Perustelut
Kaupunginhallituksen yksi käynnissä olevista kehitysohjelmista on Vetovoimainen elämyskaupunki -kehitysohjelma, jonka merkittävimmän sisällön muodostaa tällä hetkellä kulttuuripääkaupunkihaku vuodelle 2026. Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaussa on mukana tällä hetkellä 20 Pirkanmaan kuntaa. Tampere on kulttuuripääkaupunkihankkeen päähakijakunta, Mänttä-Vilppula pääkuntakumppani ja muut kunnat toimivat kuntakumppaneina. Kulttuuripääkaupunkihakuun liittyvät hakukustannukset on jaettu Tampereen ja muiden kuntien kesken erikseen sovituin rahoitusosuuksin.
Kulttuuripääkaupunkihankkeella tavoitellaan asukkaiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun kohottamista kulttuurin keinoin. Onnistuessaan hanke lisää kaupungin elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa, luo kansainvälisiä yhteyksiä ja näkyvyyttä, lisää turismia ja vahvistaa erityisesti innovaatiotaloutta sekä luovia aloja. EU:n kulttuuripääkaupunkitoiminnalle asettamien tavoitteiden mukaisesti hanke on pitkän tähtäimen kehitysprojekti, joka edistää kulttuurin panosta kaupungin pitkän aikavälin kehitykseen ja kansainvälistymiseen kaupungin omien strategisten painopisteiden mukaisesti.
Hankkeen taloudellinen kokonaisuus muodostuu valtion osuuden lisäksi Tampereen rahallisesta panostuksesta sekä kuntakumppaneilta erikseen sovitusta vuosittaisesta rahoitusosuudesta. Lisäksi hankkeeseen kerätään varoja yritysyhteistyön ja erilaisten hankeyhteisöjen muodossa. Omarahoitusosuus vuosille 2021-2027, mihin yhdessä kuntien kanssa on varauduttu, koostuu Tampereen kaupungin osuudesta 18,75 milj. euroa (78,74 euroa/asukas, 11,25 euroa/asukas/vuosi) ja kuntien osuudesta 6,25 milj. euroa (22,71 euroa/asukas, 11,25 euroa/asukas/vuosi). Valtion rahoitusosuus hankkeelle on edelleen avoinna.
Jos Tampere ja Pirkanmaa tulevat valituksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026, tulee toteutusvaiheessa siirtyä hallintamalliin, joka mahdollistaa itsenäisen toiminnan ja kulttuuriohjelmien toteutuksen, toiminnallisen ja taloudellisen yhteistyön eri kumppaneiden kanssa ja varainkeruun julkisilta ja yksityisiltä toimijoilta. Hallintomallin toiminta-aika olisi alustavasti sen alkamisvaiheesta vuoden 2027 loppuun. Hallintomalli tulee olla kuvattuna lopullisessa hakukirjassa kesäkuussa 2021.
EU painottaa ohjeistuksessaan, että tulevalla hallintamallilla ja organisaatiolla on syytä olla joustava ja ketterä toimintatapa, nopea päätöksentekomalli, mandaatti toimia ja sen tulee olla poliittisesti riippumaton.
Hallintamallin selvitystyöryhmä on tutkinut kolmea eri vaihtoehtoa: säätiö, osana kuntaorganisaatiota ja osakeyhtiö.
Työryhmä päätyi hakemaan periaatepäätöstä säätiön valitsemisesta hallintomalliksi.
Säätiö
- mahdollistaa erilaiset rahoitusvaihtoehdot (julkinen rahoitus, varainhankinta, sponsorisopimukset, lahjoitukset, apurahat)
- mahdollistaa kansainvälisen ulottuvuuden läpi koko toiminnan
- mahdollistaa erilaiset työsuhteet (palkkasuhde, palveluostot, vapaaehtoistyö)
- mahdollistaa nopean päätöksenteon ja joustavan operatiivisen toiminnan.
Myös osakeyhtiömallilla saavutettaisiin useita vastaavia etuja, mutta säätiömalli soveltuu yleishyödyllisyyden ja non-profit-tavoitteen johdosta tarkoitukseen erittäin hyvin.
Säätiön talouden verokohtelusta on teetetty alustava verotarkastelu ulkopuolisella asiantuntijalla, erityisesti arvonlisäverotuksen suhteen. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että säätiön kannattaa pyrkiä melko laajasti arvonlisäverolliseen toimintaan ja myyntiin, jolloin hankintoihin liittyvät arvonlisäverot on myös mahdollista saada vähennettyä. Verotusta tulee arvioida vielä lisää ja mahdollisesti hankkia verottajalta ennakkoratkaisu, mutta se voidaan tehdä myöhemmin hankkeen kokonaissuunnittelun edetessä.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen 2021-2027 toteutusvaiheen hallintamalliksi valitaan säätiö ehdolla, että Tampere valitaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.