Kaupunginhallitus, kokous 3.5.2021

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 5.11.2018 päivätyn ja 26.10.2020 tarkistetun asemakaavamuutoksen nro 8676. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8676

Diaarinumero: TRE:2651/10.02.01/2017

Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, projektiarkkitehti Marjut Ahponen

Asemakaavan keskeinen sisältö

Maanalaisessa asemakaavassa valtatiehen 12 (Rantaväylän tunneliin) kuuluva osa kaava-alueesta osoitetaan kallion sisään sijoittuvan maantien tunnelin alueeksi. Maantien tunnelin eteläpuolelle osoitetaan maanalaisten katujen alueita. Alueiden sisään on merkitty asemakaavan suunnittelun pohjaksi laadittuun yleissuunnitelmaan ja voimassa olevaan Rantaväylän tunnelin maanalaiseen asemakaavaan nro 8156 perustuvia ohjeellisia maantien liikennetunnelille, kaduille ja niiden aputiloille valtion ja kaupungin tarpeisiin varattujen maanalaisten tilojen alueita sekä maanalaisten tilojen lattia- ja kattotasojen ja suojavyöhykkeiden likimääräisiä korkeusasemia. Kaavassa on annettu lisäksi mm. kalliorakentamisen suoja- ja selvitysvyöhykkeitä, energiakaivojen rakentamista sekä yläpuolisen alueen rakennetun kulttuuriympäristön huomioimista koskevia yleismääräyksiä.

Alueella, jossa voimassa olevaa Rantaväylän tunnelin maanalaista asemakaavaa nro 8156 muutetaan, kaavamerkinnät ja -määräykset on tarkastettu toteutuneen tilanteen mukaisiksi ja pieni osa voimassa olevasta kaavasta voidaan kumota tarpeettomana. 

Maantien tunnelin alueelle suunniteltu maanalainen eritasoliittymä nimetään Näsikallion eritasoliittymäksi ja maanalainen katu Amuritunneliksi. Nimistö perustuu kadunnimitoimikunnan 21.3.2017 tekemään päätökseen.

Suunnittelualue

Suunnittelualue sijaitsee ydinkeskustan pohjoisosassa I (Finlayson), IV (Amuri) ja V (Amuri) kaupunginosissa. Asemakaava koskee maanalaista aluetta, joka rajautuu pohjoisessa Paasikiventiehen, lännessä Kortelahdenkatuun, etelässä Satakunnankatuun ja idässä Tammerkoskeen. Maanalaisen suunnittelualueen pinta-ala on noin 13 ha. Suunnittelualueeseen sisältyy osia jo rakennetusta Rantaväylän tunnelista ja sen voimassa olevasta asemakaavasta nro 8156. Kaakossa suunnittelualue rajautuu vireillä olevan maanalaisen asemakaavan nro 8437 (Kunkun parkki) suunnittelualueeseen. 

Asemakaavan tavoitteet

Tavoitteena on luoda asemakaavalliset edellytykset Rantaväylän tunnelin keskivaiheille sijoittuvan maanalaisen eritasoliittymän sekä edelleen keskustan maanpäälliseen katuverkkoon ja suunnitteilla olevaan kalliopysäköintilaitokseen (Kunkun parkki) johtavien maanalaisten ajoyhteyksien toteuttamiselle.

Asemakaavaprosessin vaiheet 

Kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti 13.3.2017 hankkeen yleissuunnittelun ja asemakaavan käynnistämisestä. 

Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella 4.1.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 4.1.-1.2.2018. Hanketta esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 9.1.2018 ja avoin yleisötilaisuus järjestettiin 18.1.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana jätettiin viisi viranomaislausuntoa/-kommenttia ja 29 mielipidettä. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 19.3.2018. Aloitusvaiheen palautteessa ja viranomaisneuvottelussa esitettyjä kommentteja ja huomautuksia olivat mm.: rakentamisen ja käytön aikaiset terveysvaikutukset, patoturvallisuus louhinnan aikana, kulttuuriympäristön huomioiminen, viranomaisyhteistyön tarve, tunnelin suuaukon sijainti, vaihtoehtojen perusteellinen selvittäminen ja vertailu, Hämeenpuiston kehittäminen virkistysalueena, hyötykustannussuhteen laskentatapa, maanalaisten liikennejärjestelyjen kehittäminen, pyöräilyn ja jalankulun olosuhteiden parantaminen ja autoliikenteen vähentäminen, liikennejärjestelmän kokonaistilanteen huomioiminen, rakentamisen vaikutukset maa- ja kallioperään ja pohjaveteen sekä maanpäällisille kiinteistöille aiheutuvat rajoitteet.

Aloitusvaiheessa saadun palautteen johdosta suunnittelun lähtökohtien ja tavoitteiden kuvauksessa pyrittiin kertomaan perusteellisesti mm. selvityksissä käytettävistä lähtötiedoista ja laskentaolettamista sekä hankkeen suhteesta Kunkun parkkiin ja kaupungin strategioihin. Perustamistapaselvitystä tarkastettiin mielipiteissä mainittujen kohteiden osalta. Vaikutustarkasteluissa tutkittiin neljää vaihtoehtoa vuoden 2040 ennustetilanteessa. Ajotunnelin suuaukon osalta vaihtoehtoisia sijainteja todettiin tutkitun perusteellisesti Rantaväylän tunnelin ja Kunkun parkin suunnittelun asemakaavojen ja YVA-menettelyiden yhteydessä sekä keskustan liikenneverkon kehittämistä koskevissa suunnitelmissa ja selvityksissä. Aineistoja toimitettiin viranomaisten kommentoitavaksi suunnittelun edetessä ja viranomaiset osallistuivat myös suunnittelua ohjaavien työryhmien kokouksiin. Osa palautetta antaneista kiinteistöistä oli ollut yhteydessä viranomaisiin jo Rantaväylän tunnelin rakentamisen aikaan.

Asemakaavan valmisteluaineisto koottiin yhteistyössä viranomaisten, kaupungin ao. toimialojen ja liikelaitosten sekä hankesuunnitteluryhmän kanssa. Aineisto kuulutettiin nähtäville 7.12.2018-24.1.2019 palautteen saamista varten. Hanketta esiteltiin kaupunginhallitukselle 10.12.2018 ja yhdyskuntalautakunnalle 11.12.2018. Avoin yleisötilaisuus järjestettiin 12.12.2018. Valmisteluaineistosta jätettiin viisi viranomaiskommenttia/-lausuntoa sekä 15 mielipidettä. Viranomaispalautteessa tuotiin esille nähtävillä olleessa aineistoissa havaittuja täydennys- ja korjaustarpeita sekä asemakaavaa seuraavissa vaiheissa huomioitavia suunnittelutarpeita ja viranomaistahoja. Mielipiteissä tuotiin esille joko pelkkää Amuritunnelia, joitakin kaavaluonnoksessa esitettyjä kaavamerkintöjä tai -määräyksiä tai koko hanketta vastustavia kommentteja. Amuritunnelin ja erityisesti sen suuaukon lähialueen osalta mielipiteissä tuotiin esille huoli vaikutuksista elinympäristön laatuun, turvallisuuteen ja terveellisyyteen (liikenteen lisääntyminen, melu, pöly, ilman laatu), asuntojen arvoon sekä asioinnin, jalankulun, pyöräilyn ja pelastusliikenteen sujuvuutta heikentävänä nähtyihin muutoksiin. Muina perusteluina esitettiin mm. Hämeenpuiston virkistyskäyttöarvon ja kehittämismahdollisuuksien heikkeneminen, kalliotilojen päälle sijoittuville kiinteistöille tulevat toimenpiderajoitukset, rakentamisen aikaiset haitat, kalliotilojen rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvat pohjaveden tason muutokset, hankkeen sekä kaupunki- ja ilmastostrategioiden välillä nähdyt ristiriidat, vaikutukset kulkutapaosuuksien kehitykseen ja hankkeen kustannukset koettuihin hyötyihin nähden. Puuvillatehtaankatu esitettiin muutettavaksi kaksisuuntaiseksi välillä Hämeenpuisto – Mustanlahdenkatu. Mielipiteissä esitettiin lisäksi mm. hankkeen yleissuunnitelmaan ja hyöty-kustannuslaskelmaan, laajemman alueen liikenneverkon ja Rantaväylän tunnelin suunnittelun lähtökohtiin sekä muihin lähialueella suunnitteilla oleviin hankkeisiin liittyneitä kommentteja.

Valmisteluvaiheessa saadun palautteen johdosta hankkeen yleissuunnitelman, vaikutusten arvioinnin ja selvitysten raportteihin tehtiin tarvittavia täydennyksiä. Asemakaavamääräykset käytiin läpi viranomaisten kanssa ja niihin tehtiin tarvittavia muutoksia ja täydennyksiä. Uusien maalämpökaivojen ja maanalaisten tilojen rakentamista koskevaa yleismääräystä muutettiin siten, että edellytyksiä voidaan arvioida myös riittävän pitkälle edenneiden kalliotilojen suunnitelmien (ei pelkästään toteutuneen tilanteen) pohjalta. Suunnitteluaineistot päivitettiin kauttaaltaan siten, että niissä esitetyt tiedot ovat yhteneviä samanaikaisesti laaditun Kunkun parkin hankesuunnitelman ja maanalaisen asemakaavan ehdotuksen (ak 8437) kanssa. Ehdotusvaiheeseen laaditussa kaavaselostuksessa ja sen liiteaineistoissa kuvaillaan ympäristön ja liikennejärjestelmän nykytilannetta sekä tavoitteena olevien muutosten perusteita ja vaikutuksia. Puuvillatehtaankadun ajosuuntia koskenut palaute toimitettiin tiedoksi kaupungin liikennejärjestelmän suunnitteluun. Täydennettyjä aineistoja käytiin läpi yhdessä keskeisten viranomaisten kanssa. Hämeenpuiston asemakaavan muuttamista koskeneita aloitteita vietiin eteenpäin ja alueen tarkastelu laajempana kokonaisuutena otettiin mukaan kaavoitusohjelmaan.

Asemakaavan toteutumisen vaikutuksia on tarkasteltu pääosin laajimman hankekokonaisuuden mukaisessa ennustetilanteessa, jolloin Kunkun parkki, Näsikallion eritasoliittymä, Amuritunneli ja P-Hämpin laajennus Viinikankadun ajoyhteydellä on rakennettu. Hankkeiden keskinäisten riippuvuussuhteiden vuoksi vaihtoehtojen vertailuissa ja vaikutusten arvioinnissa käsiteltiin tavanomaista laajemmin välillisiä vaikutuksia, jotka kuitenkin jäävät maanalaisen asemakaavan suunnittelualueen ja ohjausvaikutuksen ulkopuolelle. Mm. elinympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavien tekijöiden yksityiskohtaiset tavoitteet ja reunaehdot määritellään pääosin muissa kuin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa lupamenettelyissä. Asemakaavan valmistelussa on pyritty huomioimaan lisäksi Kunkun parkin ja Rantaväylän tunnelin ympäristövaikutusten arviointiselostuksista annetuissa yhteysviranomaisen lausunnoissa esitetyt huomautukset ja lisäselvitystarpeet.

Kaavaprosessin aikana suunnittelun tavoitteet ovat tarkentuneet sekä tämän hankkeen, että koko keskustan liikennejärjestelmän ja maanalaisen pysäköintiverkoston kehittämisen suhteen. Keskustan suunnitteilla olevat maanalaiset hankkeet - Näsikallion eritasoliittymä, Amuritunneli, Kunkun parkki ja P-Hämpin laajennus - ovat kaupungin strategisesti merkittäviä kärkihankkeita, jotka toteutuessaan muodostavat Viinikankadulta Rantaväylän tunneliin ulottuvan maanalaisen liikenteen, huollon ja pysäköinnin verkoston. Hankekokonaisuutta koskevat tavoitteet kumpuavat mm. keskustan strategisesta osayleiskaavasta, Pirkanmaan maakuntakaavasta, Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta ja MAL-sopimuksesta, Tampereen keskustan kehittämisohjelmasta, Tampereen nk. pysäköintipolitiikasta sekä lukuisista keskustan maankäytön ja liikenteen kehittämistä koskevista suunnitelmista ja selvityksistä.

Koosteet aloitus- ja valmisteluvaiheiden palautteista on liitetty kaava-asiakirjoihin. Palautteen huomioon ottaminen hankkeiden jatkosuunnittelussa on kuvattu kaavaselostuksessa sekä sen liitteenä olevassa palaute- ja vastineraportissa. Lisäksi palautteissa esitettyjä kysymyksiä ja niihin laadittuja vastauksia on julkaistu kaupungin internetsivuilla.

Asiakirjat on täydennetty asemakaavaehdotukseksi. Yhdyskuntalautakunta käsittelee ehdotuksen ja päättää sen julkisesta nähtäville asettamisesta. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot.

Asemakaavan toteuttaminen

Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman.

Perustelut

Asia jäi pöydälle 10.11.2020.

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 5.11.2018 päivätyn ja 26.10.2020 sekä 29.3.2021 tarkistetun asemakaavamuutoksen nro 8676. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8676

Diaarinumero: TRE:2651/10.02.01/2017

Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, projektiarkkitehti Marjut Ahponen

Yhdyskuntalautakunta päätti 8.12.2020 asemakaavaehdotuksen nähtäville hyväksymisestä. Nähtävilläoloaikana 10.12.2020–11.1.2021 kaavaehdotuksesta saatiin kaksi muistutusta ja viisi viranomaislausuntoa.

Muistutuksessa 1 esitettiin, että Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli eivät kuulu samaan kaavaan. Perusteluina todettiin mm., että Amuritunnelin vaikutukset ovat asukkaille ja ympäristöille haitallisia, keskustan ajoneuvoliikenne vähenee muista syistä johtuen, eikä kaavassa esitetä nykyisten pysäköintipaikkojen vähentämistä tai katujen sulkemista. 

Muistutuksessa 2 pyydettiin vastauksia yleissuunnitelmaan sisältyvän väylähankkeen hyötykustannuslaskelman tuloksia ja laskentamenetelmän perusteita koskeneisiin kysymyksiin.

Alueellisena patoturvallisuusviranomaisena toimivalla Kainuun ELY-keskuksella ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa. 

Tampereen Sähkölaitos Oy:n lausunnoissa esitettiin selvitysaineistoon sisältyvään alustavaan louhintatyön ympäristöselvitykseen liittyneitä kommentteja. Lausunnossa tuotiin lisäksi esille Tammerkosken alapuolisen vesitunnelin (kalliotunnelin) huomioiminen mahdollisena tulevaisuuden suunnitteluvarauksena.

Pirkanmaan ELY-keskuksella ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Lausunnossa todettiin, että se on valmisteltu yhteistyössä Väyläviraston kanssa ja toistettiin valmisteluvaiheen lausunnossa esitettyjä hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa huomioitavia suunnittelutarpeita ja viranomaisyhteistyötä.

Pirkanmaan liiton lausunnossa todettiin, että kaavaehdotus tukee Pirkanmaan maakuntakaavan ja liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutumista. Lausunnossa esitettiin sanan ”laatuvaatimuksiin” lisäämistä maanpäällisen rakentamisen, arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja arkeologisten kohteiden huomioimista koskevaan yleismääräykseen.

Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa todettiin, että kaava on kulttuuriympäristön arvojen osalta hyväksyttävissä.

Helmikuussa 2021 Pirkanmaan ELY-keskuksen sekä muiden keskeisten viranomaisten kanssa käydyissä työneuvotteluissa todettiin, ettei maankäyttö- ja rakennusasetuksen 26 §:n mukaisen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun järjestäminen ole tarpeen.

Kaavaehdotuksesta saadun palautteen johdosta kaavan yleismääräykseen tehtiin Pirkanmaan liiton lausunnossa esitetty täydennys. Hankkeen yleissuunnitelmaraporttia, vaikutusten arviointiraporttia ja kaavaselostusta tarkastettiin yleissuunnitelman hyötykustannuslaskentaa koskeneiden tietojen osalta. Vaikutusten arviointiraporttiin täydennettiin yhteisvaikutuksia muiden suunnitteilla olevien hankkeiden kanssa käsittelevää kohtaa. 

Teknisinä tarkastuksina kahteen kaavaselostuksen liitteenä olleeseen selvitysraporttiin korjattiin kaupungin arkistointijärjestelmään viittaava tunnistetieto (ID-numero). Kaavakartalle lisättiin alueen pohjoisosasta puuttunut olemassa olevien tekniikka- ja huoltotunneleiden aluetta koskeva kaavamerkintä (ma/sv-et). Kaavaselostukseen sekä sen liitteenä olevaan voimassa ja vireillä olevien maanalaisten asemakaavojen yhdistelmäkarttaan tehtiin vastaava tarkastus. Kaavaselostukseen lisättiin ehdotusvaiheen nähtävilläoloa ja palautetta koskevia tietoja. Lisäksi selostukseen täydennettiin ennen kaavan vireilletuloa ja kaavaprosessin aikana tehtyjä päätöksiä koskeneita tietoja. 

Kooste kaavaehdotuksesta saadusta palautteesta ja siihen laaditut vastineet on liitetty kaavaselostukseen. Kaavaehdotukseen ei tehty nähtävillä olon jälkeen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:ssä tarkoitettuja uudelleen nähtäville asettamista edellyttäviä muutoksia.