Perustelut
Valvonta yksityisessä varhaiskasvatuksessa perustuu varhaiskasvatuslakiin sekä palvelusetelipäiväkotien osalta seudulliseen palvelusetelisääntökirjaan. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen valvontaviranomaisia ovat yksityisen palvelun tuottajan järjestämän varhaiskasvatuksen osalta aluehallintovirasto, Valvira sekä kunnan toimielin tai sen määräämä viranhaltija. Esiopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valvonta perustuu perusopetuslakiin (628/1998) ja -asetukseen (852/1998).
Varhaiskasvatuslain lisäksi varhaiskasvatusta ohjaa valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta (753/2018). Yksityisiä varhaiskasvatuspalveluntuottajia velvoittaa edellisten lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön asetus varhaiskasvatuksen yksityisten palveluntuottajien ilmoitusmenettelystä (772/2018). Kun varhaiskasvatusta suunnitellaan, järjestetään tai tuotetaan ja siitä päätetään, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
Lautakunnan tehtävänä on vastata palvelujen järjestämisestä, tuottamisesta ja kehittämisestä kaupunkistrategian ja talousarvion linjausten mukaisesti sekä vastata valtuuston ja kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden toteuttamisesta ja seurannasta. Sivistys- ja kulttuurilautakunta käsittelee vuosittain toimialueensa valvontaan liittyvän yksityisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valvonnan vuosisuunnitelman sekä edellisen vuoden valvontakertomuksen.
Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen palveluverkkoa suunnitellaan kokonaisuutena, huomioiden kunnan oma toiminta ja yksityiset palveluntuottajat. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksessa olevista lapsista oli vuonna 2020 yhteensä noin 24 % (2019: 23 %) eli 2104 lasta. Vuoden aikana aloitti toimintansa neljä uutta palveluseteliyksikköä, yksi uusi yksityinen päiväkoti, yksi ryhmäperhepäiväkoti ja 1 uusi perhepäivähoitaja. 11 perhepäivähoitajaa puolestaan lopetti toimintansa.
Valvontaviranomaisten on toteutettava valvontaa ensisijaisesti antamalla varhaiskasvatuksen järjestäjälle tarpeellista ohjausta ja neuvontaa sekä seuraamalla toiminnan kehitystä yhteistyössä toiminnan järjestäjän kanssa. Yksityisille palveluntuottajille tarkoitettuja koulutuksia ja ohjaustilaisuuksia ajankohtaisista aiheista järjestettiin vuoden aikana yhdeksän. Sähköpostin ja puhelimen välityksellä annettu neuvonta ja ohjaus lisääntyi huomattavasti. Valvontakäyntien lisäksi kaksi kertaa vuodessa kerättävät tiedot lapsiryhmistä ja henkilökunnasta sekä henkilökunnan kelpoisuuksien tarkistaminen ovat tärkeä osa ennakoivaa valvontaa.
Palveluntuottajien ohjaus ja neuvonta aloitetaan jo alustavilla tilakatselmuksilla ja lupa toiminnan aloittamiseen annetaan käyttöönottotarkastuksen jälkeen. Suunnitelmalliset valvontakäynnit ovat osa ohjausta, neuvontaa ja seurantaa eli ennakoivaa valvontaa. Alustavia tilakatselmuksia tehtiin 17 ja käyttöönottotarkastuksia 9. Suunnitelmallisia valvontakäyntejä päiväkoteihin tehtiin 72, esiopetukseen kaksi kertaa, ryhmäperhepäiväkoteihin 23, perhepäivähoitajille 29 sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmiin 50. Ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä päiväkoteihin tehtiin 38 ja ryhmäperhepäivähoitokoteihin viisi kertaa. Yhteen yksikköön tehtiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kanssa reaktiivinen valvontakäyntikäynti ja siihen liittyvät seurantakäynnit.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Yksityisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valvontakertomus 2020 merkitään tiedoksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.