Perustelut
Lauri Lylyn pormestariohjelmassa on esitetty yhtenä tavoitteena kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönotto Tampereella osana joukkoliikennejärjestelmää. Kaupunkipyöräjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu kaupunkipyöräkäyttöön tarkoitetuista polkupyöristä, niiden lukitukseen tarkoitetuista telakoista, kaupunkipyörien hallintajärjestelmästä, järjestelmän käytön mahdollistavista ohjelmistoista, tietoliikenneyhteyksistä sekä tarvittavista varaosa-, huolto- ja korjauspalveluista. Kaupunkipyöräjärjestelmä on lähtökohtaisesti asiakkaiden käytettävissä ympärivuorokautisesti pyöräilykauden 15.4.–31.10. aikana. Kaupunkipyörät ovat yhteiskäyttöpyöriä, jotka ovat kaikkien käytettävissä maksua vastaan. Kaupunkipyörät saa käyttöönsä mobiilisovelluksella.
Tampereen kaupunkipyöräjärjestelmän palveluntuottajaksi on valittu CityBike Vantaa ja kaupunkipyörien operoinnista ja asiakaspalvelusta tulee vastaamaan Tampereen Sarka Oy, joka on Tampereen kaupungin omistama sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yritys. Tampereen Sarka Oy työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä ihmisiä omiin palveluihinsa ja auttaa heitä työhönvalmennuspalvelun avulla eteenpäin jatkotyöllistymisessä.
Kesällä 2021 käynnistyy Tampereen kaupunkipyöräjärjestelmä, joka koostuu 700 kaupunkipyörästä, 70 kaupunkipyöräasemasta, 1050 kaupunkipyörätelineestä ja 70 infotaulusta sekä kaupunkipyörien hallintajärjestelmästä, ohjelmistoista, tietoliikenneyhteyksistä sekä ylläpito- ja asiakaspalvelusta. Kaupunkipyöräjärjestelmän hinta neljän vuoden sopimuskaudelle on noin 1,4 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kaupunkipyöräjärjestelmän koekäyttöjakson käynnistäminen kesäkuussa. Hyväksytyn koekäyttöjakson jälkeen käynnistyy heinäkuussa varsinainen tuotantojakso.
Kaupunkipyöräjärjestelmän toiminta-alueen ytimenä on Tampereen keskusta ja sen lähialueet. Kaupunkipyöräasema-alueiden yleissuunnittelu ja lupamenettelyt tapahtuvat tilaajan toimesta. Tilaaja tekee kustannuksellaan asema-alueiden valmistelevat työt. Tämä tarkoittaa asema-alueiden tyhjentämistä ja varaamista pyöräasemien käyttöön, sekä tarvittaessa asema-alueiden päällystämistä pääasiassa asfaltilla tai kiveyksellä.
Kaupunkipyörien asemaverkoston suunnittelu aloitettiin kesällä 2019 palvelualueen ja järjestelmän laajuuden määrittelyllä sekä alustavan asemaverkoston yleissuunnittelulla. Työn alussa tehtiin nettikysely kaupunkipyöräasemien sijoittamisesta ja kyselyyn saatiin lähes 10 000 ehdotusta asemapaikoista. Asemaverkoston alustava laajuus ja asemaverkostomäärittely perustui asukaskyselyn tuloksiin, väestö- ja työpaikkatietoihin, maankäyttöön ja liikenneverkkoon, joukkoliikenteen palveluntarjontaan, pyöräliikennemääriin ja topografiaan sekä Helsingin ja Turun kaupunkipyöräjärjestelmien asemaverkoston suunnittelusta saatuihin kokemuksiin.
Alustavaa asemaverkostoa ja sen vaiheistusta on tarkennettu työn edetessä, ja syksyllä 2019 muodostettiin alustava asemaverkosto ja toteutettavuustarkastelu ensimmäisen vaiheen kaupunkipyöräasemista keskustan alueelle. Ensimmäisen vaiheen asemaverkostoluonnosta täsmennettiin syksyn ja talven 2019–2020 aikana. Työn tavoitteena oli luoda Tampereen keskustan asemaverkosto, jolla katetaan määritelty palvelualue niin, että kaupunkipyöräjärjestelmän palvelutaso on korkea koko palvelualueella ja kaupunkipyörille muodostuu riittävä, mutta tasainen kysyntä, jotta kaupunkipyöräjärjestelmä toimisi kokonaisuutena hyvin. Erityisesti kiinnitettiin huomiota siihen, että kaupunkipyöräjärjestelmä kytkeytyy kaupungin joukkoliikennetarjontaan täydentäen kaupunkilaisten liikkumistarpeita niin, että kestävät matkaketjut ovat mahdollisia ja houkuttelevia.
Kaupunkipyöräasemapaikkojen valinta perustuu siihen, että asemapaikka täyttää mahdollisimman hyvin yleissuunnitteluvaiheessa määritellyt kriteerit:
- Asemapaikka on toteutettavissa mahdollisimman helposti, ja sitä voidaan tarvittaessa joustavasti vaihtaa toiseen paikkaan.
- Asemapaikan toteutuksessa pyritään minimoimaan maarakentamisen tarve ja kadunvarsipysäköintipaikkojen väheneminen.
- Asemapaikka sijaitsee yleisellä alueella. Kaupunkipyöräasemat on pyritty sijoittamaan katualueelle tai puistoihin, jotta asemaverkoston hallinnointi onnistuu kevyin menettelyin.
- Jos asema sijoitetaan kiinteistöille, niin asiasta sovitaan kiinteistön edustajien kanssa ja sijoituksesta tehdään tarvittavat käyttöpaikkasopimukset.
- Asemapaikkojen valinnassa huomioidaan myös kaupunkikuvalliset arvot ja tulevat rakennushankkeet.
- Asemat ovat hyvin saavutettavissa kävellen ja pyörällä.
- Asemat sijoittuvat joukkoliikennepysäkkien, opiskelijoiden ja palveluiden läheisyyteen.
Asemat toteutetaan pinta-asennettuina rakentamistarpeen minimoimiseksi ja ne sijoitetaan pääasiassa yleisille alueille kohteisiin, joissa on jo valmiina kova pinnoite esim. kiveys tai asfaltti. Pinta-asennus pienentää rakentamiskustannuksia ja se mahdollistaa tarvittaessa asemien siirtämisen toiseen paikkaan tai aseman laajentamisen. Osa kaupunkipyöräasemista vaatii maarakentamista: näistä asemapaikoista on tehty erilliset rakennussuunnitelmat ja rakentamista varten on laadittu tyyppipiirustus aseman tarvitsemista rakennekerroksista. Tampereen Sarka Oy tulee toteuttamaan rakentamista vaativat kohteet ja niiden alustava kustannusarvio on n. 55 000 euroa (alv 0 %).
Asemaverkoston määrittelyn on toteuttanut työryhmä, jossa on ollut edustus liikennejärjestelmän suunnittelu -, joukkoliikenne-, viheralueet ja hulevedet -, asemakaavoitus- ja rakennusvalvonta -yksiköistä sekä konsulttina Sweco. Muutamia asemia on sijoitettu tonteille ja hyvin lähelle tonttia ja niiden osalta aseman toteuttamisesta on sovittu kiinteistön edustajan kanssa ja tehty tarvittavat sopimukset.
Nyt toteutettavien asemien toimivuutta ja käyttöasteita tullaan seuraamaan tarkasti ja tarvittaessa asemien sijoitteluun tehdään pieniä muutoksia saatujen havaintojen ja palautteiden perusteella. Tulevaisuudessa tavoitteena on kaupunkipyöräjärjestelmän laajentaminen koko kantakaupungin alueella, jolloin käytössä olisi n. 1 100 -1 300 kaupunkipyörää ja 110 – 130 kaupunkipyöräasemaa.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Kaupunkipyöräjärjestelmän asemaverkko hyväksytään toteutettavaksi keväällä 2021.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.