Yhdyskuntalautakunta, kokous 27.4.2021

Lataa  Kuuntele 

§ 138 Tahmelankadun katusuunnitelma välillä Hirvikatu – Torpankatu 

TRE:759/10.03.02/2021

Valmistelija

  • Sivenius Jouni, Suunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Vanhempi erikoissuunnittelija Mikko Kielo, puh. 050 532 1029 etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626 etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Tahmelankadun katusuunnitelma nro 1/21347 välillä Hirvikatu – Torpankatu, Tahmelan kaupunginosassa.

Tahmelankadusta laadittu katusuunnitelma kadun rakenteiden parantamista sekä routavaurioiden korjausta varten välillä Hirvikatu – Torpankatu. Suunnitellulla osuudella ajoradan ja jalkakäytävien leveydet säilyvät nykyisellään ja rakennustoimenpiteet rajautuvat katualueelle pois lukien joitakin liittymäalueiden sisäkaarteita, joissa jalkakäytävien ulkoreunat ovat nykyisinkin ulottuneet osittain katualueen ulkopuolelle.

Ajorata sekä jalkakäytävät toteutetaan asfalttipäällysteisinä ja katutöiden yhteydessä uusitaan myös katuvalaistus. Katurakenteiden uusimisella ei ole vaikutusta Tahmelankadun linja-autopysäkkijärjestelyihin ja pysäkit säilyvät nykyisillä sijainneillaan. Kadun korkeustasot pysyvät nykyisellään pieniä reunakivilinjojen korkeustason ja kadun sivukaltevuuksien muutoksia lukuun ottamatta.

Katualueilla pintavesien kuivatus hoidetaan hulevesiviemäröinnillä, jota täydennetään tarvittavilta osin. Pintavesien kuivatuksen parantamiseksi kadun pintakallistuksia muutetaan Hirvikadun liittymäalueella niin, että vedet virtaavat jatkossa nykyistä paremmin hulevesikaivoille.

Katurakennustöiden yhteydessä saneerataan myös alueella olevaa kaukolämpö- ja sähköverkostoa. Lisäksi vesihuollon osalta hulevesi- ja jätevesiviemärit sekä vesijohdot uusitaan katuhanketta laajemmalla alueella aina Jalavakadulle saakka.

Kohde sisältyy Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2021 vuosisuunnitelmaan ja rakennustyöt pyritään aloittamaan kesällä 2021.

Tahmelankadun katutöiden kustannusarvio on noin 429 600 euroa (115 €/m²).

Katusuunnitelmaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 29.3. – 14.4.2021. Katusuunnitelmaehdotusta vastaan on tehty viisi muistutusta.

Yksityishenkilöiden muistutukset

Muistuttaja (A) on esittänyt, että Tahmelankatu 3 A:n kohdalla oleva valaisinpylväs siirrettäisiin pois tontin sisäänkäyntiväylän kohdalta. Lisäksi muistuttaja on esittänyt, että Tahmelankatu 1 C:n tonttiliittymän madallettu reunakivilinja on suunnitelmassa merkitty väärään paikkaa ja se tulisi merkitä kiinteistön nykyisen tonttiliittymän kohdalle.

Muistuttaja (B) on esittänyt, että Hirvikadun ja Tahmelankadun liittymäalueelle tulisi lisätä hidaste ja suojatie Hirvikadun yli Tahmelankadun pohjoispuolelle.

Muistuttaja (C) on esittänyt korotetun suojatien rakentamista Varalankadun ja Suuruspäänkadun välille tai vaihtoehtoisesti kaikkien suojateiden korottamista välillä Hirvikatu – Torpankatu.

Muistutukset

Asunto Oy Omenankota on muistutuksessaan esittänyt, että Tahmelankadun Pispalanharjun puoleinen jalkakäytävä tulisi muuttaa jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille tarkoitetuksi yhdistetyksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi.

Asunto Oy Tahmelantie 102 on muistutuksessaan esittänyt, että Hirvikadun ja Varalankadun välisellä osuudella kadun pohjoisreuna muotoiltaisiin mutkikkaaksi lisäämällä ajoradan kavennuksia sekä pollareita kavennuksien yhteyteen, jotta autoilijat eivät enää jatkossa ajaisi jalkakäytävällä. Vaihtoehtoisena ratkaisuna Asunto Oy Tahmelantie 102 on muistutuksessa esittänyt, että ajoradan kavennuksien sijasta kadulle tulisi rakentaa hidastetöyssyjä.

Vastineet

Tahmelankatu 3A sisäänkäynnin kohdalle esitetty valaisinpylväs siirretään pois sisäänkäynnin kohdalta ja se sijoitetaan muutaman metrin etäisyydelle kohti Torpankatua. Lisäksi viereisen kiinteistön tonttiliittymän osalta reunakivilinjan madallettu osuus merkitään kiinteistön Tahmelankatu 1C nykyisen sisäänajon kohdalle.

Hirvikadulla ei ole jalkakäytäviä Tahmelankadun eteläpuolisella osuudella, minkä vuoksi on perusteltua siirtää Hirvikadun ylittävä suojatie Tahmelankadun liittymän pohjoispuolelle.

Muistutuksissa esitettiin korotettua suojatietä Varalankadun ja Suuruspäänkadun välille tai kaikkien suojateiden rakentamista korotettuina. Kyseistä suojateitä ei ole perusteltua esittää katusuunnitelmassa korotettavaksi, koska maaperä on tärinää johtavaa ja läheiset asuinrakennukset sijaitsevat katualueen rajan tuntumassa. Tästä johtuen ajoradan korotuksista aiheutuisi tärinähaittaa kadunvarren kiinteistöille. Koko saneerattavalla katuosalla maaperä on tärinää johtavaa ja Tahmelankadun länsipäässä erittäin tärinää johtavaa. Tästä syystä myöskään muita suojateitä ei ole perusteltua toteuttaa korotettuina. Ajoradan korotuksien aiheuttaman tärinän vuoksi Varalankadun liittymään Tahmelankadun suojatien yhteyteen toteutettiin aikanaan ajoradan yksipuolinen kavennus ja tämä hidaste säilyy ennallaan. Hidasteen näkyvyyden tehostamiseksi kavennuksen kohdalla olevan suojatien liikennemerkkipylväisiin lisätään sinivalkoiset pylvästehosteet.

Muistutuksessa esitettiin Tahmelankadun Pispalanharjun puoleisen jalkakäytävän muuttamista yhdistetyksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi. 1,5 metrin levyinen jalkakäytävä on liian kapea yhdistetyksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi ja katualueen kapeuden vuoksi jalkakäytävää ei ole mahdollista leventää.

Muistutuksessa esitettiin kadun pohjoisreunaa muotoiltavaksi mutkikkaaksi ajoradan kavennuksilla Hirvikadun ja Varalankadun välisellä osuudella ja lisättävän pollareita kavennuksien yhteyteen estämään autojen ajamisen jalkakäytävälle. Kadun nykyinen reunakivinäkymä on matala ja se mahdollistaa yliajamisen autojen kohdatessa. Tahmelankadulla on kadunvarsipysäköinti sallittua kadun eteläreunassa ja kadun varteen pysäköidyt ajoneuvot kaventavat osaltaan käytettävissä olevaa ajoradan osuutta. Tällä on ajonopeuksia hillitsevä vaikutus, mutta osa autoilijoista ei malta odottaa ajovuoroaan, vaan väistävät vastaantulevaa liikennettä jalkakäytävälle kohtaamistilanteissa. Kadun saneerauksen jälkeen reunakivinäkymä on kauttaaltaan 10 senttimetriä lukuun ottamatta tonttiliittymien kohtia ja tämä rajoittaa jalkakäytävälle ajamista. Ajoradan kavennuksen toteuttaminen Hirvikadun ja Varalankadun välisellä osuudella ei ole mahdollista rajoittamatta kadunvarsipysäköintiä kadun eteläreunassa ja alueella on tarvetta yleiselle pysäköinnille osoitetuille pysäköintipaikoille. Tahmelankadulla on säännöllistä linja-autoliikennettä, minkä vuoksi kadunvarsipysäköinti jouduttaisiin kieltämään kokonaan Hirvikadun ja Varalankadun välisellä osuudella ja pysäköintipaikkoja poistuisi käytöstä yhteensä yhdeksän. Muutoksen myötä pysäköintipaikkojen määrä Tahmelankadulla vähenisi noin puoleen ja lähialueen sivukadulta ei ole osoitettavissa korvaavia paikkoja tilalle.

Useammassa muistutuksessa esitettiin ajoradan korotuksien toteuttamista ajonopeuksien hillitsemiseksi. Maaperä alueella on tärinää johtavaa ja ajoradan korotuksista aiheutuisi tärinähaittaa lähimmille kiinteistöille, minkä vuoksi niitä ei voida esittää rakennettavaksi. Aikanaan olosuhdetekijöiltään samankaltaiselle Tahmelan viertotielle lisättiin tyynyhidasteita ajoradan kavennuksien yhteyteen, mutta niitä jouduttiin jälkikäteen poistamaan hidasteiden aiheuttamien tärinähaittojen vuoksi.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Tahmelankadun katusuunnitelmaehdotus nro 1/21347 hyväksytään kustannusarvioineen muistutuksista huolimatta seuraavin muutoksin:

Valaisinpylvästä on siirretty Tahmelankatu 3A sisäänkäynnin kohdalla ja tonttiliittymää on siirretty Tahmelankatu 1C kohdalla.

Hirvikadun ylittävä suojatie on siirretty Tahmelankadun pohjoispuolelle kadun eteläpuolelta.

Ajoradan kavennuksen kohdalla sijaitsevan suojatien liikennemerkkipylväisiin on lisätty sinivalkoiset pylvästehosteet.

Päätös voidaan maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Muistuttajat, Mikko Kielo, Pasi Palmu, Anne Ravaska, Juha Antila, Sami Ruski/AFRY, Leena Tala

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta kaupungin verkkosivuilla. Jos ilmoitus julkaistaan kaupungin verkkosivujen lisäksi myös sanomalehdessä, katsotaan tiedoksiannon tapahtuneen kuitenkin seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta verkkosivuilla. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.