Yhdyskuntalautakunta, kokous 5.4.2022

§ 98 Oikaisuvaatimus hulevesilaskua koskevasta päätöksestä 

TRE:1164/02.04.03/2022

Valmistelija

  • Heinonen Pekka, Erikoissuunnittelija

Valmistelijan yhteystiedot

Erikoissuunnittelija Pekka Heinonen, puh. 040 846 9458, etunimi.sukunimi@tampere.fi,

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki,  puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Tampereen kaupungilta on haettu oikaisuvaatimuksella muutosta päätökseen Tre:6035/02.04.03. Oikaisuvaatimuksessa hakija ottaa kantaa kielteisen hulevesimaksun huojennuspäätöksen lisäksi useisiin Tampereen kaupungin hulevesitaksan periaatteisiin. 

Oikaisuvaatimuksessa esitetty: 
”Käytämme oikeuttamme tehdä oikaisuvaatimus hulevesimaksun laskutuksesta vastaavalle viranomaiselle, koska katsomme, että meitä ei voida laskuttaa Tampereen kaupungin meille aiheuttamasta vettymishaitasta.”

Hulevesilaskutus koskee huleveden hallintajärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevia kiinteistöjä. Väitetty vettymishaitta ei liity Tampereen kaupungin hulevesilaskutukseen. Mikäli asianosaisella on huleveden hallintaan liittyviä ongelmia ja epäilee Tampereen kaupungin yleiseltä alueelta johtuvan hulevettä haitallisesti kiinteistölleen, voi tämä toimittaa tätä koskevat tiedot ja tiedustelut Tampereen kaupungin kirjaamoon. Tämä käsitellään erillisenä asiana, eikä se liity hulevesilaskutukseen.

Alla ote Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä 12.10.2020 (päätösnumero 20/0958/2). Hallinto-oikeuden otteista on poistettu asianosaisten nimet.

Kunta voi periä hulevesijärjestelmästä sille aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi hulevesimaksua hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Hulevesijärjestelmän vaikutusalueella tarkoitetaan aluetta, jolla sijaitsevia kiinteistöjä kunnan hulevesijärjestelmä palvelee. Asiassa saadun selvityksen perusteella Tampereen kaupungilla on asianosaisen kiinteistön 837-131-687-2 sijaintialueella avo-ojiin ja viherpainanteisiin perustuva hulevesijärjestelmä. Tampereen kantakaupungissa sijaitsevan kiinteistön on siten katsottava sijaitsevan kaupungin hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Kaupungin hulevesijärjestelmän toiminnan mahdollisilla puutteilla kyseisellä alueella ei ole asiassa merkitystä. Hulevesimaksun määrääminen ei myöskään edellytä, että asianosaiset olisivat kiinteistön omistajina laiminlyöneet kiinteistön hulevesien hallintaa koskevat velvollisuutensa.  

Hulevesimaksun määräämiseen on ollut lain mukainen peruste ja maksu on määrätty kaupungin hulevesitaksan mukaisesti. Hulevesimaksua ei ole määrätty tai maksuunpantu virheellisesti.  

Oikaisuvaatimuksessa esitetty:
”Katsomme, että on luotu eriarvoinen järjestelmä, joka on julkisessa toiminnassa perustuslain sisältämän yhdenvertaisuusvaatimuksen vastainen.”  

Hulevesilaskutuksen järjestämistä koskevat päätökset ovat lainvoimaisia ja laskutusjärjestelmää koskevat asiat on käsiteltävä näiden yhteydesssä.  

Oikaisuvaatimuksessa esitetty:
”Tampereen kaupungin mahdollisesti muihin kaupunginosiin rakentamilla hulevesiviemäröinneillä tai -järjestelmillä ei ole mitään palvelevaa vaikutusta kiinteistömme alueeseen.”

Tampereen kaupungin huleveden hallintajärjestelmä koostuu muistakin rakenteista, kuin putkiviemäristä. Huleveden hallintajärjestelmällä hallitaan myös yleisten alueiden, kuten puistojen ja katujen hulevesiä.  

Alla otteita Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä 12.10.2020 (päätösnumero 20/0958/2):  

Edellä mainittujen maankäyttö- ja rakennuslain säännösten säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 218/2013 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan maankäyttö- ja rakennuslain 103 b 8:n 2 kohdan osalta, että kunnan hulevesijärjestelmä voisi koostua esimerkiksi avo-ojista, hulevesien viivyttämiseen, pidättämiseen ja imeyttämiseen tarkoitetuista rakenteista sekä valumavesien reiteistä. Myös kunnan putkiviemärit kuuluisivat tähän kunnan hulevesijärjestelmään, jos ne eivät olisi ehdotetun vesihuoltolain 17 a 8:n mukaisia vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkoston osia.  

Maankäyttö- ja rakennuslain 103 b 8:n 3 kohtaa koskevien perustelujen mukaan hulevesijärjestelmä voisi palvella alueen kiinteistöjä esimerkiksi mahdollistamalla kiinteistön hulevesien johtamisen kunnan hulevesijärjestelmään tai estämällä hulevesien valumisen kiinteistölle. Kunnan hulevesijärjestelmä voisi palvella alueen kiinteistöjä myös siten, että sen avulla hallitaan yleisten alueiden kuten puistojen ja katualueiden hulevesiä.  

Oikaisuvaatimuksessa esitetty: 
”Se, että kiinteistömme kuuluu asemakaava-alueeseen, ei riitä johtopäätökseen tai Tampereen yhdyskuntalautakunnan lausunnossa esitetyksi perusteluksi sille, että alueemme jo sellaisenaan ilman hulevesiviemäröintiä kuuluisi kaupungin hulevesijärjestelmän vaikutusalueeseen.”  

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on jo ratkaissut tämän asian aiemmassa asianosaisten oikaisuvaatimuskäsittelyssä. Alla ote Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä 12.10.2020 (päätösnumero 20/0958/2):  

Asianosaisten kiinteistö 837-131-687-2 sijaitsee asemakaava-alueella eli yhdyskuntalautakunnan päätöksessä 17.4.2018 § 67 määritellyllä kaupungin hulevesijärjestelmän vaikutusalueella.  

Kunta voi periä hulevesijärjestelmästä sille aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi hulevesimaksua hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Hulevesijärjestelmän vaikutusalueella tarkoitetaan aluetta, jolla sijaitsevia kiinteistöjä kunnan hulevesijärjestelmä palvelee. Asiassa saadun selvityksen perusteella Tampereen kaupungilla on kiinteistön 837-131-687-2 sijaintialueella avo-ojiin ja viherpainatteisiin perustuva hulevesijärjestelmä. Tampereen kantakaupungissa sijaitsevan kiinteistön on siten katsottava sijaitsevan kaupungin hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Kaupungin hulevesijärjestelmän toiminnan mahdollisilla puutteilla kyseisellä alueella ei ole asiassa merkitystä. Hulevesimaksun määrääminen ei myöskään edellytä, että asianosaiset olisivat kiinteistön omistajina laiminlyöneet kiinteistön hulevesien hallintaa koskevat velvollisuutensa.  

Hulevesimaksun määräämiseen on ollut lain mukainen peruste ja maksu on määrätty kaupungin hulevesitaksan mukaisesti. Hulevesimaksua ei ole määrätty tai maksuunpantu virheellisesti.  

Oikaisuvaatimuksessa esitetty:
”Meitä ei ole kuultu, ennen kuin Tampereen kaupunki on tehnyt päätöksen hulevesiviemäröinnin vaikutusalueesta.”  

Tampereen yhdyskuntalautakunta on kaupungin hallintosäännön 17 §:n perusteella ollut toimivaltainen päättämään hulevesimaksusta. Kuntalaki ei edellytä kiinteistönomistajien kuulemista maksusta ja huleveden hallintajärjestelmän vaikutusalueesta päätettäessä. Hulevesimaksua koskeva yhdyskuntalautakunnan päätös on lainvoimainen.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 2021:131 hylännyt valituksen, joka koski hulevesimaksun määräämistä omakotitalokiinteistölle. Ratkaisussaan korkein hallinto-oikeus toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvan hulevesimaksun tarkoituksena oli kattaa kunnalle hulevesijärjestelmän suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Hulevesimaksut kohdistuivat niiden kiinteistöjen omistajiin ja haltijoihin, jotka sijoittuivat hulevesijärjestelmän vaikutusalueelle. Maksun perimisen edellytyksenä ei lain esitöiden perusteella ollut kiinteistön liittäminen järjestelmään, vaan kunnan hulevesijärjestelmä voi palvella alueen kiinteistöjä myös estämällä hulevesien valumisen kiinteistöille taikka siten, että sen avulla hallitaan yleisten alueiden kuten puistojen ja katualueiden hulevesiä.  

Hulevesimaksu määrättiin kiinteistökohtaisesti kunnan hyväksymän taksan perusteella. Maksun suuruus oli määriteltävä taksassa lain mukaisesti siten, että yksittäisillä maksuilla katetaan kunnalle hulevesijärjestelmän kokonaisuudesta, eikä pelkästään hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset. Vaikka maksu perittiin vuosittain, maksujen tasoa hyväksyttäessä oli kunnalle vuoden aikana aiheutuvien suoranaisten kustannusten ohella mahdollista ottaa huomioon myös sellaiset hulevesijärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitämiseen liittyvät toimet, jotka eivät kohdistuneet yksittäiselle vuodelle. Edellä todetusta seurasi, että kunnalla ei ollut yksittäistä kiinteistöä koskevaa taksan mukaista vuosittaista hulevesimaksua määrätessään velvollisuutta erikseen osoittaa, että määrätty maksu vastasi kiinteistön hulevesien hallinnasta kunnalle suoranaisesti aiheutuneita kustannuksia. 

Ratkaisussa asianosaisen omakotikiinteistö sijaitsi lainvoimaisesti hulevesijärjestelmän vaikutusalueeksi määritetyllä asemakaava-alueella. Tässä tilanteessa vuotuisen hulevesimaksun määrääminen ei edellyttänyt, että kaupunki esittää yksityiskohtaista selvitystä siitä, millä tavoin kaupungin hulevesijärjestelmä palvelee nimenomaan heidän kiinteistöään.  

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Asianosainen, Pekka Heinonen, Heidi Ruonala, Vertti Sahala

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa muutosta hakea se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen, kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavakseen yksityisoikeudellista asiaa koskevaa valitusperustetta, jonka osalta toimivalta on käräjäoikeudella.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.