pilaantuneesta maa-aineksesta johtuvaa kunnostustarvetta. Vanhan kaatopaikan alueelta ja ympäristöstä poistetaan haitalliset vieraslajiesiintymät, kuitenkin säilyttäen nykyisen lehtomaisen rantametsän. Kaatopaikan lakialueen ekologista tilaa kehitetään ja se muutetaan virkistyskäyttöön sopivaksi. Kaatopaikan lakialue muotoillaan stabiliteetti huomioon ottaen kerrokselliseksi niitty- ja ruderaattialueeksi, joka palvelee alueen arvokasta eliöstöä. Lisäksi kaatopaikan lakialueelle sijoitetaan maakasoja, risukasoja ja maapuita. Niittyalueella säilyy rinnettä kiertävä ja alueen läpi kulkevia reittejä. Reitin varrelle sijoitetaan penkkejä ja puistokeinuja levähdyspaikoiksi.
Kasvillisuuden osalta tavoitteena on säilyttää puiston puustoisten alueiden ja niittyalueiden mosaiikkimainen verkosto. Suunnitelmassa on esitetty poistettava kasvillisuus, säilyvät niityt ja säilyvä puusto sekä uusien istutusten ja perustettavien niittyalueiden sijoittuminen. Puuston toimenpiteissä huomioidaan suunnittelun aikajänne tähdäten vuosikymmeniä eteenpäin. Puustoa säilytetään metsätyyppisissä elinympäristöissä ja puustoisilla niityillä. Ylitiheää taimiston puustoa harvennetaan, jotta voidaan taata jäljelle jääville yksilöille enemmän kasvutilaa ja elinvuosia. Puistoon istutetaan uusia puita noin 300 kappaletta ja pensaita etenkin uusien rakennettavien toiminnallisten alueiden yhteyteen ja kaatopaikan alueelle. Puuvartisen kasvillisuuden lisäksi kasvillisuuden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota niittyverkostoon. Säilyvien ja avoimena pidettävien niittyjen lisäksi kunnostettaville alueille luodaan uusia erilaisia niittybiotooppeja.
Hulevesien käsittely ja laadullinen hallinta puiston alueella perustuu luonnonmukaisiin menetelmiin. Hulevesiä johdetaan erilaisia hulevesiuomia pitkin kasvipeitteisiin painanteisiin, joissa hulevesiä viivytetään, imeytetään ja puhdistetaan ennen niiden päätymistä lidesjärveen.
Puistoalueen kunnossapitoluokitus on laadittu RAMS 2020 -ohjeiston mukaiseksi.
Nekalanrannan viheralueen yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävillä 20.2.-13.3.2025. Sinä aikana saatiin kolme palautetta yksityishenkilöiltä ja palaute Tampereen seudun polkupyöräilijät ry:ltä. Ensimmäisessä palautteessa esitettiin, että ”alue tulee jättää ennalleen ja kunnioittaa alueen luontoarvoja.” Toisessa palautteessa nostettiin esiin, että ”Nekalanranta on arvokas lähiluontokohde, jonka luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja vahvistaminen olisi tärkeää nykyisen luontokadon aikana. Alue on syytä säilyttää luonnon harrastuksen, seurannan ja oppimisen alueena. Nykyisissä suunnitelmissa on hyviä lähtökohtia, mutta niissä tulisi painottaa vielä enemmän Nekalanrannan alueen säilyttämistä luonnonmukaisena. Alueen lajimäärä on pinta-alaan nähden poikkeuksellisen suuri, ja se tarjoaa erinomaisen ympäristön kasvien, sienten ja hyönteisten harrastukselle.” Tampereen seudun polkupyöräilijät ry esitti palautteessaan muutosta pysäköintialueen ja pyörätien liittymiskohdan näkyväisyyteen ja pyörien pesupaikan lisäämistä matonpesupaikalle.
Palautteiden pohjalta puistosuunnitelmaa on muutettu siten, että olevaa luontoa säilytetään ja uutta luonnontilaista aluetta muodostetaan enemmän, kuten niittyjä ja ruderaattialueita. Lisäksi koirapuisto on poistettu kokonaan yleissuunnitelmasta, koska sen sijainti lähellä arvokasta lintualuetta voi aiheuttaa häiriötä linnustolle. Liikkumisen turvallisuuteen liittyvät asiat huomioidaan rakennussuunnittelun aikana. Pyörien pesupaikkaa ei esitetä toteutettavaksi matonpesupaikalle, koska tällaisen palvelun avaamisesta ei ole tehty linjausta.
Nekalanrannan kokonaispinta-ala on noin 17,6 hehtaaria. Koko hankkeen yleissuunnitelman mukainen kustannusarvio on noin 8 600 000 euroa (alv 0 %). Neliökustannus on noin 49 euroa per koko Nekalanrannan alueen neliömetri, ja 89 euroa per neliömetri, jos lasketaan vain muutoksen alaiset alueet. Lopullisiin kustannuksiin vaikuttavat alueen nykyisen käytäväverkoston kunto, ja kustannuksia pyritään vähentämään hyödyntämällä kierrätysmaa-aineksia. Alueen rakentaminen on usean vuoden pituinen hanke ja sitä tehdään osissa. Hanketta tullaan esittämään talousarvioon kaupungin taloustilanteen salliessa, aikaisintaan vuodelle 2029.
Toimivalta: Hallintosäännön 22 §:n 1 momentin mukaan yhdyskuntalautakunnan tehtävänä on järjestää kaupunkirakenteen kehittämistä kokonaisuutena, kaupunkisuunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koskevat palvelut sekä viranomaispalvelut. Lautakunnan tehtävänä on vastata kestävän kaupunkikehityksen ja ympäristöpolitiikan linjausten ja sitoumusten koordinaatiosta, toimeenpanosta, hankkeistamisesta ja seurannasta sekä rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevista valmistelutehtävistä. Lautakunnalle kuuluu liikenteen hallinta lukuun ottamatta ympäristö- ja rakennusjaostolle sekä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle kuuluvia tehtäviä. Lautakunnalle kuuluu tulvariskien ja hulevesien hallinta sekä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ja hulevesijärjestelmän vaikutusalueen määrääminen.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Nekalanrannan yleissuunnitelma, piirustus nro 18/22917/2, hyväksytään kustannusarvioineen.
Viheralueiden rakentaminen voidaan aloittaa vasta kun asemakaava on lainvoimainen.
Päätös
Nekalanrannan yleissuunnitelma, piirustus nro 18/22917/2, hyväksyttiin kustannusarvioineen seuraavasti muutettuna:
- Vain puiston leikkipaikka valaistaan.
- Valaistuksessa erityisesti huomioitava luontoarvo ovat lepakkoalueet. Valaistuksessa noudatetaan kaupungin ekologisen valaistuksen toimintalinjoja, ja leikkipaikan valaistus sammutetaan 22- 06.
Viheralueiden rakentaminen voidaan aloittaa vasta kun asemakaava on lainvoimainen.
Lisäksi hyväksyttiin toivomusponsi: Leikkipaikasta tehdään Suomen luonnonmukaisin leikkipaikka ja ennallistamisessa keskitytään luonnonmukaisiin ratkaisuihin. Lisäksi pyöräily rantareitillä kielletään uuden rantaan ulottuvan luonnonsuojelualueen turvaamiseksi.