Yhdyskuntalautakunta, kokous 8.3.2022

Lataa  Kuuntele 

§ 63 Nekalantien jalkakäytävä ja pyörätie välillä Kuokkamaantie – Rantavainio sekä välillä Rantavainio – Hallilantie 

TRE:265/10.03.02/2022

Valmistelija

  • Sivenius Jouni, Suunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Vanhempi erikoissuunnittelija Mikko Kielo, puh. 050 532 1029, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Nekalantien jalkakäytävän ja pyörätien katusuunnitelma nro 1/21529 välillä Kuokkamaantie – Rantavainio sekä katusuunnitelma nro 1/21615 välillä Rantavainio – Hallilantie, XXIV (Nekalan), XXVI (Jokipohjan) ja Muotialan kaupunginosissa.

Hervannan baana on laadukas Viinikasta Hervantaan johtava pyöräilyreitti, joka on valtuustokauden tärkein pyöräilyinvestointi ja kirjattu myös pormestariohjelmaan. Yhdyskuntalauta hyväksyi 17.9.2019 baanan yleissuunnitelman välillä Viinikka – Korkinmäki jatkosuunnitteluun, ja suunnitelmat pohjautuvat hyväksyttyyn Hervannan baanan yleissuunnitelmaan.

Osana Hervannan baanan hanketta toteutetaan Nekalantien eteläreunaan korkealuokkainen jalankulun ja pyöräilyn pääreitti. Jalankulun ja pyöräilyn erottaminen toisistaan Kuokkamaantien ja Hallilantien välisellä osuudella edellyttää Nekalantien eteläreunassa sijaitsevan nykyisen noin 3,00 metrin levyisen yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän leventämistä. Suunnitelmissa erotellun jalkakäytävän ja kaksisuuntaisen pyörätien kokonaisleveys on 5,80 metriä, mikä poikkeaa yleissuunnitelmavaiheessa esitetystä 5,00 metrin kokonaisleveydestä. Yleissuunnitelman laadinnan jälkeen valtakunnalliset pyöräliikenteen suunnitteluohjeet ovat päivittyneet ja katusuunnitelmissa Nekalantien jalkakäytävän ja pyörätien kokonaisleveyden mitoituksessa on pyritty pyöräilyn pääväylän voimassa oleviin mitoitusnormeihin. Katutilan ahtauden vuoksi Nekalantien eteläreunaan ei voida toteuttaa aivan uusien suunnitteluohjeiden 3,50–4,00 metrin tavoiteleveyttä täyttävää pyörätietä, koska kokonaisleveydeltään 6,30–6,80 metrin levyistä väylää ei voida toteuttaa mm. kiinteistöjen Motarinkuja 2 A ja 2 B kohdalle, missä tilaa on käytettävissä ainoastaan 5,80 metriä 1,30 metrin levyisestä rasitealueesta huolimatta. Jalkakäytävän ja pyörätien leveyden lisäksi väylän kokonaisleveyteen vaikuttaa kulkumuotojen erotteleminen, mikä on suunniteltu toteutettavan 0,28 metrin levyisellä kahden betonikiven erotuskaistalla.

Hankkeen tavoitteena on toteuttaa yhtenäinen korkealuokkainen jalankulun ja pyöräilyn pääreitin vaatimustason mukainen väylä koko Kuokkamaantien ja Hallilantien väliselle osuudelle. Hervannan baanan suunnitelman lisäksi Nekalantiestä on laadittu erillinen suunnitelma Rantavainion ja Hallilantien väliselle osuudelle, koska Hervannan baanan reitti ei aivan ulotu Vihiojan ja Vuohenojan väliselle jalankulun ja pyöräilyn reitille saakka.

Suunnitelmien lähtökohtana on ollut säilyttää mahdollisimman paljon olemassa olevaa puustoa Nekalantien varrella sekä täydentää katupuurivistöä erityisesti Uotilantien ja Hallilantien välisellä osuudella. Nykyisten katupuiden sijainnista johtuen jalkakäytävän ja pyörätien levityksen puoli vaihtelee eri kortteleiden osuudella.

Yhtenäisen 5,80 metrin levyisen väylän toteuttaminen sekä samanaikaisesti olemassa olevien puiden säilyttäminen on erityisen haasteellista kiinteistöjen Motarinkuja 2 A:n sekä 2 B:n kohdalla. Näiden kiinteistöjen kohdalla olemassa olevat katupuut sijaitsevat kevyen liikenteen väylän ja ajoradan välisellä alueella hyvin lähellä nykyisen jalkakäytävän ja pyörätien reunaa. Tästä johtuen nykyisen jalkakäytävän ja pyörätien leventäminen on mahdollista ainoastaan väylän ulkoreunan suuntaan ja tällä osuudella jalkakäytävä joudutaan sijoittamaan osittain tonteille Motarinkuja 2 A ja 2 B. Suunnitelman mukaisen ratkaisun toteuttaminen edellyttää erillisten rasitesopimuksien tekemistä kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden kanssa.

Katualueilla pintavesien kuivatus hoidetaan hulevesiviemäröinnillä sekä avo-ojin, joita täydennetään tarvittavilta osin.

Kohteet sisältyvät Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2022 vuosisuunnitelmaan ja rakennustyöt pyritään aloittamaan kesällä 2022.

Nekalantien jalkakäytävän ja pyörätien katutöiden kustannusarvio on noin 1 284 000 euroa (105 €/m²), josta Hervannan baanan osuus välillä Kuokkamaantie – Rantavainio noin 690 000 euroa (90 €/m²) ja Nekalantien osuus välillä Rantavainio – Hallilantie noin 594 000 euroa (130 €/m²). Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt Tampereen kaupungille 300 000 euroa Nekalantien hankkeen toteuttamiseen.

Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet julkisesti nähtävillä 24.1. – 7.2.2022. Katusuunnitelmaehdotuksia vastaan on tehty seitsemän muistutusta.

Yksityishenkilöiden muistutukset

Muistuttaja (A) on esittänyt Nekalantien keskisaarekkeen säilyttämistä nykyisellä paikallaan Kuokkamaanpuistikon kohdalla, koska kadun nykyinen ylityspaikka on luonnollinen jatkumo Seppäläntien suuntaan.

Muistuttaja (B) on kyseenalaistanut Nekalantien nykyisen kevyen liikenteen väylän leventämisen siitä aiheutuvien kustannuksien vuoksi saavutettavaan hyötyyn nähden. Lisäksi muistuttaja on nostanut esille yksityisen tahon hallinnassa aiemmin olleen katualueen kunnossapidon hoitovastuuasiat.

Muistuttaja (C) on esittänyt Nekalantien jalkakäytävän ja pyörätien linjauksen muuttamista lähemmäksi Nekalan siirtolapuutarhaa, jotta viihtyvyyden lisäämiseksi puita voitaisiin istuttaa ajoradan ja pyörätien väliin koko Kuoppamäentien ja Uotilantien väliselle osuudelle.

Lisäksi muistuttaja on esittänyt uuden suojatien merkitsemistä Nekalantielle lintutornin kohdalle.

Muistuttaja (D) on esittänyt uuden jalkakäytäväyhteyden toteuttamista Kuoppamäentien pohjoispuolella sijaitsevan linja-autopysäkin Siirtolapuutarha 3085 ja Nekalantien jalkakäytävän väliselle osuudelle.

Muut muistutukset

Tampereen polkupyöräilijät ry on muistutuksissaan esittänyt, että suunnitelma-asiakirjoissa käytetty terminologia ei noudata pyöräliikenteen suunnitteluohjetta, jossa baanan tasoinen kaksisuuntaisen pyörätien ohjeellinen mitoitusleveys on lähtökohtaisesti 3,50–4,00 metriä.

Lisäksi Tampereen polkupyöräilijät ry on esittänyt Nekalantien ajoradan kaventamista, jotta muutamaan kriittiseen kohtaan saataisiin lisää lumitilaa sekä lisätilaa Uotilantien linja-autopysäkille.

Pintavesien kuivatuksen osalta muistuttuja on esittänyt jalkakäytävä- ja pyörätierakenteen toteuttamista osittain harjakaltevana ja hulevesien ohjaamista osittain katualueen ulkopuolelle mm. yksityisien tahojen hallinnassa oleville tonteille.

Muistuttaja on esittänyt myös Uotilantien itäpuolella toteutettavan linja-autopysäkin muuttamista ajoratapysäkiksi tai Nekalantien ajoradan kaventamista 7,00 metrin levyiseksi pysäkin kohdalla, jotta pysäkin odotustilaa voidaan kasvattaa, ja alue voidaan rajata kaiteella pyörätiestä.

Muistuttaja kritisoi myös Tampereen kaupungin tapaa käyttää kustannussyistä punaista väriasfalttia vain kriittisissä kohteissa. Muistuttaja on esittänyt Hervannan baanan tasoisien pyöräväylien toteuttamista kokonaan väriasfaltoituna lisäkustannuksista huolimatta.

Muistuttajan mielestä jalankulun ja pyöräilyn opasteita on Tampereella käytetty liian vähän, ja pyöräliikenteen pääreiteillä tulisi liikennemerkkipylväisiin asennetut opasteviitat korvata järjestelmällisesti opastetauluilla. Opastukseen liittyen muistuttaja on esittänyt uusien opastetaulujen asentamista Kuoppamäentien liittymään, ja Kuokkamaantien liittymässä olemassa olevien opasteviittojen korvaamista opastetauluilla.

Muistuttaja on esittänyt myös Kuokkamaantien ja Kuoppamäentien liittymien jäsentelemistä turvallisemmaksi kaventaen sivukatujen ajokaistoja yliajettavilla kivetyillä alueilla. Lisäksi muistuttaja on esittänyt ajoradan korotuksen toteuttamista Kuokkamaantien erikoiskuljetusreitille sekä Nekalantielle kääntyvän ajokaistan kaventamista. Lisäksi muistuttaja on esittänyt opastetaulujen muuttamista Hallilantien liittymässä siirtämällä opastetauluja kauemmaksi liittymästä.

Muistuttaja on pohtinut myös Iideskartanonpuiston jalkakäytäville asetettavien liikennemerkkien tarpeellisuutta, koska puistosta ei pitäisi tulla pyöräliikennettä Nekalantien pyörätielle.

Muistuttaja on huolissaan lumitilan riittävyydestä Steiner-koulun linja-autopysäkin ja Hallilantien välisellä osuudella. Lumitilan kasvattamiseksi muistuttaja on esittänyt ajokaistojen kaventamista vain 3,25 metrin levyisiksi liittymäalueella. Myös Steiner-koulun linja-autopysäkin kohdalla ajoradan kaventamista on esitetty, jotta pyörätie on mahdollista toteuttaa 3,00 metrin levyisenä kauttaaltaan. Lumitilan osalta myös Rantavainion alikulkukäytävän kohta on ongelmallinen, koska pyörätien ja ajoradan väliin ei jää tilaa välikaistalle. Muistuttaja on esittänyt Nekalantien ajoradan sekä jalkakäytävän kaventamista Rantavainion alikulkukäytävän kohdalla, jotta pyörätien ja ajoradan väliin voitaisiin toteuttaa noin 1,50 metrin levyinen välikaista.

Muistuttaja on esittänyt, että Steiner-koulun linja-autopysäkin odotustilan takareunaan on asennettava kaide, ja pysäkkikatos tulisi sijoittaa vähintään 0,50 metrin etäisyydelle pyörätien reunasta.

Tampereen Steiner-kouluyhdistys ry on esittänyt, että puurivistöä ei istutettaisi koulun liittymäalueen läheisyyteen näkemäalueita rajoittamaan. Lisäksi muistuttaja on esittänyt, että koulun kohdalle ei myöskään istutettaisi katupuita ja linja-autopysäkkiä ei siirrettäisi koulun suuntaan, jotta arkkitehtonisesti kaunis ja hyvän rakentamisen palkinnon saanut koulurakennus tulee esille kaupunkikuvassa.

Muistuttaja on esittänyt myös, että Nekalantien ja Hallilantien jalkakäytäviin rajoittuvilla viheralueilla säilytettäisiin olemassa olevaa puustoa mahdollisimman paljon.

Vastineet

Eri kulkutapojen väliset tavoitteet ovat monesti keskenään ristiriitaisia, koska yhden liikennemuodon suosiminen ei välttämättä tue muiden kulkutapojen tavoitteita. Myös olemassa oleva maanalainen kunnallistekniikka sekä erilaiset maanpäälliset rakenteet asettavat omalta osaltaan rajoitteita uuden pyöräilyn pääväylän sijoittamiselle kaupunkirakenteessa. Käytettävissä olevien katu- sekä puistoalueiden tilanahtauden vuoksi kaikkien kulkumuotojen sekä muiden toimintojen yhteensovittaminen edellyttää monelta osin kompromissien tekemistä.

Nekalantien jalankulun ja pyöräilyolosuhteiden parantaminen sisältyvät osana Viinikasta Hervantaan johtavan korkealuokkaisen jalankulun ja pyöräilyn pääreitin kehittämishankkeeseen, joka on valtuustokauden tärkein pyöräilyinvestointi ja kirjattu myös pormestariohjelmaan. Kevytliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen jalankulku- ja pyörätiereittejä parantamalla on yksi keskeisimmistä yhteiskunnallisista tavoitteista, minkä vuoksi myös Nekalantien nykyisen kevyen liikenteen väylän leventäminen on perusteltua. Hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta, sujuvuutta ja turvallisuutta katuverkolla sekä vähennetään liikenteen päästöjä. Arkikävelyn ja -pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen on keskeinen toimi fossiilittoman liikenteen lisäämisessä. Valtakunnallisena tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005.  

Nekalantien keskisaarekkeen siirtäminen Kuokkamaantien liittymään on perusteltua kadun ylityspaikan turvallisuuden kohentamiseksi, vaikka sen myötä kulkureitti Seppäläntielle hieman pidentyykin.

Muistutuksessa on nostettu esille yksityisen tahon aiemmin hallinnassa olleen katualueen kunnossapidon hoitovastuuasiat erityisesti talvikunnossapidon osalta. Muistuttaja on esittänyt ko. alueen kunnossapitovastuun siirtämistä kaupungille Nekalantien jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisen myötä. Alueen omistaja/haltija vastaa hallinnassaan olevan alueen kunnossapidosta. Nekalantien väylähankkeella ei ole vaikutusta kiinteistöjen omistus- tai hallintaoikeuksiin. Aikanaan osa Nekalantien katualueesta on ollut yksityisessä omistuksessa ja yksityinen taho on huolehtinut alueen kunnossapidosta alueen haltijana. Kyseinen alue on myöhemmin siirtynyt kaupungin omistukseen ja näin ollen alueen kunnossapidosta vastaa nykyisin kaupunki. Omistussuhteiden muuttumisen myötä kunnossapitomuutokset ko. alueen osalta eivät ole käytännön tasolla kaikilta osin toteutuneet, ja alue tulee ottaa kaupungin kunnossapidon piiriin.  

Yhtenäisen puurivin toteuttaminen ajoradan ja pyörätien väliin myös koko Kuoppamäentien ja Uotilantien väliselle osuudelle ei ole perusteltua, koska Nekalantien jalkakäytävän ja pyörätien linjausta pitäisi siirtää lähemmäksi Nekalan siirtolapuutarhaa ja samalla jouduttaisiin kaatamaan kaikki nykyiset puut siirtolapuutarhan edustalta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut säilyttää mahdollisimman paljon Nekalantien varrella olemassa olevia puita. Lisäksi väylän siirtämisestä aiheutuisi lisäkustannuksia, koska olemassa olevia katurakenteita ei voitaisi hyödyntää samalla tavoin rakennettaessa kokonaan uutta väylää nykyiselle viheralueelle.

Suojatien merkitsemistä Steiner-koulun liittymään lintutornille kulkeville jalankulkijoille on esitetty, mutta uuden suojatien toteuttaminen ei ole perusteltua, koska kadun ylittäjämäärät eivät ylitä uusien suojateiden toteuttamiselle asetettua päivittäistä 200 ylittäjän kynnysarvoa.

Uuden jalkakäytäväyhteyden toteuttaminen Kuoppamäentien pohjoispuolella sijaitsevan linja-autopysäkin ja Nekalantien jalkakäytävän väliselle osuudelle ei ole perusteltua saavutettavaan hyötyyn nähden, koska pysäkin päivittäiset käyttäjämäärät ovat kohtalaisen alhaiset, ja suurin osa jalankulkuliikenteestä suuntautuu Kuoppamäentien länsisuuntaan alueella vallitsevasta maankäytön rakenteesta johtuen.

Tampereen polkupyöräilijät ry on esittänyt, että baanan tasoiset kaksisuuntaiset pyörätiet toteutettaisiin lähtökohtaisesti 3,50–4,00 metrin levyisinä. Katutilan ahtauden vuoksi Nekalantien eteläreunaan ei voida toteuttaa aivan suunnitteluohjeiden 3,50–4,00 metrin tavoiteleveyttä täyttävää pyörätietä, koska kokonaisleveydeltään 6,30–6,80 metrin levyistä väylää ei voida toteuttaa mm. kiinteistöjen Motarinkuja 2 A ja 2 B kohdalle. Yhtenäisen 5,80 metrin levyisenkin väylän toteuttaminen on erityisen haasteellista kiinteistöjen Motarinkuja 2 A:n sekä 2 B:n kohdalla, missä tilaa on käytettävissä enintään 5,80 metriä 1,30 metrin levyisestä rasitealueesta huolimatta. Näiden kiinteistöjen kohdalla jalkakäytävä joudutaan sijoittamaan osittain tonteille. Suunnitelman mukaisen ratkaisun toteuttaminen edellyttää erillisten rasitesopimuksien tekemistä kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden kanssa.

Nekalantien ajoradan kaventamista on myös esitetty, jotta muutamaan kriittiseen kohtaan saataisiin lisää lumitilaa ja Uotilantien linja-autopysäkin odotustilaa voitaisiin leventää. Lisäksi on toivottu, että Uotilantien itäpuolelle toteutettavan linja-autopysäkin odotustilan yhteyteen asennettaisiin kaide pyörätien reunaan.

Nekalantie on osa 7 x 7 x 40 metrin erikoiskuljetusreittiä välillä Kuokkamaantie – Hallilantie, minkä vuoksi Nekalantien ajoradan kaventaminen ei ole perusteltua. Lisäksi Nekalantien ajoradan kaventaminen nostaisi hankkeen toteutuskustannuksia huomattavasti. Saavutettavaan hyötyyn nähden taloudellinen lisäpanostus ei olisi perusteltua. Uotilantien linja-autopysäkille on suunniteltu 3,00 levyinen odotustila ja näkyvyys linja-autoon nousevien tai ajoneuvosta poistuvien henkilöiden ja viereisen pyörätien välillä on hyvä, kun odotustilaan ei olla asentamassa pysäkkikatosta hyvin vähäisien käyttäjämäärien vuoksi. Uotilantien pysäkkiparilla tapahtuu linja-autoon nousuja arkivuorokaudessa keskimäärin yhteensä vain 26. Uuden pysäkin vähäisen käyttäjämäärän vuoksi kaiteen asentaminenkaan odotustilan takareunaan ei ole perusteltua.

Steiner-koulun linja-autopysäkkien käyttäjämäärät ovat moninkertaiset Uotilantien pysäkkeihin verrattuna. Pysäkit on perusteltua varustaa pysäkkikatoksin, ja koulun puoleiselle pysäkille asentaa lisäksi kaide katoksen jatkeeksi. Steiner-koulun linja-autopysäkin odotustilan takareunaan asennettava kaide sekä pysäkkikatos tulee sijoittaa turvallisuussyistä vähintään 0,50 metrin etäisyydelle pyörätien reunasta, kuten muistutuksessa on esitetty.

Tampereen polkupyöräilijät ry on esittänyt, että Hervannan baanan tasoisilla pyöräilyn pääreiteillä pyörätiet toteutettaisiin kokonaan väriasfaltoituna. Väriasfaltoinnin toteuttamis- ja ylläpitokustannukset ovat moninkertaiset normaaliin asfaltointiin verrattuna, minkä vuoksi Tampereella punaista väriasfalttia käytetään pyöräteillä vain kriittisissä kohteissa, kuten liittymäalueilla, vilkasliikenteisien linja-autopysäkkien kohdalla tai kohteissa, joissa väylän jatkuvuutta on tarpeen erikseen korostaa. Yksistään noin yhdeksän kilometrin pituisella Hervannan baanan hankkeella väriasfaltoinnista kertyisi lisäkustannuksia satojatuhansia euroja. Tästä syystä ei ole perusteltua poiketa väriasfaltoinnin käytössä noudatetuista yleisperiaatteista.

Muistuttajan mielestä jalankulun ja pyöräilyn opasteita on Tampereella käytetty liian vähän. Tampereella viitoitetaan jalankulun ja pyöräliikenteen pääreitit ja määriteltyihin reittien solmupisteisiin asennetaan opasteviittoja sekä opastetauluja. Opasteviittoja asennetaan reittien risteyspisteisiin ja opastetauluja vastaavasti ennen ko. väylien risteämiskohtaa. Liikennemerkkipylväisiin asennettujen opasteviittojen osalta on esiintynyt jonkin verran ilkivaltaa, kun viittoja on käyty kääntämässä väärään suuntaan opastettavaan reittiin nähden. Ongelmien välttämiseksi nykyään samaan suuntaan osoittavat viitat toteutetaan samalle yhtenäiselle taulupohjalle ja näin estetään yksittäisien viittojen käänteleminen. Toinen vaihtoehto on asentaa opasteviitan kumpaankin päähän liikennemerkkipylväs, mutta tilanahtauden vuoksi harvalla liittymäalueella voidaan näin toimia. Tampereen polkupyöräilijät ry on esittänyt, että opasteviitat korvattaisiin järjestelmällisesti opastetauluilla. Tämä ei ole perusteltua, koska koko opastusta ei voida toteuttaa pelkästään ennakkoon asennettavilla opastetauluilla, ja opasteviittoja tarvitaan nimenomaan opastettavien pääreittien risteyspisteissä. Lisäksi muistuttaja on esittänyt uusien opasteiden asentamista Kuoppamäentien liittymään. Kuoppamäentien pyörätieyhteys on luokaltaan aluereitti, ja jalankulun sekä pyöräilyn opasteita käytetään pääreittien solmupisteissä. Kuoppamäentien ja Nekalantien liittymä ei ole useamman pyöräilyn pääreitin solmupiste, minkä vuoksi uusien opasteiden asentaminen liittymäalueelle ei ole perusteltua.

Iideskartanonpuiston kulkuväylät on osittain liikennemerkein osoitettu ainoastaan jalankululle, minkä vuoksi puistosta ei pitäisi tulla pyöräliikennettä Nekalantien pyörätielle. Suunnitelmissa esitetyt väistämisvelvollisuus risteyksessä -liikennemerkit lisäkilpineen voidaan jättää pois, kuten muistutuksessa on esitetty.

Pintavesien kuivatuksen tehostamiseksi on esitetty jalkakäytävä- ja pyörätierakenteen toteuttamista osittain harjakaltevana. Väylän profiilin muuttaminen ei ole perusteltua talvikunnossapidolle aiheutuvan haitan vuoksi, koska harjakaltevalta väylältä lumenpoistaminen ei olisi mahdollista yhdellä auraamiskerralla. Lisäksi osaa hulevesistä ei voida ohjata katualueen ulkopuolelle mm. yksityisien tahojen hallinnassa oleville tonteille.

Ajonopeuksien hillitsemiseksi hidasteiden toteuttamista on esitetty Kuokkamaantien liittymään. Kuokkamaantie on myös osa 7 x 7 x 40 metrin erikoiskuljetusreittiä, minkä vuoksi ajoradan korotuksien toteuttaminen ei ole perusteltua. Kuokkamaantieltä Nekalantielle kääntyvien ajonopeuksien hillitsemiseksi on perusteltua toteuttaa ajokaistan kavennus liittymän sisäkaarteeseen. Kavennus pienentää henkilöautoliikenteen ajonopeuksia ja toisaalta se toimii yliajettavana alueena siten, että erikoiskuljetukset ja muut pitkät ajoneuvoyhdistelmät pääset liittymän läpi. Kavennus tulee tehdä luonnonkiveyksestä, jotta se kestää raskaan liikenteen rasituksen. Kivetyn alueen reunatukijärjestelyt suunnitellaan siten, etteivät ne riko ajoneuvojen renkaita.

Näkemäalueiden rajoittuneisuuden vuoksi muistutuksessa on esitetty jätettävän puustoa istuttamatta Nekalantien varrelle Steiner-koulun liittymäalueen läheisyyteen. Lisäksi on esitetty, että Steiner-koulun kohdalle ei istutettaisi puita ollenkaan Nekalantien ajoradan ja pyörätien väliselle alueelle. Näkemien suhteen ongelmalliseksi koetun Steiner-koulun liittymäalueella uudet puut tulee sijoittaa liittymän mitoitusnäkemäalueiden ulkopuolelle, ja suunnitelmissa esitettyjen puiden sijainnin tarkastaminen on tältä osin perusteltua. Nekalantien maantiemäisen katutilan muuttaminen kaupunkimaisemmaksi on mahdollista toteuttaa lisäämällä katuvihreää uuden puurivin muodossa. Alueella ei ole vireillä maankäyttöä muuttavia hankkeita, jotka osaltaan tukisivat katutilan ilmeen muutosta. Tästä johtuen uusien katupuiden istuttaminen on ainoa kustannustehokas keino muuttaa kohteen katutilan ilmettä. Kaupunkimainen katutila tukee osaltaan Nekalantiellä voimassa olevan nopeusrajoituksen noudattamista, kun kadun visuaalinen ulkonäkö ei ole jatkossa yhtä avara nykytilanteeseen verrattuna.

Katutilan ahtauden vuoksi Nekalantien ja Hallilantien liittymäalueella jalkakäytävän reunasta joudutaan poistamaan jonkin verran nykyistä puustoa, mutta tavoitteena on säilyttää olemassa olevaa puustoa mahdollisimman paljon jalkakäytävään rajoittuvilla viheralueilla. Lisäksi Hallilantielle istutetaan korvaavaa puustoa ajoradan ja pyörätien väliselle välikaistalle.

Kuoppamäentien ja Nekalantien liittymäalueelle on liito-oravan mahdollinen kulkureitti. Liito-oravan kulkureitin tukemiseksi ympäristönsuojeluyksikkö on toivonut lisättävän puiden istutuksia alueella.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Nekalantien jalkakäytävän ja pyörätien katusuunnitelma nro 1/21529 välillä Kuokkamaantie – Rantavainio ja Nekalantien jalkakäytävän ja pyörätien katusuunnitelma nro 1/21615 välillä Rantavainio – Hallilantie hyväksytään kustannusarvioineen muistutuksista huolimatta seuraavin muutoksin:

Kuokkamaantien liittymässä Nekalantielle johtavaa ajokaistaa on kavennettu yliajettavalla osuudella.

Iideskartanonpuiston puistokäytäviltä on poistettu väistämisvelvollisuus risteyksessä -liikennemerkit lisäkilpineen.

Steiner-koulun liittymäalueella puiden sijaintia on muutettu liittymän näkemäalueiden osalta.

Steiner-koulun linja-autopysäkin odotustilaan sijoittuva kaide sekä pysäkkikatos on siirretty 0,50 metrin etäisyydelle pyörätien reunasta.

Kuoppamäentien ja Nekalantien liittymäalueelle on lisätty kaksi puuta siirtolapuutarhalle johtavan Ruusutien läheisyyteen.

Nekalantien etelän puoleisen jalkakäytävän ja pyörätien kunnossapitoluokaksi määrätään luokka A+ välillä Kuoppamaantie – Hallilantie.

Päätös voidaan maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Joakim Vigelius ja Reeta Ahonen poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana. Varajäsenet Ossi Aho ja Katja Karintaus saapuivat kokoukseen.

Hely Hollo ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Ehdotus raukesi kannattamattomana.

Tiedoksi

Muistuttajat, Mikko Kielo, Petri Keivaara, Timo Seimelä, Tapio Lindström, Juha Antila, Leena Tala

Liitteet


Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta kaupungin verkkosivuilla. Jos ilmoitus julkaistaan kaupungin verkkosivujen lisäksi myös sanomalehdessä, katsotaan tiedoksiannon tapahtuneen kuitenkin seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta verkkosivuilla. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.