Alueellinen jätehuoltolautakunta, kokous 8.12.2021

Perustelut

Jätelain vaatimukset kunnan jätemaksulle

Jätelain (646/2011) 78 §:n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksuilla katetaan kaikki kustannukset, joita aiheutuu lakisääteisen kuntavastuullisen jätehuollon toteuttamisesta (esim. jätteiden kuljetus, käsittely ja hyötykäyttö, neuvonta, tiedotus ja valistus, jätehuollon kehittäminen ja investointeihin varautuminen). Jätemaksuilla katetaan myös lakisääteisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen.

Jätelain luvussa 9 säädetään jätemaksun ja sen perustana olevan jätetaksan laadinnasta. Jätetaksa on asiakirja, joka sisältää luettelon käytössä olevista jätemaksuista ja niiden laskentaperusteista yksikköhintoineen. Kunnassa on oltava voimassa oleva jätetaksa, jotta julkisoikeudellista jätemaksua voidaan periä. Jätetaksan mukaisten maksujen on vastattava kunnan tarjoamaa jätehuollon palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon.

Jätetaksa koskee alueellisella putkikeräysjärjestelmällä kerättäviä asumisen ja julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan jätteitä. Alueellinen putkikeräysjärjestelmä on tällä hetkellä käytössä Tampereen Vuoreksen kaupunginosassa. Taksa ei koske muita kunnan ensisijaiselle ja toissijaiselle jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvia jätteitä eikä saostus- ja umpisäiliölietteitä, joille on omat taksansa.

Jätetaksa päätetään ilman arvonlisäveroa. Esityksessä jätetaksaksi yksikköhinnoille esitetään informatiivisuuden vuoksi myös arvonlisäverollinen yksikköhinta pyöristettynä likiarvona.

Jätetaksan valmistelu ja päätöksenteko

Putkikeräysjärjestelmän jätetaksan valmistelua varten kunnallinen jäteyhtiö, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, on tehnyt laskelmat putkikeräysjärjestelmällä järjestettävien jätehuoltopalvelujen kustannuksista ja niiden perusteista. Pirkanmaan Jätehuolto Oy on toimittanut jätehuoltolautakunnalle 21.9.2021 päivätyllä kirjeellään alueellisen putkikeräysjärjestelmän vuoden 2022 jätetaksan valmisteluaineiston.

Käsittelyssä on nyt esitys jätemaksutaksaksi 1.1.2022 alkaen (Liite 1). Jätetaksaa esitetään astuvaksi voimaan, vaikka sen hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta.

Jätelain 79 §:n mukaan kuntalaisille ja muille asianosaisille on varattava vaikutusmahdollisuus asiaan hallintolain 41 §:n mukaisesti ennen jätetaksan hyväksymistä. Vaikutusmahdollisuuksien varaamisen ja mahdollisten muutosten jälkeen jätetaksa tuodaan hyväksyttäväksi jätehuoltolautakunnalle.

Jätehuoltolautakunta voi jätelain sallimissa puitteissa määritellä maksupolitiikan ja maksujen nimikkeet, kohteet ja suuruuden. Lautakunta ei voi kuitenkaan hyväksyä laillisesti taksaa, jolla ei katettaisi kunnallisen jäteyhtiön toimintaa jätelain edellyttämällä tavalla.

 Jätetaksan rakenne ja merkittävimmät muutokset jätetaksaan

Jätetaksan rakenne on sama kuin vuonna 2021. Putkikeräysjärjestelmän jätemaksu on ns. kokonaisjätemaksu, joka sisältää kuntavastuullisen jätehuollon järjestämisen ja toteutuksen kaikki jätelain mukaiset kustannukset, jotka muodostuvat jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä sekä tiedotuksesta, neuvonnasta, hallinnosta ja jätehuoltoviranomaisen toiminnasta.

Alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätemaksu koostuu perusmaksuosuudesta sekä jätteen kuljetuksesta, käsittelystä sekä putkikeräysjärjestelmän ylläpidosta. Aikaisemmista vuosista poiketen alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätemaksulla katetaan edellä mainittujen kustannusten ohella myös putkikeräysjärjestelmää täydentävien lähikeräyspisteiden ylläpitoa. Muutos johtuu 1.7.2021 voimaantulleista uusista kunnallisista jätehuoltomääräyksistä, jotka lisäävät jätteiden erilliskeräystä kiinteistöillä. Tampereella sijaitsevien vähintään 5 asuinhuoneiston kiinteistöjen on järjestettävä 1.9.2021 alkaen biojätteen, lasipakkausten ja pienmetallin erilliskeräys. Lisäksi 1.9.2022 alkaen kiinteistöjen on järjestettävä kartonki- ja muovipakkausten erilliskeräys. Vaatimukset koskevat myös putkikeräysjärjestelmän alueella sijaitsevia kiinteistöjä. Koska putkikeräysjärjestelmän tekniset ratkaisut mahdollistavat ainoastaan neljän jätelajin keräämisen putken avulla, on jätehuoltomääräysten edellyttämien, putkikeräykseen soveltumattomien jätteiden erilliskeräys järjestetty alueella täydentävien lähikeräyspisteiden avulla. Näiden lähikeräyspisteiden ylläpidon kustannukset on ohjattu alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksaan, jotta kustannukset ohjautuvat jätelain edellyttämällä tavalla jätteen tuottajien maksettavaksi.

Alueellisen putkikeräysjärjestelmän voimassa oleva jätetaksa Tampereen Vuoreksessa astui voimaan 1.4.2021 (Alueellinen jätehuoltolautakunta, 10.2.2021 § 6). Jätehuoltolautakunta teki tuolloin rakenteellisia muutoksia jätetaksaan enintään 15 asuinhuoneiston suurkiinteistöasiakkaiden jätemaksun määräytymisperusteen muuttamiseksi. Näin pystyttiin aiempaa paremmin huomioimaan eri maksuluokkien tasapuolisuus ja kohtuullisuus eri asiakasryhmien välillä. Lisäksi jätehuoltolautakunta kohtuullisti kokonaisuudessaan putkikeräyksen jätetaksaan esitettyjä korotuksia. Tämän vuoksi putkikeräysjärjestelmän jätetaksa ei ole täysin kustannusvastaava järjestelmän operatiivisten kustannusten kanssa.

Nyt käsittelyssä olevassa jätetaksaesityksessä on pidetty lautakunnan 10.2.2021 määrittelemä kohtuullistamisosuus euromääräisesti samalla tasolla kuin aiemmin. Muutoin taksaesitykseen esitetään indeksikorotuksia taksan eri kustannuselementteihin. Seka- ja biojätteen käsittelykustannuksiin esitetään korotuksia yleisten käsittelykustannusmuutosten mukaisesti. Samoin korotuksia esitetään perusmaksuun sekä putkijärjestelmän huoltokustannusten kattamiseen. Korotukset ovat pääasiassa samoja kuin on esitetty kuntavastuullisten jätehuoltopalvelujen jätetaksaan.

Perusmaksuosuuden korotukset johtuvat mm. kotitalouden vaarallisten jätteiden jätehuollon, jäteasemien ylläpidon sekä lakisääteisen jäteneuvonnan ja -tiedotuksen kustannusten noususta. Myös jätehuoltoviranomaisen toiminnan kustannukset nousevat lainsäädännöllisten muutosten vuoksi. Sekajätteen käsittelymaksuihin esitetään korotusta Tammervoiman porttimaksun korotuksen sekä yleiskustannusten nousupaineen vuoksi. Lisäksi biojätteen käsittelyhintaa esitetään korotettavaksi biolaitosinvestoinnin käyttöönoton vuoksi. Biolaitos aiheuttaa nousevia henkilöstö-, operointi- ja pääomakustannuksia, joita aiemmassa aumakompostoinnissa ei ole vastaavissa määrin syntynyt.

Edellä mainittujen muutosten vuoksi pienkiinteistöasiakkaiden, eli muiden kuin asunto-osakeyhtiömuotoisten kiinteistöjen, vuosittaiseen jätemaksuun esitetään 3 % korotusta. Jätetaksassa vahvistettavaksi arvonlisäverottomaksi hinnaksi esitetään 231,73 euroa/vuosi. Arvonlisäveron sisältävä hinta on 287,35 €. Voimassa olevassa jätetaksassa vastaava maksu on 279,00 €/vuosi (sis. alv 24 %). Pienkiinteistöasiakkaiden jätemaksujen esitetään edelleen määräytyvän kiinteänä, huoneistojen lukumäärään perustuvana vuosimaksuna.

Enintään 15 asuinhuoneistoa sisältävien suurkiinteistöasiakkaiden, eli asunto-osakeyhtiömuotoisten kiinteistöjen, jätemaksujen esitetään määräytyvän samoin perustein kuin pienkiinteistöasiakkaiden jätemaksujen, eli jätemaksut ovat huoneistojen lukumäärään perustuvia vuosimaksuja. Määräytymisperuste on sama kuin voimassa olevassa jätetaksassa. Enintään 15 asuinhuoneistoa sisältävien suurkiinteistöasiakkaiden jätemaksuihin esitetään vastaavia korotuksia kuin pienkiinteistöasiakkaiden jätemaksuihin. Korotus on keskimäärin 73 euroa vuodessa asunto-osakeyhtiöiden huoneistojen lukumäärästä riippuen.

Jätemaksujen esitetään määräytyvän asemakaavassa kaavoitettujen kerrosneliömetrien perusteella yli 15 asuinhuoneiston suurkiinteistöasiakkailla sekä niillä kiinteistöillä, joilla on muita jätelain 32 §:n mukaisia toimintoja. Näitä ovat esimerkiksi kuntien hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöt kuten alueen koulut ja päiväkodit.  Näiden suurkiinteistöasiakkaiden jätemaksuihin esitetään 5,4 % hinnankorotusta voimassa olevaan jätetaksaan nähden. Jätetaksassa vahvistettavaksi arvonlisäverottomaksi jätemaksuksi esitetään 2,55 €/asemakaavan mukainen k-m²/vuosi. Arvonlisäverollinen hinta on 3,16 €. Euromääräinen korotus näillä suurkiinteistöasiakkailla on keskimäärin 428 € vuodessa kiinteistön asemakaavassa kaavoitetuista kerrosneliömetreistä riippuen. Huoneistoa kohden muutokset ovat kuitenkin vähäisempiä, ollen keskimäärin 10 € vuodessa.

Alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksassa on lisäksi esitetty lisätyötä koskeva siivousmaksu. Myös tähän maksuun esitetään indeksikorotusta voimassa olevaan jätetaksaan nähden. Korotus on 2,9 %. Siivousmaksu voidaan periä keräyspistettä käyttäviltä kiinteistöiltä, mikäli putkikeräysjärjestelmän keräyspisteestä joudutaan poistamaan sinne kuulumattomia jätteitä.

Liitteessä 2 on esitetty jätetaksaesityksen hinnoittelumuutokset verrattuna voimassa olevaan jätetaksaan.

 Jätetaksan ohjaavuus etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon

Jätetaksalla pyritään jätelain 78 §:n mukaisesti kannustamaan etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Tämä tarkoittaa sitä, että eri jätelajien jätehuollosta perittäviä maksuja voidaan porrastaa niin, että kierrätettävistä jätteistä peritään suhteessa pienempää maksua kuin energiana hyödynnettävistä jätteistä. Jätemaksujen on kuitenkin kokonaisuudessaan katettava jätteen tuottajien aiheuttamat kustannukset.

Biojätehuollon kustannuksia esitetään edelleen tuettavaksi jätetaksassa. Biojätehuollon tuki sisällytetään täysimääräisesti sekajätteen jätetaksan perusmaksuosuuteen sekä toiminnan katteeseen. Biojätteen käsittelyhintaa tuetaan perusmaksuosuuden kautta laskennallisesti 58,55 eur/t.