Perustelut
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä asiakasmaksuista määrätään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) ja -asetuksessa (912/1992) (jäljempänä asiakasmaksulaki ja -asetus). Asiakasmaksulakia on uudistettu niin, että suurin osa muutoksista on astunut voimaan 1.7.2021. Samanaikaisesti asetuksesta kumotaan säännöksiä, jotka on pääasiassa siirretty lain tasolle. Laissa ei ole siirtymäaikaa, joten laskutuksen tulee tapahtua uusien kriteerien mukaisesti 1.7.2021 alkaen.
Asiakasmaksulainsäädännössä säädetään jatkossakin enimmäismaksuista tiettyjen palvelujen osalta. Kunta voi päättää ottaa käyttöön enimmäismaksua pienemmän maksun tai antaa palvelun maksutta. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 6.5.2021 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen määräytymisestä, mutta päätöstä on tarpeen muuttaa päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen osalta.
Sosiaalihuoltolain mukaisten pitkäaikaisten asumispalvelujen maksut on kirjattu uuteen lakiin. Lain tarkoittamien asumispalveluiden kohderyhmiin kuuluvat muun muassa mielenterveyskuntoutujat, päihdehuoltopalvelujen käyttäjät, ikääntyneet, erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja pitkäaikaisasunnottomat henkilöt. Myös palvelun pitkäaikaisuus määritellään lain tasolla (7 b §) kestoltaan vähintään kolmen kuukauden mittaiseksi, paitsi jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun osalta kahden kuukauden mittaiseksi.
Maksun suuruus pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa saa olla korkeintaan 85 prosenttia nettotuloista (7 c §), josta tehdään laissa määritellyt vähennykset. Lisäksi laissa säädetään asiakkaalle jätettävästä vähimmäiskäyttövarasta niin, että pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa käyttövaran on oltava 164 euroa. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien osalta tehostetun palveluasumisen tavoitteena on kuntoutuminen. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tehostetun palveluasumisen osalta lain määräämä vähimmäiskäyttövara 164 euroa on riittämätön, kun otetaan huomioon kuntoutumisen tavoite ja siihen esimerkiksi liittyvät harrastus- ja virkistystoimintamenot.
Toimeentulotuen perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tehostettu palveluasuminen sisältävät ateriat. Toimeentulotuen perusosasta on arvioitu, että 49 % on ravinnon osuus ja 51 % puolestaan muita tarpeellisia perusmenoja. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tehostettuun palveluasumiseen on perusteltua soveltaa toimeentulotuen perusosaa ravinnon ylittävältä osuudelta, jolloin heille huomioidaan vähimmäiskäyttövarana 250 euroa kuukaudessa. Tästä käyttövarasta asiakas maksaa pienehköt hankintansa mm. kuljetusten omavastuuosuudet, vaatteet, henkilökohtaisen hygienian, puhelimesta aiheutuvat kulut, harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot ja muut mahdolliset kulut, jotka eivät sisälly palveluun.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Tirronen Anniina, Kehittämisjohtaja
Sosiaalihuollon palveluista perittäviin asiakasmaksuihin tehdään seuraavat muutokset 1.9.2021 alkaen:
Pitkäaikaisen mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tehostetun palveluasumisen asiakasmaksut määräytyvät siten, että asiakkaalle huomioidaan maksua määrättäessä 250 euron vähimmäiskäyttövara.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.