Kaupunginhallitus, kokous 3.5.2021

Perustelut

Tampere laatii kaupunkistrategian mukaista valtuustokausittain päivittyvää yleiskaavaa. Tampereen kaupunginvaltuuston 13.11.2017 hyväksymä kaupunkistrategia ulottuu vuoteen 2030 sisältäen kaupungin kehittämisen pitkän aikavälin ja valtuustokauden tavoitteet. Yleiskaavatyö on ohjelmoitu valtuustokautta koskevassa yleiskaavoituksen työohjemassa, kaupunginvaltuusto 18.12.2017 § 340.

Kantakaupungin yleiskaavaluonnoksen teemoja ovat mm. kaupunginvaltuuston ponsiesitykseen (kaupunginvaltuusto 15.5.2017) pohjautuvat lähijuna-asemia koskeva linjaus ja Ruotulan maankäyttötavoitteet. Ruotulan maankäyttöä koskevista tavoitteista on linjattu kaupunginhallituksen kokouksessa 12.8.2019.  

Kaupunginvaltuuston lähijunaseisakkeita koskevan ponsiesityksen johdosta yleiskaavaa varten on laadittu selvitys tulevaisuuden maankäyttöedellytyksistä Tampereen kantakaupungin lähijuna-asemien ympäristöissä, Ramboll Finland Oy, 1.11.2019. Selvitystyössä on tutkittu Tampereella mahdollisten henkilöliikenneasemien yleiskaavallista maankäyttöpotentiaalia, niiden ratateknisiä ominaisuuksia, lähijunaliikennöinnin toteuttamisedellytyksiä Tampereen seudulla ja yleisesti sekä lähijunaliikenteen vaikutusta seudun joukkoliikennejärjestelmässä. Selvitykseen liittyen on pidetty 10.10.2019 viranomaispalaveri, jonka muistio on liitteenä.  

Selvityksessä tutkittuja asemanseutuja ovat Kalkku, Amuri, Hiedanranta (ent. Sellu), Rantaperkiö, Vuohenoja, Messukylä ja Hankkio, jotka ovat valikoituneet tarkasteluun Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 ratkaisujen perusteella. Näiden lisäksi on tutkittu aseman sijoittamista Kalkunvuoren, Mediapoliksen, Santalahden, Ranta-Tampellan, Hankkion ja Vehmaisten kohdalla. Kaupunkiseudun osalta Sääksjärven ja Vatialan asemilla on vaikutusta lähijunaliikennöintiin myös Tampereen osalta. 

Asemakohtaisten tarkastelujen johtopäätös on, että yleiskaavassa osoitettua henkilöliikenneasemaverkostoa on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa nykyisten yleiskaavassa osoitettujen Tesoman, Sellun ja Lakalaivan lisäksi. Selvityksen pohjalta nykyiset yleiskaavassa osoitetut asemat esitetään uusina henkilöliikenteen asemina, joilla tavoitellaan myös kaukoliikennettä.

Muut mahdolliset uudet asemat, Kalkku, Rantaperkiö, Ranta-Tampella, Messukylä, Hankkio ja Vehmainen, voidaan yleiskaavassa osoittaa ohjeellisena uusina lähijuna-asemina, joiden vaatima tilavaraus otetaan huomioon vireille tulevassa asemakaavoituksessa ja muussa suunnittelussa. Ohjeellisena yleiskaavaan osoitettujen uusien lähijuna-asemien maankäytöllisiä ja liikenneverkollisia vaikutuksia ei voida kuitenkaan ratkaista yleiskaavassa ennen kuin voidaan varmistua lähijunaliikenteen toteutumisesta kyseisillä uusilla asemilla. Lähijunaliikenteen toteuttamisesta Tampereen kaupunkiseudulla vastaa liikenne- ja viestintäministeriö.

Yleiskaavatyön lähtökohtana on kaupunkistrategian kirjaus "Maankäytön suunnittelun osalta strategiaa konkretisoidaan valtuustokausittain päivitettävässä Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa". Edellisen valtuustokauden aikana hyväksyttyyn kantakaupungin yleiskaavaan ei sisältynyt keskustan strategisen osayleiskaavan alue kaavaan kohdistuneiden oikeuskäsittelyjen vuoksi. Nyt keskustan strategista osayleiskaavaa koskevat ratkaisut on saatu ja osayleiskaava on kokonaisuudessaan lainvoimainen, mistä syystä keskustan osayleiskaavassa ratkaisematta jäänyt Viinikanlahden selvitysalue liitetään kantakaupungin yleiskaavaan ja osayleiskaava jää muutoin sellaisenaan voimaan.     

Tietomallipohjaisessa yleiskaavatyössä tietoa tuotetaan kuitenkin myös keskustan osalta. Yhdyskuntarakennetta kuvaava seurantatieto osana kaavaratkaisujen kokonaisuutta nähdään keskeisenä strategisen yleiskaavatyön ja siihen liittyvän tietomallin sisältönä. Jatkossa tulee ratkaistavaksi keskustan strategisen osayleiskaava-alueen uudistamisen tarve kantakaupungin yleiskaavatyön yhteydessä. Tietomallilla laadittava yleiskaava mahdollistaa nykyistä paremmin erilaisten kaavaratkaisujen esitystavan tarkemman ja yleispiirteisemmän yleiskaavan ohjaustarpeen mukaisesti.

Perustelut

Tampere laatii kaupunkistrategian mukaista valtuustokausittain päivittyvää yleiskaavaa. Tampereen kaupunginvaltuuston 13.11.2017 hyväksymä kaupunkistrategia ulottuu vuoteen 2030 sisältäen kaupungin kehittämisen pitkän aikavälin ja valtuustokauden tavoitteet. Yleiskaavatyö on hyväksytty yleiskaavoituksen työohjelmassa KV 18.12.2017 § 340.

Lainvoimainen yleiskaava on pääosin ajantasainen ja ohjaa hyvin myös uusimmassa kaupunkistrategiassa tavoiteltua kasvua ja kaupungin kehitystä. Näin ollen Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 voidaan jättää pääosin voimaan ja yleiskaavaan tehtävät tarkistukset laaditaan MRL 35 § mukaisena vaihekaavana.

Valtuustokauden 2017-2021 vaiheyleiskaava kohdistetaan koskemaan kaupungin strategiatavoitteiden toteuttamiseen yleiskaavassa sekä merkittävimpiin suunnittelutilanteen muutoksiin ja kaavan luonnosvaiheessa saatuun palautteeseen. Kantakaupungin yleiskaavakokonaisuutta tulee tarkastella ajantasaisesta yleiskaavayhdistelmästä, jossa esitetään yleiskaavan tavoitteet kokonaisuutena.

Yleiskaavan luonnos valmistui 5.2.2020 ja se asetettiin yhdyskuntalautakunnan päätöksellä nähtäville 13.2. - 22.3.2020. Kantakaupungin yleiskaavaluonnoksen teemoja ovat mm. kaupunginvaltuuston ponsiesitykseen 15.5.2017 pohjautuvat lähijuna-asemia koskeva linjaus ja Ruotulan maankäyttötavoitteiden täsmentäminen sekä kaupunkistrategian tavoitteet kestävästä kasvusta, hiilineutraalisuudesta, kestävästä liikkumisesta sekä kaupunkiympäristön laadusta erityisesti viheralueilla.

Nähtävilläolon aikana kaavaluonnoksesta järjestettiin asukastapahtuma pääkirjasto Metsossa ja digitaalisesti laaditusta kaava-aineistosta oli mahdollisuus jättää mielipide Oskari-karttapalveluun tai kaupungin kirjaamoon. Asukastapahtumaan osallistui noin 100 kuntalaista, mielipiteitä jätettiin 22 kappaletta. Lisäksi kaavaluonnoksesta saatiin 19 lausuntoa.

Palautteessa ja asukastapahtumassa asukkaiden huomioina tulivat esille mm. liikkumisen kysymykset eri kulkumuodoilla, viheralueiden säilyminen ja vireillä olevia rakennushankkeita koskevat yksityiskohdat. Lausuntojen keskeisimpiä sisältöjä olivat mm. kaavan yleispiirteisyyden ja ohjausvaikutuksen suhde, lähijuna-asemien ja -liikenteen toteuttamismahdollisuudet ja seutuyhteistyö sekä yhdyskuntarakenteen jatkuvuus kuntarajojen yli. Lisäksi viranomaisilta saatiin yksityiskohtaisia huomioita yleiskaavan kytkeytymisestä eri viranomaisten erityistehtäviin.

Yleiskaavan valmistelua ohjaa kaupunkistrategian digitaalisuutta ja osallisuuden vahvistamista koskevat tavoitteet. Yleiskaavaa laaditaan tietomallin avulla ja aineisto julkaistaan Oskari-karttapalvelussa. Tamperelaiset ovat ottaneet hyvin käyttöön digitaalisen tavan saada tietoa yleiskaavasta sekä antaa kaavapalautetta. Palautteen antamisen yhteydessä kerättiin tietoutta palautejärjestelmän kehittämiseen. Sosiaalisen median kanavista Twitter on saavuttanut seuraajia hyvin, kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa some-viestintä saavutti reilut 98 000 näyttökertaa.

Kestävä kasvu ja hiilineutraalisuus 

Yleiskaavatyössä hiilineutraalisuustavoitteeseen on keskitytty ennen kaikkea tuottamalla tietoa hiilineutraalisuuden ja yhdyskuntarakenteen välisestä kytköksestä. Kaupunkistrategian mukaisen kasvun ohjaaminen kestävästi edellyttää kasvun painopistealueiden määrittelyä. Kasvun ohjaamiseksi keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille vaiheyleiskaavassa tukeudutaan Tampereen kaupunkiseudun ja valtion väliseen MAL-sopimukseen. Toimenpiteenä MAL-sopimuskaudelle 2020–2023 on kirjattu, että kunnat kaavoittavat asumisen uudistuotannon pääosin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Uudesta asuinkerrosalasta vähintään 80 % sijoitetaan keskustoihin, aluekeskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeille.

Kestävän kasvun vyöhyke muodostuu 800 metrin vaikutusalueesta lähijunapilotin asemien, raitiotien 1. ja 2. vaiheen sekä seudullisen raitiotien linjojen ympärillä. Yleiskaavatyön yhteydessä tehdyt tulevaisuuden maankäytön päästöskenaariot ennakoivat, että tavoitellun hiilineutraaliuden päästörajat saavutetaan Tampereella vuoteen 2040 mennessä.

Kasvun toteuttaminen kestävästi ja hiilineutraalisti edellyttää, että keskeisille yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille ohjelmoidaan asuntorakentamisen ohella tulevaisuuden toimitilavarantoa sekä kestävän liikkumisen toimenpiteitä sekoittuneen 15 minuutin kaupungin luomiseksi. Lisäksi kaupungin tiivistyminen edellyttää viher- ja virkistysverkoston vahvistamista, jotta elinympäristön laatu ja toiminnallisuus säilyvät sopeuduttaessa ilmastonmuutoksen tuomiin ilmiöihin.

Muutos kohti kestävää yhdyskuntarakennetta toteutuu monin paikoin olemassa olevia rakennuksia tai kortteleita purkamalla ja uudisrakentamalla. Uutena tavoitteena vaiheyleiskaavassa on osoitettu alueita, joille on osoitettu kokonaissuunnittelun tarve maankäytön muutoksen toteutuessa esim. toimitila-alueiden muuttuessa asumisen alueeksi. Yhtä tonttia laajemmassa muutosalueen suunnittelussa sovitetaan yhteen alueen eri osapuolten kehittämistavoitteet, alueella mahdollisesti säilyvä toiminta ja muut alueen reunaehdot.

Joukkoliikenne ja lähijuna 

Valtuustokauden 2017-2021 vaiheyleiskaavassa on aikaisempaa vahvempi painotus joukkoliikenteen kehittämiseen. Kaavassa osoitetaan uusia lähijunaseisakkeita aikaisemmassa yleiskaavassa osoitettujen asemanseutujen lisäksi sekä raitiotien jatkolinjat Ylöjärvelle, Pirkkalaan ja Kangasalle. Lisäksi osoitetaan kehittämistavoite nykyiselle busseihin perustuvalle joukkoliikenteelle, joka on jatkossakin tärkein joukkoliikenneväline suuressa osassa kaupunkia. Kaavassa on esitetty tärkeimmät joukkoliikennepainotteiset kadut, joiden kehittäminen voidaan toteuttaa nopealla aikataululla ja paikallisesti päättämällä.

Kaupunginvaltuuston lähijunaseisakkeita koskevan ponsiesityksen pohjalta yleiskaavaa varten on laadittu selvitys tulevaisuuden maankäyttöedellytyksistä lähijuna-asemien ympäristössä (Ramboll Finland Oy, 1.11.2019). Kaupunginhallitus on linjannut 11.5.2020, että voimassa olevassa yleiskaavassa jo osoitettujen asemien lisäksi kaikki selvityksessä tutkitut asemat esitetään yleiskaavassa. Henkilöliikenteen asemina maankäytöltään kehittyvinä asemanseutuina esitetään edelleen Tesoma, Hiedanranta ja Lakalaiva. Uusina, ohjeellisina lähijuna-asemina esitetään Kalkku, Rantaperkiö, Messukylä, Hankkio ja Vehmainen sekä tutkittavina ohjeellisina lähijuna-asemina yleiskaavassa esitetään Kalkunvuoren, Mediapoliksen, Santalahden, Amurin, Ranta-Tampellan ja Vuohenojan asemat. Keskustan osalta yleiskaavatyö ei ole vireillä ja yleiskaavaan ei tehdä sen osalta tarkistuksia, kaupunginhallituksen 11.5.2020 linjaus Amurin ja Ranta-Tampellan lähijunapysäkit toteutuu yleiskaavakartalle merkittyinä informatiivisina karttasymboleina.  Lähijunaliikenteen toteuttamisesta Tampereen kaupunkisudulla vastaa liikenne- ja viestintäministeriö.

Yksi vaiheyleiskaavan keskeinen kestävää liikkumista tukeva ratkaisu on pyöräliikenteen pääreitistön vahvistaminen Tampereen pyöräliikenteen tavoiteverkko -selvityksen mukaisesti. Yleiskaavassa esitetään seudullisen pääreitistön lisäksi alueellinen pääreitistö. Seudullisia pääreittejä kehitetään pyöräliikenteen tärkeimpinä ja laadukkaimpina reitteinä, joilla tavoitellaan pyöräilyn sujuvuutta ja nopeutta sekä jalankulun ja pyöräilyn erottamista omille väylilleen. Alueelliset pääreitit täydentävät pääverkkoa ja muodostavat yhdessä seudullisten pääreittien kanssa rungon keskustan ja eri kaupunginosien pyöräliikenteen verkolle.  

Viheralueiden vahvistaminen ja leirintäalue

Yhtenä tärkeänä painotuksena vaiheyleiskaava täsmentää tavoitteita viheralueverkoston, virkistysyhteyksien toimivuuden, viihtyisyyden ja turvallisuuden sekä ekologisen verkoston jatkuvuuden osalta. Yleiskaavaan on tehty tarkistuksia, joiden keskeisenä tavoitteena on vahvistaa viheralueverkoston kokonaisuutta ja varmistaa virkistysalueiden sekä -palveluiden riittävyys ja saavutettavuus kävellen, pyörällä sekä julkisella liikenteellä. Tavoitteena on lisäksi turvata virkistysyhteyksien ja ekologisen verkoston jatkuvuus sekä kehittää virkistysyhteyksien toimivuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta.

Yleiskaavan kartalle 1 ja 2 on lisätty yleismääräys asemakaavoitettujen puistojen ja virkistysalueiden määrän turvaamisesta. Suunnittelussa tulee lisäksi varmistaa alueiden kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon sekä säilyminen lähivirkistykseen soveltuvina, ääniympäristöltään miellyttävinä ja luonnon monimuotoisuutta tukevina alueina. Tavoitteena on turvata ja kehittää koko kaupungin kattava, hyvin saavutettava ja monimuotoinen viherverkosto, varmistaa nykyisille ja tuleville asukkaille monipuoliset virkistyspalvelut ja mahdollisuudet luontokokemuksiin sekä hillitä ilmastomuutosta ja sopeutua sen aiheuttamiin vaikutuksiin.

Kantakaupungissa on tarve löytää uusi sijainti leirintäalueelle, mikäli Härmälän leirintäalueen kohdalla toteutetaan asuntorakentamista ja kehitetään rannan virkistyskäyttöä. Leirintäalueen mahdollisia sijainteja sekä leirintämatkailun nykytilaa, tulevaisuuden näkymiä ja alan megatrendejä kartoittava selvitys laadittiin yleiskaavan luonnosvaiheessa. Yleiskaavan luonnoksessa esitettiin vaihtoehtoina Alasjärvi ja Suomensaari, joiden osalta leirintäalueen sijoittamisen edellytyksiä on tarkennettu mm. luontoarvojen osalta kesän 2020 aikana. Selvityksissä tuotetun tiedon pohjalta leirintäalueen sijoittaminen Alasjärven ja Suomensaaren alueille edellyttää ensin leirintäaluetoiminnan tavoitteiden ja konseptin uudelleen määrittelyä, koska nykytilanteen mukaista noin 5 hehtaarin yhtenäistä aluetta ei voida edellä mainituille alueille osoittaa. Yleiskaavaehdotukseen osoitetaan ohjeellisina leirintäalueen sijoitusvaihtoehtoina Härmälän, Alasjärven ja Suomensaaren ympäristöt.

Laaditut selvitykset

Yleiskaavatyön aikana on laadittu selvityksiä ja vaikutusten arviointeja. Kaavatyössä keskeinen hiilineutraalisuustavoite heijastuu aineiston sisältöön. Yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arvioimiseksi on kehitetty paikkatietopohjainen laskentamalli, jonka avulla on arvioitavissa tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutuksia päästösektoreittain. Yleiskaavan ehdotusvaiheeseen vaikutusarviointia tarkennettiin raitiotie- ja lähijunaliikenteen lisäämisen vaikutuksista liikenteen päästökokonaisuudessa. Liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat selvitykset liittyvät lähijunaliikenteen lisäämiseen, seuturaitiotien laajentamiseen ja Vuoreksen raitiotien kytkemiseen osaksi Tampereen raitiotiejärjestelmää. Lisäksi on laadittu Tampereen pyöräliikenteen tavoiteverkko -selvitys. Uutena näkökulmana kantakaupungin yhdyskuntarakennetta on arvioitu ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja ilmastoriskien hallinnan näkökulmasta.  

Leirintäalueen mahdollisia sijaintivaihtoehtoja on arvioitu saavutettavuuden lisäksi maiseman, kulttuuriympäristön, kasvillisuuden ja luontotyyppien osalta. Edellisellä valtuustokaudella aloitettua kantakaupungin liito-oravaseurantaa on päivitetty tarpeellisilta osin. Yleiskaavaehdotusvaiheeseen on valmistunut selvitys Tampereen kantakaupungin hiljaisista virkistysalueista. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta on valmistunut päivitys jälleenrakennuskauden pientaloalueita koskevaan selvitykseen.  

Kaavan valmisteluorganisaatio ja prosessi

Kaavan laatijana on Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön suunnittelun yleiskaavoitus. Kaavaa valmisteltaessa on tehty yhteistyötä kaupungin organisaation sisällä ja käyty työneuvotteluja mm. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Yleiskaavaehdotusta valmistellaan vaiheyleiskaavana ja yleiskaavan hyväksymispäätös koskee vain lainvoimaisesta Kantakaupungin yleiskaava 2040 kumottuja osia.

Kaavaehdotus asetetaan nähtäville muistutusten ja lausuntojen saamista varten. Ehdotuksesta saatuun palautteeseen laaditaan vastineet, joiden pohjalta Kantakaupungin vaiheyleiskaava - Valtuustokausi 2017-2021 valmistellaan hyväksyttäväksi keväällä 2021.

Hallintosäännön 23 §:n mukaan yhdyskuntalautakunnan tehtävänä on järjestää kaupunkirakenteen kehittämistä kokonaisuutena, kaupunkisuunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koskevat palvelut sekä viranomaispalvelut. Lautakunnan tehtävänä on vastata kestävän kaupunkikehityksen ja ympäristöpolitiikan linjausten ja sitoumusten koordinaatiosta, toimeenpanosta, hankkeistamisesta ja seurannasta.

Perustelut

Tampere laatii kaupunkistrategian mukaista valtuustokauden aikana päivitettävää kantakaupungin yleiskaavaa. Tampereen kaupunginvaltuuston 13.11.2017 hyväksymä kaupunkistrategia ulottuu vuoteen 2030 sisältäen kaupungin kehittämisen pitkän aikavälin ja valtuustokauden tavoitteet. Yleiskaavatyö on hyväksytty yleiskaavoituksen työohjelmassa, joka on hyväksytty valtuustossa 18.12.2017 § 340. Lainvoimainen Kantakaupungin yleiskaava 2040 (hyv. valtuusto 15.5.2017, voimaan 20.1.2020) on pääosin ajantasainen ja ohjaa hyvin myös uusimmassa kaupunkistrategiassa tavoiteltua kasvua ja kaupungin kehitystä,  joten se voidaan jättää pääosin voimaan ja yleiskaavaan tehtävät tarkistukset laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 35 § mukaisena vaihekaavana. 

Vaiheyleiskaavaehdotus on päivätty 13.1.2021 ja se asetettiin yhdyskuntalautakunnan päätöksellä nähtäville 14.1. - 15.2.2021. Nähtävillä olon aikana ehdotuksesta järjestettiin kaksi samansisältöistä etäasukastilaisuutta 27.1.2021. Tilaisuuksiin osallistui noin 25 kuntalaista. Ehdotuksesta saatiin 16 viranomaislausuntoa ja 11 muistutusta.  

Palaute
Kaavaehdotuksesta antoi lausuntonsa Lempäälän kunta, Fingrid Oyj, Oriveden kaupunki, Finavia, Pirkkalan kunta, Säteilyturvakeskus, Puolustusvoimat, terveydensuojeluviranomainen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Väylävirasto, Pirkanmaan liitto, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristönsuojelu, Kangasalan kaupunki, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Pirkanmaan maakuntamuseo.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) lausui Kaleva-Hakametsän alueen kaupan osalta, että kaupan ohjaus alueella tulee olla maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaava ohjaa Kalevassa vähittäiskaupan enimmäismäärää (70 000 k-m²), vaiheyleiskaavaehdotuksessa kaupan mitoitus on kohdistettu vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalaan. Peltolammilla sijaitsevan lentomelualueen määräys tulee muuttaa lainvoimaisen yleiskaavan mukaiseksi. Kasvun ja elinvoiman vyöhykkeen lisäksi tulisi osoittaa myös muiden joukkoliikennevyöhykkeiden tavoitteet sekä tavoitteet asuinalueiden kestävästä liikkumisesta. Joukkoliikennepainotteisten katujen poisto heikentää joukkoliikenteen sujuvuuden edellytyksiä.

ELY esitti tarkennuksia virkistysalueiden yleismääräykseen ja ohjeellisen ekologisen yhteyden määräykseen. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta yleiskaava ei tue hiilinielujen kasvattamista, yhdyskuntarakenteen päästötarkastelut eivät näy kaavaratkaisussa ja sopeutumisen arvioinnin tulokset, kuten haavoittuvat kohteet, riskit ja viherverkoston leveys eivät näy kaavaratkaisussa. Lisäksi ELY huomautti, että yleiskaava ei välitä riittävästi maakuntakaavan tavoitetta vapaiden rantojen varaamisesta virkistyskäyttöön, korkean rakentamisen selvitykset ovat vanhentuneet ja asemakaavoituksen ohjaamiseksi osoitetut Kokonaissuunnittelun tarvealueet eivät vastaa maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaa oikeusvaikutteista suunnitelmatasoa.  

ELY toi esiin kaava-aineiston käytettävyyden ja ymmärrettävyyden ongelmat, kaavan esitystavan usealla karttalehdellä ja sen, että pdf-kartoista puuttuu kaavayhdistelmä, jossa on nähtävissä voimassa oleva ja hyväksyttävä yleiskaavakokonaisuus. Lisäksi ELY huomautti, että kaavayhdistelmän katsominen Oskari-karttapalvelussa ei ole esteetöntä. Yleiskaavan tai sen osan oikeusvaikutukset pitäisi esittää selkeästi kaavakartoilla. Myös Pirkanmaan liitto ja Tampereen ympäristönsuojelu toivat esiin kaava-aineiston vaikean vertailtavuuden voimassa olevaan kaavaan ja kaavaprosessin eri vaiheiden aineistoihin. Epäselvyyttä lisää muutokset joidenkin kaavamerkintöjen osalta.  

Pirkanmaan liitto toi lausunnossaan esiin, että leirintäaluevaraus tulisi osoittaa vain Suomensaareen tai Alasjärvelle, sillä Härmälässä alueen täydentäminen tukee raitiotien rakentamista Partolaan. Lisäksi liitto huomautti kasvun ja elinvoiman vyöhykkeen tavoitteellisuuden puutteesta, nyt on todettu vain raideliikennettä tukeva kehittäminen MAL-sopimuksen mukaisesti. Myllypuron selvitysalueen tavoitteet olisi kirjattava merkinnän kuvaukseen ja huomioitava Kolmenkulman alueen maan vastaanotto- ja kierrätysmerkinnässä Natura. Pohjavesialueiden määräystä tulee tarkentaa.

Lähijunakokonaisuutta kommentoivat lausunnoissaan liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Väylävirasto. LVM:n mukaan kaupunkiseudun kasvu ei voi tapahtua samanaikaisesti kaikkialla, joten liikennejärjestelmän ja maankäytön yhtäaikaisen kehittämisen merkitys ja kehittämistoimien toteutusjärjestys korostuvat kaavan toimeenpanossa. Käyttäjäpotentiaalin lisäksi raideliikenteen kysyntään vaikuttavat myös mm. liikennöinnin palvelutaso, aikataulut sekä muiden liikkumismuotojen ja matkaketjujen houkuttelevuus. Jo kaavoitusvaiheessa on otettava huomioon myös ratatekniset vaatimukset uusille seisakkeille. Traficom lausui, että sellaisia lähijuna-asemia, jotka eivät perustu riittäviin selvityksiin tai ne on todettu ratateknisesti mahdottomiksi toteuttaa, ei voida osoittaa kaavassa​. Väylävirasto lausui, että Kalkunvuoren, Mediapoliksen/Tohlopin, Ranta-Tampellan, Amurin ja Vuohenojan asemat on todettu ratateknisesti toteutuskelvottomiksi ja Hiedanrannan, Rantaperkiön, Lakalaivan ja Hankkion lähijuna-asemien toteutettavuuteen liittyy epävarmuuksia ja niistä on tehtävä lisätutkimuksia lähijunaliikenteen jatkosuunnittelussa​. Lausunnonantajien mielestä yleiskaava tukee hyvin kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuuksien kasvattamistavoitteita ja huomioi joukkoliikennejärjestelmän kokonaisuutena ja tukee pyöräliikenteen kehittämistä esittämällä tuoreeseen selvitykseen perustuvan pyöräliikenteen tavoiteverkon.

Pirkanmaan maakuntamuseo toi lausunnossaan esiin kulttuuriympäristön kokonaisarvot turvaavan osa-aluemerkinnän puutteen, selvitystarpeen Tampereen viimeisistä agraarihistoriaan liittyvistä kokonaisuuksista ja sen, että arkeologisen täydennysinventoinnin puuttuminen aiheuttaa haasteita asemakaavoitukselle. Lisäksi maakuntamuseo toi esiin joitakin täydennyksiä ja korjauksia merkintöihin ja määräyksiin.

Lempäälän kunta lausui puuttuvasta seudullisen pyöräliikenteen pääreitistä Lakalaivan ja Sääksjärven välillä. Pirkkalan kunta lausui Toivion, Sääksjärven ja Peltolammin välisten ekologisten yhteyksien ja virkistysyhteyksien yhteensovittamisesta. Puolustusvoimien mukaan ekologisen yhteystarpeen määräykseen tulisi lisätä, että maisematyöluvan hakeminen ei koske puolustusvoimien alueita. Terveydensuojeluviranomainen pyytää lisäämään kaavan vaikutusten arviointiin vaikutukset terveelliseen elinympäristöön. Ympäristönsuojelun lausunnossa tuotiin esiin Alasjärven eteläpuolinen ekologinen yhteys, leirintäaluevarauksen osoittaminen vain Härmälään ja joitakin merkintöjen tarkennuksia liittyen Särkijärven uimarantaan, virkistysreitteihin, Myllypuron selvitysalueeseen, kaupunkihiljaisten alueiden ja pilaantuneiden maa-alueiden määräyksiin ja kuvauksiin. Kangasalan kaupunki toivoi lausunnossaan, että kestävän kasvun vyöhykkeeseen lisättäisiin myös raideliikenteen ulkopuoliset intensiiviset joukkoliikennekäytävät, kakkoskehän jatkaminen aloitettaisiin varhaisessa vaiheessa, pyöräliikenteen itä-länsisuuntainen yhteystarve osoitettaisiin Ruutana - Tampereen pohjoisosat -välille, Holvastiin lisättäisiin pyöräilyn pääreitti sekä ekologisia yhteyksiä tarkasteltaisiin kuntarajan yli.

Muistutuksissa kiinnitettiin myös huomiota kaava-aineiston käytettävyyteen ja ymmärrettävyyteen. Osallisilla oli hankaluuksia hahmottaa vaihekaavan sisältöä osana voimaan jäävää yleiskaavayhdistelmää, aineisto oli epäselvää ja mittakaava ei ollut riittävän tarkka. Myös yleiskaava-alueen selkeä rajaus puuttui kaava-aineistosta ja Hatanpään alueen liittämisestä osaksi yleiskaava-aluetta ei oltu mainittu päivitetyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

Lisäksi muistutuksissa tuotiin esiin työpaikka-alueiden turvaaminen, seutuyhteistyö raideliikenteen osalta ja ajoneuvoväylien leventämistarve alueilla, joille ei tarjota raidepohjaista liikennettä. Puutteena tuotiin esiin, ettei vaikutusten arvioinnissa ole arvioitu suhdetta ylempiin kaavatasoihin. Tavoitteiksi toivottiin rakentamisen minimointia, raitiotien rakentamisen keskeyttämistä, Kiikkistensalmen tunnelin rakentamista, Näsijärven täyttösaaren kieltämistä, luonnonsuojelualueiden lisäämistä ja maanalaisen yleiskaavan laatimista. Raitiotiepysäkit tulisi esittää kaavakartalla lähijunapysäkkien tapaan. Messukylän alueen tulisi tukeutua raitiotiehen ja lähijunaa kehittää seudullisena joukkoliikennevälineenä, sillä Tampereen keskustan tuntuman asemat hidastavat matka-aikaa naapurikunnista. Kampusalueita halutaan kehittää monitoimintaisina ja sekoittuneina alueina. Muistutuksissa tuotiin esiin huoli alueellisten pyöräilyn pääreittien laatutaso​sta. Joukkoliikennepainotteisten katujen poistaminen yleiskaavasta oli pettymys​. Muistutuksissa tuotiin esiin tavaroiden ja ihmisten kuljettamisen sujuvuuden vaikutus kilpailukykyyn sekä sähköautojen latausmahdollisuuksien ja kadunvarsipysäköinnin edistäminen. Autoilua ei saa heikentää pyöräilyn varjolla, sillä muun muassa kesämökkimatkailu ja päiväkotiliikenne vaativat autoilua. Vaiheyleiskaavan liikennesuunnittelun lähtökohdaksi tuleekin asettaa tuottavuutta lisäävä matka-aikojen lyheneminen, mielellään kaikilla liikennemuodoilla ja turvallinen nopeusrajoitusten nostaminen sekä nopeusrajoitusten alentamisen välttäminen muilla järjestelyillä.

Ehdotukseen tehtävät tarkistukset
Ehdotukseen tehdään joitakin tarkistuksia johtuen lausunnoista ja muistutuksista. Mikään muutoksista ei edellytä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville laittoa, vaan Kantakaupungin vaiheyleiskaava voi edetä viranomaisneuvottelun jälkeen hyväksymiskäsittelyihin.

Kaleva-Hakametsän alueen täydentyvän keskustan c-1 -alueen rajausta muutetaan maakuntakaavan rajausta tarkentavaksi ja määräyksen kaupan ohjausta koskeva osa muutetaan maakuntakaavan ja yleiskaavan luonnosvaiheen mukaiseksi eli alueella vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoitus kohdistuu osa-alueella kaupan kerrosalaan kokonaisuutena. Lentomelualueen määräys muutetaan voimassa olevan yleiskaavan mukaiseksi siltä osin, kun se ohjaa nykyistä rakennetta. Lisäksi lisätään kaavamääräykseen, että korvaavan rakentamisen tulee perustua melumääräykset sisältävään asemakaavaan. Lausuntojen perusteella yleiskaavan lähijunaratkaisua ei tarkisteta.

Muita kaavakartalle tehtäviä muutoksia ovat pyöräliikenteen seudullisen pääreitin palauttaminen välille Lakalaiva - Lempäälän kuntaraja. Ohjeellinen virkistysyhteys -merkintä lisätään Pärrinpuiston alueelta Pirkkalan puolelle. Särkijärven sillan kupeessa sijaitseva ohjeellinen uusi tai kehitettävä uimaranta -merkintä poistetaan yleiskaavasta alueen kapean ekologisen yhteyden vuoksi. Alasjärven rantaan lisätään ohjeellinen ekologinen yhteys -merkintä välille Kauppi-Niihama - Takahuhti-Pappila. Kolmenkulman alueelle lisätään seudullisen yhteyden kohdalle ohjeellinen virkistysyhteys -merkintä.  

Pyöräliikenteen alueellisen pääreitin kaavamääräykseen lisätään kehittämistavoitteeksi nykyisten laadun, sujuvuuden, viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäksi nopeammat yhteydet. Kiinteän muinaisjäännöksen ja muun kulttuuriperintökohteen määräyksiä tarkennetaan kulttuuriympäristön huomioimisen osalta. Pohjavesialueiden yleismääräykseen lisätään vesienhoitosuunnitelman huomioiminen ja pilaantuneiden maa-alueiden yleismääräyksestä korjataan termejä. Luonnosvaiheessa tehty muutos yleismääräykseen kaupan ohjaamisesta keskustatoimintojen alueen ulkopuolella oli virheellisesti kaavaehdotuksessa. Määräys palautetaan tarkistettuun ehdotukseen luonnoksen mukaisena.  

Joitakin muutoksia ja lisäyksiä tehdään oikeusvaikutuksettomiin merkintöjen kuvauksiin. Laskeutumisvyöhykkeen ja kaupunkihiljaisten alueiden kaavamääräysten kuvauksista korjataan tekniset termit. Ohjeellisen ekologisen yhteyden kuvaukseen lisätään, että puolustusvoimien hallinnoimilla alueilla ei tarvita maisematyölupaa ja Myllypuron selvitysalueen kuvaukseen lisätään alueen pitkän aikavälin tavoitteiden kuvaus. Lisäksi selostukseen lisätään vaiheyleiskaavan suhde maakuntakaavaan ja valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin ja vaikutusten arviointiin lisätään vaikutukset terveelliseen elinympäristöön.

Jatkoaikataulu
Kantakaupungin vaiheyleiskaavan ehdotusvaiheen lausuntoja, muistutuksia ja kaavaehdotukseen tehtäviä tarkistuksia käsitellään MRL 66 § 2 mom. ja MRA 18 § tarkoittamassa viranomaisneuvottelussa 22.3.2021. Neuvottelun jälkeen kaavaehdotus tuodaan tarkistettuna hyväksymiskäsittelyihin yhdyskuntalautakuntaan, kaupunginhallitukseen ja valtuustoon kevään 2021 aikana.

Perustelut

Tampere laatii kaupunkistrategian mukaista valtuustokauden aikana päivitettävää kantakaupungin yleiskaavaa. Tampereen kaupunginvaltuuston 13.11.2017 hyväksymä kaupunkistrategia ulottuu vuoteen 2030 sisältäen kaupungin kehittämisen pitkän aikavälin ja valtuustokauden tavoitteet. Yleiskaavatyö on hyväksytty yleiskaavoituksen työohjelmassa, joka on hyväksytty valtuustossa 18.12.2017 § 340. Lainvoimainen Kantakaupungin yleiskaava 2040 (hyväksytty kaupunginvaltuusto 15.5.2017, voimaan 20.1.2020) on pääosin ajantasainen ja ohjaa saman suuntaisesti kuin valtuustokauden 2017-2021 kaupunkistrategia kaupungin kehitystä ja tavoiteltua kasvua. Kantakaupungin yleiskaava 2040 voidaan jättää pääosin voimaan ja yleiskaavaan valtuustokaudella 2017-2021 tehtävät tarkistukset laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 35 § mukaisena vaihekaavana. 

Vaiheyleiskaavan pääsisältö

Yleiskaavatyön tärkein tavoite on kasvun ohjaaminen kaupunkistrategian mukaisesti kestävällä tavalla. Kasvun ohjaamiseksi keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille vaiheyleiskaavassa osoitetaan kestävän kasvun vyöhyke, joka perustuu Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-sopimuksen tavoitteeseen suunnata yhdyskuntarakenteen kehitys raiteiseen pohjautuvan joukkoliikenteen äärelle. Yleiskaavan Kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhykkeen muodostavat 800 metrin vaikutusalueet lähijunapilotin asemien, raitiotien 1. ja 2. vaiheen, Vuoreksen raitiotiehaaran ja seudullisen raitiotien linjojen ympärille. Toisaalta kaupungin tiivistyminen edellyttää viher- ja virkistysverkoston vahvistamista, jotta elinympäristön laatu ja toiminnallisuus säilyvät sopeuduttaessa ilmastonmuutoksen tuomiin ilmiöihin.

Valtuustokauden 2017-2021 vaiheyleiskaavan aikaisempaa vahvempi painotus kestävän liikkumisen kehittämiseen on ratkaistu osoittamalla uusia lähijunaseisakkeita sekä raitiotien jatkolinjat naapurikuntiin Ylöjärvelle, Pirkkalaan ja Kangasalle ja Tampereen sisällä Vuorekseen. Lisäksi vaiheyleiskaavassa esitetään pyöräilyn seudullisen pääreitistön lisäksi myös alueellinen taso.

Vaiheyleiskaava täsmentää tavoitteita viheralueverkoston, virkistysyhteyksien toimivuuden, viihtyisyyden ja turvallisuuden sekä ekologisen verkoston jatkuvuuden osalta. Kaavaan on tehty tarkistuksia, joiden keskeisenä tavoitteena on vahvistaa viheralueverkoston kokonaisuutta ja varmistaa virkistysalueiden sekä -palveluiden riittävyys ja saavutettavuus kävellen, pyörällä sekä julkisella liikenteellä. Kaavassa on uusi yleismääräys asemakaavoitettujen puistojen ja virkistysalueiden määrän turvaamisesta. Lisäksi tulee varmistaa alueiden kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon sekä säilyminen lähivirkistykseen soveltuvina, ääniympäristöltään miellyttävinä ja luonnon monimuotoisuutta tukevina alueina.

Kaavassa jää ratkaisematta leirintäalueen uudelleen sijoittaminen kantakaupungin alueella. Tarve uuden sijainnin löytämiseksi johtuu tavoitteesta kehittää nykyistä sijaintia Pyhäjärven rannassa raideliikenteeseen tukeutuvaan asuntorakentamiseen. Kaavatyön aikana on tutkittu vaihtoehtoisia sijainteja kantakaupungissa sekä laadittu selvityksiä niiden soveltumisesta leirintäaluekäyttöön. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan ohjeellisina leirintäalueen sijoitusvaihtoehtoina nykyinen Härmälä sekä uusina sijainteina Alasjärvi ja Suomensaari. Yksi prosessin aikana syntynyt johtopäätös on, että leirintäalueen sijoittamisen ratkaiseminen edellyttää myös toiminnan tavoitteiden ja konseptin uudelleen määrittelyä.

Kaavassa on osoitettu alueita, joilla on tunnistettu maankäytön muutoksesta tai erityisistä olosuhteista johtuva kokonaissuunnittelun tarve. Muutos kohti kestävää yhdyskuntarakennetta toteutuu monin paikoin olemassa olevaa kaupunkirakennetta saneeraamalla. Yhtä tonttia laajemman muutosalueen suunnitelmassa on sovitettavissa yhteen alueen eri osapuolten kehittämistavoitteet ja alueella mahdollisesti säilyvä toiminta.

Vaikutusarviointi ja selvitykset

Yleiskaavatyön aikana on arvioitu yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutuksia ja tehty erillisselvityksiä. Ilmastovaikutusten arviointia on tehty paikkatietopohjaisen laskentamallin avulla, joka huomioi tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutuksia päästösektoreittain.  Yleiskaavatyön yhteydessä tehdyt tulevaisuuden maankäytön päästöskenaariot ennakoivat, että tavoitellun hiilineutraaliuden päästörajat saavutetaan Tampereella vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi kantakaupungin yhdyskuntarakennetta on arvioitu ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja ilmastoriskien hallinnan näkökulmasta.

Liikennejärjestelmään liittyvät selvitykset liittyvät lähijunaliikenteen, raitiotien seudulliseen laajentamisen, Vuoreksen raitiotiehaaran ja pyöräliikenteen tavoiteverkon osoittamiseen kaavassa. Leirintäalueen mahdollisten sijaintivaihtoehtojen pohjaksi on arvioitu saavutettavuuden lisäksi maisemaa, kulttuuriympäristöä, kasvillisuutta ja luontotyyppejä. Kaavatyön aikana on valmistunut selvitys Tampereen kantakaupungin hiljaisista virkistysalueista ja kantakaupungin liito-oravaseurantaa on päivitetty tarpeellisilta osin. Lisäksi on valmistunut päivitys jälleenrakennuskauden pientaloalueita koskevaan selvitykseen.

Kaavaprosessi ja vuorovaikutus

Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä alkuvuodesta 2018. Yleiskaavan luonnos oli nähtävillä alkuvuodesta 2020 ja siitä saatiin 22 mielipidettä ja 19 lausuntoa. Vaiheyleiskaavaehdotus on päivätty 13.1.2021 ja se asetettiin yhdyskuntalautakunnan päätöksellä nähtäville 14.1. - 15.2.2021.  Nähtävillä olon aikana ehdotuksesta järjestettiin kaksi samansisältöistä etäasukastilaisuutta 27.1.2021. Tilaisuuksiin osallistuttiin noin 25 eri laitteelta. Ehdotuksesta saatiin 16 viranomaislausuntoa ja 11 muistutusta. Ehdotusvaiheen palaute ja kaavaehdotukseen tehtävät tarkistukset merkittiin tiedoksi kaupunginhallituksen kokouksessa 15.3.2021. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 22.3.2021. Viranomaisneuvottelun muistio on liitetty kaava-asiakirjoihin.

Kaavaehdotuksesta saatu palaute

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) toi lausunnossaan esiin, että Kaleva-Hakametsän alueen kaupan ohjauksen ja Peltolammin lentomelualueen määräyksien tulee olla maakuntakaavan mukaisia. ELY huomautti, että kasvun vyöhykkeen ulkopuolisille alueille tulisi osoittaa kestävän liikkumisen tavoitteet ja joukkoliikennepainotteisten katujen poisto heikentää joukkoliikenteen sujuvuuden edellytyksiä. Lisäksi ELY esitti joitakin tarkennuksia virkistysalueiden yleismääräykseen ja ohjeellisen ekologisen yhteyden määräykseen ja huomautti, että yleiskaavassa osoitetut Kokonaissuunnittelun tarvealueet eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama oikeusvaikutteinen ja riittävä suunnitelmataso.

Pirkanmaan liitto toi lausunnossaan esiin, että kasvun vyöhyke ei ole riittävän tavoitteellinen sen kohdistuessa vain raideliikenteeseen ja MAL-sopimukseen. Liitto pyysi tarkentamaan pohjavesialueiden määräystä ja totesi, että leirintäaluevaraus tulisi osoittaa Suomensaareen tai Alasjärvelle ja Härmälässä varautua raitiotiehen tukeutuvaan täydennysrakentamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) ja Väylävirasto lausuivat vaiheyleiskaavan lähijunaratkaisusta. Kaikki totesivat, että ratateknisesti toteutuskelvottomiksi todettuja asemia ei tulisi osoittaa kaavassa. Lisäksi LVM toi esiin, että kaupunkiseudun kasvu ei voi tapahtua samanaikaisesti kaikkialla, joten liikennejärjestelmän ja maankäytön yhtäaikaisen kehittämisen merkitys ja kehittämistoimien toteutusjärjestys korostuvat kaavan toimeenpanossa. Käyttäjäpotentiaalin lisäksi raideliikenteen kysyntään vaikuttavat myös mm. liikennöinnin palvelutaso, aikataulut sekä muiden liikkumismuotojen ja matkaketjujen houkuttelevuus. Lausunnonantajat pitävät kuitenkin hyvinä ratkaisuina kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuuksien kasvattamistavoitteita, joukkoliikennejärjestelmää kokonaisuutena ja pyöräliikenteen kehittämistä.

Pirkanmaan maakuntamuseo toi lausunnossaan esiin tarpeita seuraavalle yleiskaavakierrokselle ja esitti joitakin täydennyksiä ja korjauksia merkintöihin ja määräyksiin. Naapurikunnista saatiin huomioita joidenkin pyöräily- ja virkistysreittien puuttumisesta sekä joukkoliikennekäytävien ja ekologisten yhteyksien kehittämisestä yli kuntarajojen. Lisäksi saatiin yksittäisiä huomioita kaava-aineistosta muun muassa puolustusvoimilta, terveydensuojeluviranomaiselta ja ympäristönsuojelulta.

Muistutuksissa tuotiin esiin työpaikka-alueiden turvaaminen, seutuyhteistyö raideliikenteen osalta, autoilun olosuhteiden turvaaminen, pyöräilyn pääreittien laatutaso​, pettymys joukkoliikennepainotteisten katujen poistamisesta, liikenteen sujuvuuden vaikutus kilpailukykyyn, sähköautojen latausmahdollisuudet ja kadunvarsipysäköinti. Kampusalueita halutaan kehittää monitoimintaisina ja sekoittuneina alueina. Toisaalta esitettiin periaatteellisia eriäviä näkemyksiä kaupungin kasvuun ja kehittämishankkeisiin.

Lausunnoissa ja muistutuksissa tuotiin esiin kaava-aineiston vertailtavuus voimassa olevaan kaavaan ja kaavaprosessin eri vaiheiden aineistoihin. Epäselvyyttä lisää muutokset joidenkin kaavamerkintöjen osalta. Lisäksi kiinnitettiin huomiota kaava-aineiston käytettävyyteen ja ymmärrettävyyteen. Osallisilla oli hankaluuksia hahmottaa vaihekaavan sisältöä osana voimaan jäävää yleiskaavayhdistelmää, aineisto oli epäselvää ja mittakaava ei ollut riittävän tarkka. Puutteena tuotiin esiin, ettei vaikutusten arvioinnissa ole arvioitu suhdetta ylempiin kaavatasoihin. Kaava-aineistoon kuuluu erillinen raportti ehdotusvaiheen palautteesta ja niihin laadituista vastineista.

Vaihekaavaehdotukseen tehtävät tarkistukset

Vaihekaavaehdotuksesta saadun palautteen ja viranomaisneuvottelussa sovittujen toimenpiteiden pohjalta kaavaan tehdään tarkistuksia. Tarkistukset eivät edellytä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville laittoa.

Kaleva-Hakametsän alueen täydentyvän keskustan c-1 -alueen rajaus ja määräys on tarkistettu maakuntakaavan ja yleiskaavan luonnosvaiheen mukaisiksi. Lentomelualueen määräys on tarkistettu voimassa olevan yleiskaavan mukaiseksi.

Muita kaavakartalle tehtyjä muutoksia ovat pyöräliikenteen seudullisen pääreitin palautus Lakalaivan ja Lempäälän kuntarajan välille. Ohjeellinen virkistysyhteys -merkinnät on lisätty Pärrinpuiston alueelta Pirkkalan puolelle ja Kolmenkulmasta Nokialle. Särkijärven sillan kupeessa sijaitseva ohjeellinen uusi tai kehitettävä uimaranta -merkintä on poistettu ja Alasjärven rantaan on lisätty ohjeellinen ekologinen yhteys -merkintä välille Kauppi-Niihama - Takahuhti-Pappila. Pyöräliikenteen alueellisen pääreitin kaavamääräykseen on lisätty kehittämistavoitteeksi reittien nopeus. Kiinteän muinaisjäännöksen ja muun kulttuuriperintökohteen määräyksiä on tarkennettu kulttuuriympäristön huomioimisen osalta. Pohjavesialueiden yleismääräykseen on lisätty vesienhoitosuunnitelman huomioiminen ja pilaantuneiden maa-alueiden yleismääräyksestä on korjattu termejä. Yleismääräykseen tehty muutos keskustatoimintojen alueen ulkopuolisen kaupan ohjaamisesta on esitetty luonnosvaiheen mukaisena, muutos oli jäänyt pois ehdotuksesta. Lausuntojen perusteella yleiskaavan lähijunaratkaisua ei ole tarkistettu.

Oikeusvaikutuksettomiin merkintöjen kuvauksiin on tehty joitakin muutoksia ja lisäyksiä. Laskeutumisvyöhykkeen ja kaupunkihiljaisten alueiden merkintöjen kuvauksista on korjattu tekniset termit. Ohjeellisen ekologisen yhteyden kuvaukseen on lisätty, että puolustusvoimien hallinnoimilla alueilla ei tarvita maisematyölupaa. Myllypuron selvitysalueen kuvaukseen on tarkennettu alueen tulevaisuuden käyttömahdollisuuksia. Lisäksi selostukseen on lisätty vaiheyleiskaavan suhde maakuntakaavaan ja valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin ja vaikutusten arviointiin on lisätty vaikutukset terveelliseen elinympäristöön.