Kaupunginvaltuuston kyselytunti, kokous 25.10.2021

§ 15 Valtuustokysely asunnottomien palvelujen saavutettavuudesta ja Asunto ensin -periaatteen toteutumisesta - Olga Haapa-aho ja Juhana Suoniemi 

TRE:6363/05.00.01/2021

Valmistelija

  • Närhi Maritta, Palvelujohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Palvelujohtaja Maritta Närhi, puh. 050 320 6325, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Valtuustokysely siirtyi 20.9.2021 kyselytunnilta.

Olga Haapa-ahon ja Juhana Suoniemen valtuustokysely

Tampereen asunnottomuustilanne on lähtenyt kasvuun pitkäaikaisasunnottomien määrässä. Vaikka asunnottomuus vähenee koko maassa pitkäaikaisasunnottomia oli tilastojen mukaan vuonna 2020 yli kaksi kertaa edellisvuotta enemmän. Asunnottomuus on monimutkainen ongelma, jonka vähentämiseen tarvitaan monipuolisia tukipalveluja. Usein samoille henkilöille on kasaantunut myös päihdeongelmia tai muita sosiaalisia haasteita. Asunto ensin -malli on johtava asunnottomuuden torjunnan malli, jonka mukaan asunto ja olennaiset tukitoimet tulee varmistaa asunnottomille henkilöille ensin. Käytännössä siis henkilöltä ei vaadita muiden ongelmien ratkaisemista, vaan ensisijaisesti panostetaan asunnon varmistamiseen tarvittavien tukipalvelujen tukemana.

Asunnottomat ovat pääasiassa hyvin pienituloisia henkilöitä, joille pienikin ylimääräinen kustannus voi olla ylitsepääsemätön. Tällä hetkellä Tampereen asumispäivystys sijaitsee Hervannassa, jonne monen täytyy kulkea joukkoliikenteellä. Päihtyneiden päivätoimintakeskukset sijaitsevat Viinikan ja Nekalan alueella, jonne pääsee kunnosta riippuen joko kävellen tai joukkoliikenteellä. Merkittävä osa asunnottomista viettää päivisin aikaa keskustan alueella. Palveluja ei kuitenkaan ole saatavilla keskustassa.

Kysymme:

a.    Miten kaupunki varmistaa asunnon ennen vaatimusta muiden sosiaalisten ongelmien, kuten päihdeongelmien, ratkaisemisesta Asunto ensin -periaatteen mukaisesti?
b.    Miten kaupunki varmistaa asunnottomien palvelujen saavutettavuuden niitä tarvitseville?
c.    Miten kaupunki varmistaa, että myös päihdeongelmaiset asunnottomat saavat riittävät tukipalvelut?

Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Olga Haapa-ahon ja Juhana Suoniemen valtuustokyselyyn:

Aluksi:

Vuoden 2020 asunnottomuuslaskentaan liittyvät luvut eivät ole täysin verrannollisia edellisien vuosien tilastoihin pitkäaikaisesti asunnottomien osalta. Aiemmin pitkäaikaisasunnottomuuden määrittelyssä on käytetty ainoastaan pitkäaikaista yli vuoden asunnottomuutta tai toistuvaa asunnottomuutta viimeisen kolmen vuoden aikana.

Vuoden 2020 laskennassa asunnottomien osalta tarkasteltiin ensimmäistä kertaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja asunnottomien olosuhteita. Kaikki asunnottomiksi todennetut henkilöt käytiin aikuissosiaalityön edustajan kanssa läpi sosiaalihuollon tietojärjestelmän pohjalta. Henkilöjen pitkäaikaisasunnottomuusstatuksen määrittäminen edellytti, että asiakkaasta löytyy sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmästä kirjauksia, jotka antavat aihetta määritellä henkilö pitkäaikaisasunnottomaksi. Tämä tarkoitti, että sosiaalityön viitekehyksestä tarkasteltuna oli perusteltu syy olettaa, että asunnottomalla henkilöllä on asumista olennaisesti hankaloittava sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, joka on kestänyt kauan ja asunnottomuus on pitkittynyt. 

 

Vastaus kysymykseen a:

Sosiaalityössä lähtökohdaksi on otettu asunnon ensisijaisuus suhteessa muihin tuen tarpeita vastaaviin palveluihin. Sosiaalityön asiakasprosesseissa tunnistetaan, että asunto on ihmisoikeus, jota ei tarvitse ansaita eikä asiakkaan tarvitse osoittaa kelpoisuuttaan. Tavoitteena on kunkin asiakkaan ainutlaatuisen hyvän elämän tukeminen, jossa tunnistetaan, että asunto on useimmille asiakkaille olosuhteiden kannalta merkityksellisin asia, jonka ympärille rakennetaan elämää muilta osin. Asumisratkaisua haetaan kullekin asiakkaalle yksilöllisesti olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti: osalle riittää vuokra-asunto ja tarpeen mukaisesti järjestettävät tukitoimet (esim. tuettu asuminen, työllisyydenhoidon palvelut, terveydenhuollon palvelut, huumehoidon palvelut, sosiaalinen kuntoutus ja niin edelleen), toisille etsitään tuki- tai palveluasumispaikka, mihin kytketään riittävät muut tuen tarpeisiin vastaavat palvelut tai motivointi palveluihin. Sosiaalityössä tuetaan paitsi asunnon saamista, myös paikkasuhteiden rakentumista siten, että saatu asunto rakentuisi myös kodiksi esimerkiksi taloudellisen tuen keinoin (mm. tuki kodin hankintoihin). Tämä vahvistaa asunto ensin -toimintamallin toteutumista. Myös sosiaalisen vuokra-asumisen prosessia kehitetään asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot -yksikön johdolla. 

Tampereen kaupunki hankkii päihteettömien yksiköiden lisäksi myös päihteet sallivia asumispalveluita. On kuitenkin huomionarvoista, että myös asumispalveluyksiköissä sijaitsevat asunnot kuuluvat perustuslaissammekin turvatun kotirauhan piiriin. Siten esimerkiksi alkoholin käyttöön omassa vuokra-asunnossa on erittäin vaikea puuttua laillisesti ihmisoikeuksia samalla kunnioittaen.

Tällä hetkellä meneillään on tuettu asuminen tukiasumisyksikössä -kilpailutus, jossa on huomioitu tarve päihteet salliville tukisasumisratkaisuille.  Tämä on keskeinen Asunto ensin -periaatteen toteutumisen edellytys, jolla varmistetaan, ettei esimerkiksi päihderiippuvuutta sairastavan asiakkaan tarvitse ansaita asuntoa päihteettömyydellä. Uudessa kilpailutuksessa emme luo tuotetta, jossa päihteitä ei sallittaisi.

Tukiasumisyksikössä asuvien asiakkaiden päihdekäyttö voi sisältää kaikenlaisia päihteitä. Useilla asiakkailla on päihdekäytön lisäksi myös mielenterveyden ongelmia ja somaattisia sairauksia.   Asiakkaat eivät tavoittele raitista elämäntapaa tai eivät usko siihen kykenevänsä. Asiakkaita, jotka haluavat päihteettömyyttä, tuetaan siihen. Tukiasumisen tavoitteena on, että asiakas saa valmiuksia itsenäiseen asumiseen ja saavuttaa sellaisen toimintakyvyn, jonka turvin hän kykenee asumaan itsenäisesti. Tukiasumisen tavoitteena voi olla myös nykyisen toimintakyvyn ylläpitäminen niin, että ei ole tarvetta siirtyä raskaampaan palveluun. Lisäksi tavoitteena on, että ensiapukäyntien, päihdehoitojen ja sairaalaosastohoidon tarve vähenevät.

Nykyisessä sopimuksessa palveluntuottajat eivät rajoita päihteidenkäyttöä, mutta ehkäisevät ja vähentävät päihteidenkäytön aiheuttamia seurauksia. Nykyinen sopimus on tehty 10 palveluntuottajalle ja 18 yksikölle. Nuorille aikuisille on myös tarjolla oma tuotteensa, jossa päihteiden käyttöä ei rajoiteta, mutta haittoja vähennetään.

Tulevassa sopimuksessa tukiasumisessa ei rajoiteta missään tuotteessa päihteiden käyttöä. Päihteiden käytön aiheuttamia haittoja ehkäistään ja vähennetään. Jos päihteiden käyttö on aktiivista ja häiriöitä aiheuttavaa, tulee palveluntuottajan olla matalalla kynnyksellä yhteydessä sosiaalityöhön tai asiakasohjaukseen, jotta asiakkaan kanssa yhdessä voidaan miettiä ratkaisuja tilanteeseen.

Asumispäivystys Tastu Väkipyöränkadulla tarjoaa asunnottomille tamperelaisille suojaa ja asumispäivystykseen voi hakeutua myös päihtyneenä. Asumispäivystyksessä on tilajärjestelyin pyritty erottamaan sekä päihteetön että päihteellinen puoli. Tällä pyritään varmistamaan rauhallisen tilan saaminen riippumatta päihtymystilasta tai käyttöhistoriasta. Asumisen pituus asumispäivystyksessä muodostuu tarpeen mukaisesti. Ohjaajat tukevat asumispäivystykseen ohjautuvien kiinnittymistä yhteiskuntaan ja auttavat aktiivisesti asumisjärjestelyiden suunnittelussa. Selviämishoitoaseman yhteydessä on kaksi kriisiasumispaikkaa, joilla pyritään lyhytaikaisesti varmistamaan riittävä suoja. Kriisiasumispaikat ovat olleet käytössä esimerkiksi keskustaan ilman suojaa jääneille, myös vieraspaikkakuntalaisille ja kriisiasumispaikalle voi ohjautua myös päihtynyt henkilö. Kriisiasumispaikkoja käytetään myös lähisuhdeväkivaltatapauksissa äkillisen suojan tarjoamiseen.

Haasteena asunnottomien asuttamisen suhteen on ollut, että vuokravelkamerkinnät ja asumishistoriaan liittyvät tiedot esimerkiksi häiriöistä haastavat hajasijoitettujen vuokra-asuntojen saatavuutta. Tämä johtaa osaltaan siihen, että esimerkiksi asumisjaksot tukiasumisyksiköissä pitkittyvät. On havaittu, että tämä, yhdessä samanaikaisten haasteiden kanssa, voi aiheuttaa tilanteen kriisiytymisen uudelleen, mikäli henkilö ei saa oikea-aikaisesti tarpeisiinsa vastaavaa asuntoa. 

Keväällä 2019 todettiin, että oli tullut aika löytää uusia toimenpiteitä asunnottomuustyöhön. Ratkaisuja lähdettiin etsimään Muutoslaboratoriotyöskentelyn kautta. Tampereen Muutoslaboratoriossa tuotettiin ehdotuksia asunnottomuusohjelman tueksi. Vuonna 2021 aloitti STM:n rahoittama Asumisen tukea nopeasti, joustavasti ja lähelläsi -hanke, joka sisältää muutoslaboratorion yhden kärkihankkeista Nopsajalka-tiimin. Nopsajalka on liikkuvan asunnottomuustyön tiimi, joka tarjoaa apua viipymättä ja joustavasti asunnottomille ja ihmisille, joiden asuminen on kriisiytynyt tai kriisiytymässä ja jotka tarvitsevat monialaista tukea asumiseensa. Nopsajalka pyrkii tarttumaan kriisiytymässä oleviin tilanteisiin nopeasti ja monialaisesti ja siten ehkäisemään häätöjä tavoitteellisesti. Tiimissä on erityistä osaamista sosiaalityön, päihde- ja mielenterveystyön kentältä sekä asunnottomuuskysymyksistä. Lisäksi Asumisen tukea nopeasti, joustavasti ja lähelläsi -hanke sisältää asumisneuvonnan tiimin, jonka tarkoituksena on ehkäistä vuokravelkoja, häätöjä ja turvata asumista.

On tunnistettu, että erityisesti nuorten osalta asunnottomuutta voidaan tehokkaasti ehkäistä ja vähentää turvaamalla kohtuuhintainen asuntotuotanto. MAL4-sopimuksen mukaisia kohtuuhintaisia asuntoja valmistuu Tampereelle vuoden 2021 aikana yli tavoitteen mukainen määrä 573 asuntoa ja vuonna 2022 tavoite ylitetään merkittävästi (arvioitu valmistuvien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrä 1394 asuntoa).

 

Vastaus kysymykseen b:

Asunnottomien palveluille on etsitty keskustasta sopivaa paikkaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Arvioon perustuen sosiaalipäivystyksestä tai sosiaalipalveluiden neuvontapisteistä voidaan antaa asiakkaille yksittäisiä matkalippuja esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakas ei muuten pääse kulkemaan vaikkapa asumispäivystysyksikkö Tastuun Hervantaan. Lisäksi Kansaneläkelaitos myöntää perustoimeentulotuen yhteydessä paikallisliikenteen bussikortin korvaushoidossa oleville. Erityisen haavoittuvissa olosuhteissa eläville asiakkaille bussikorttia pidetään sellaisena erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvana tarpeelliseksi harkittuna menona, johon sosiaalityöstä voi myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. 

 

Vastaus kysymykseen c:

Asunnottomien päihdekäyttäjien tukipalveluiden varmistamisessa tulee huomioida palveluiden saaminen laaja-alaisesti. Tukiasumisyksiköissä ja asumispäivystyksessä on paikalla henkilökuntaa, joka ohjaa palveluiden piiriin ja tukee asiakkaita palveluiden käytössä. Päihderiippuvuutta sairastavat asunnottomat saavat yhteiskunnallisen auttamisjärjestelmän palveluita samoin edellytyksin kuin muutkin tuen tarpeessa olevat henkilöt. Asunnottomille on suunnitteilla myös kohdennettua, Tastussa järjestettävää, sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaa.  Osa asunnottomista päihdekäyttäjistä asioi myös säännöllisesti matalan kynnyksen päihdekäyttäjien palveluissa kuten Huoltsulla. Siellä asioivilla on mahdollisuus sosiaaliohjaajan palveluihin ja työntekijät auttavat tarvittaessa useissa tarpeissa. Syksyllä 2021 perustetussa matalan kynnyksen päiväkeskus Päheessä on tarjolla apua asumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Päätös

Merkittiin.