Yhdyskuntalautakunta, kokous 31.5.2022

Lataa  Kuuntele 

§ 147 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville: Kaarila, Hyhkynlaakson uusi asuinalue, asemakaava nro 8391 

TRE:7585/10.02.01/2018

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, puh. 044 486 3497, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 1241 626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 26.10.2020 päivätyn ja 23.5.2022 tarkistetun asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro 8391. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. 

Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8391 

Diaarinumero TRE:7585/10.02.01/2018, asian käsittely jatkuu kortilta TRE:1036/10.02.01/2011

Kaavan laatija

Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus

kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, projektiarkkitehti Riikka Rahkonen

Asemakaava tarjoaa kodin 1100 asukkaalle

Asemakaavalla mahdollistetaan uuden asuinalueen rakentaminen Kaarilaan olemassa olevan asuinalueen jatkoksi. Valmistuttuaan tämä asuinalueen laajennus tarjoaa kodin noin 1100 asukkaalle. 

Rakentaminen sijoittuu nykyään viljelykäytöstä pois jääneelle peltoalueelle, alueen alavimpaan kohtaan. Alueen pohjoisosan maisemapelto jätetään suojaviheralueeksi ja sitä hoidetaan niin, että näkymä Pispalaan säilyy. Alueen eteläosaan nykyisen pientalovaltaisen alueen ja uusien kerrostalovaltaisten korttelien väliin jätetään puistoalue, jota hoidetaan suurelta osin luonnonmukaisena puistona, jolla puusto mahdollisuuksien mukaan säilytetään.

Uutta rakennusoikeutta noin 56 000 kerrosalaneliömetriä

Asemakaava-alueella uutta rakennusoikeutta muodostuu noin 55 590 k-m2, josta asuinrakennusten tonteilla on 50 390 k-m2.

  • kerrostaloja n. 42 600 k-m2, 
  • kaupunkipientaloja (townhouse) n. 6200 k-m2,
  • muita pientaloja n. 1550 k-m2,
  • lisäksi alueella on rakennusoikeutta 3000 k-m2 päiväkodille tai muulle lähipalvelurakennukselle 
  • 2200 k-m2 pysäköintilaitokselle.

 

Kerrostaloja, kytkettyjä pientaloja sekä puistoa ja viheraluetta

Asemakaava-alueelle muodostuu neljä asuinkerrostalojen korttelialuetta, yksi rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten eli kaupunkipientalojen korttelialue, yksi asuinpientalojen korttelialue sekä yksi julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Asuinkerrostalojen korttelialueiden väliin sekä pohjois- ja itäpuolelle tulee autopaikkojen korttelialuetta, jolle tulee myös rakentaa pysäköintilaitos. Näiden lisäksi kaavaan kuuluu kaksi nykyistä erillispientalojen tonttia, joista toinen, Simolan talo, saa kulttuuri- ja rakennushistoriallisista syistä suojelumääräyksen. Hieman yli kolmannes kaava-alueen pinta-alasta jää viheralueeksi.

Entinen peltoalue keskellä taajamaa

Laajuudeltaan noin 14,5 ha kokoinen suunnittelualue sijaitsee Nokian moottoritien ja Pyhäjärven välisellä alueella noin 5 kilometrin päässä kaupungin keskustasta länteen. Aluetta rajaa luoteispuolella Nokian moottoritie, idässä Mattilankatu sekä Mattilanpuisto ja Pispan palvelukeskus ja etelässä Simolankatu sekä sen pohjoispuolella olevat pientalot.

Alueen länsiosassa on puistoa sekä kaupungin taimistoaluetta ja loppu osa alueesta on peltoa. Suunnittelualue viettää laidoilta alueen keskellä olevaa kosteikkoa kohti. 

Tavoitteena mahdollistaa asuinalueen laadukas kehittäminen ja laajentaminen

Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa paikan lähtökohdat ja reunaehdot huomioivan laadukkaan ja monipuolisen asumisen elinympäristön rakentaminen.

Asemakaavaprosessin vaiheet

Aloitusvaihe

Kaava-alueesta järjestettiin 2009 arkkitehtikutsukilpailu, jonka järjestivät rakennusliikkeet ja kaupunki. Voittajaksi valittiin ehdotus ”Kultaniityt”. Vuonna 2010 tehtiin selvitysten laadintaa. Tammikuussa 2011 jätettiin kaavamuutoshakemus. Asemakaava kuulutettiin vireille 31.1.2011. 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (jatkossa OAS) oli nähtävillä 31.3.-2.5.2011. OAS:sta ja valmisteluaineistosta saatiin 3 viranomaiskommenttia ja 26 mielipidettä yhteensä 33 yksityishenkilöltä ja 7 yhdistykseltä tai taloyhtiöltä. Saadussa palautteessa teemoja oli mm. liian suuri volyymi, maisemapellon, näkymien ja historian merkitys, virkistysreitit, liikenne, ympäristöhäiriöt, selvitystarpeet, yleiskaavan vastaisuus.

Edellisen vaiheen jälkeen laadittiin lisäselvityksiä, ja suunnitelmaa kehitettiin maltillisempaan suuntaan.

Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 13.6.-9.8.2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin viisi viranomaiskommenttia ja kuusi mielipidettä. Saadussa palautteessa teemoja olivat mm.:

  • näkymä valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön Pispalanrinteeseen sekä näkymät Pispalanrinteestä Hyhkyn laaksoon
  • avoimen maisematilan säilyttäminen
  • selvitysten puute ja täydentämistarve; luonto-, tärinä-, melu-, hulevesi-, ilmanlaatu-, Vaakko-ojan sedimentti-, kulttuuriympäristöselvitykset
  • Nokian moottoritien melu
  • Simolan taloon liittyvien kulttuurihistoriallisten arvojen huomioon ottaminen
  • huoli kaupunkirakenteen tiivistymisestä ja lisääntyvästä liikenteestä
  • Kaarilan olemassa oleva rakennuskanta ja rakentamistapa tulisi huomioida kaavaa laadittaessa
  • rakennusten korkeuteen tulee kiinnittää huomiota
  • hankkeen kerrosalaa pidetään useassa mielipiteessä liian suurena
  • viheralueet tulee suunnitella huolella ja viheryhteyksiä tulee kehittää
  • pyöräilyn reitistöä tulee kehittää
  • moottoritien terveysvaikutukset huolestuttavat
  • liittymää Mattilankadulta moottoritielle tulisi rakentaa

 

Valmisteluvaihe

Tarkistettu OAS, valmisteluaineisto, kaavaluonnos, -selostus, rakentamistapaohje ja tehdyt selvitykset olivat nähtävillä 5.11. – 3.12.2020. Saatiin 10 viranomaiskommenttia ja 40 mielipidettä.

Viranomaiskommenteissa teemana olivat lähinnä

  • kulttuurihistoriallisesti arvokkaat näkymät 
  • kulttuurihistoriallisesti arvokas Hyhkyn kylätontti ja Simolan talo
  • moottoritien melu
  • rakentamisen korkeus, tiiveys ja rakeisuus
  • liito-oravat 
  • kaava-alueen koillisosan ekologinen yhteys
  • päiväkodin sijainti
  • ilmanlaatu

 

Mielipiteissä pääteema oli selkeästi rakennusten suuri koko verrattuna jo olemassa olevaan rakennuskantaan ja rakennusten sijainti lähellä pientaloaluetta. Sen lisäksi mielipiteissä on otettu kantaa mm.

  • pohjoisosan niittyyn
  • luontoarvoihin mm. ketoneilikkaesiintymään ja liito-oraviin
  • meluvalliin, sekä puolesta että vastaan
  • liikenteen lisääntymiseen
  • liikennereitteihin
  • pysäköintitarpeen lisääntymiseen
  • väkimäärän kasvuun
  • väestörakenteen muutokseen
  • palveluiden riittävyyteen

 

Tarkemmin saatua palautetta käydään läpi kaavaselostuksen liitteenä olevassa vastineraportissa.

Ehdotusvaihe

Kaavaratkaisun pääperiaatteet ovat säilyneet samoina luonnos- ja ehdotusvaiheessa, mutta kaavaratkaisua on tarkistettu saadun palautteen pohjalta. Näkymiä lännestä kohti Pispalaa säilytetään samoin kuin näkymää Mattilankadulta kohti Simolan taloa. Korkeimmat rakennukset sijaitsevat alueen pohjoislaidalla ja pienimittakaavaisimmat etelälaidalla lähimpänä olemassa olevaa pientaloaluetta. Uudisrakennusten ja jo toteutuneen rakenteen väliin tulee puisto tai puistokaistale.

Kaava-aluetta on laajennettu kohti koillista ja alueeseen kuuluu nyt myös Mattilanpuisto ja osa Mattilankatua. Puisto on otettu mukaan siellä virtaavan Vaakko-ojana tunnetun ojan takia. Oja saa kaavassa virallisen nimen: Viskanoja. Oja ja sen välitön ympäristö on merkitty kaavaan merkinnällä luo-1, Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, ekologinen käytävä. Mattilankadun katualuetta on levennetty tulevaisuudessa mahdollisesti tarvittavaa kadun leventämistä varten.

Lucia Juhantyttären puiston hulevesipainannetta on siirretty pohjoiseen ja tällöin puiston etelälaita voidaan jättää mahdollisimman luonnontilaiseksi, jolloin se toimii ekologisena yhteytenä ja luontoselvityksessä todettuna mahdollisena liito-oravan kulkureittinä.

Korttelin 1181 rajoja on siirretty kauemmas olemassa olevasta pientaloalueesta kuten myös korttelin rakennusalojen rajoja. Puistokaistaleen leveys sekä uudisrakennusten ja olemassa olevien pientalojen välinen minimietäisyys on lähes kaksinkertaistettu. 

Kerrostalokorttelialueilla pientaloja lähimpänä olevat rakennukset saavat olla enintään neljä kerroksisia. Korttelissa 1181 ja 1179 pientaloaluetta lähimpänä olevien kerrostalojen mittakaava on muutoinkin pienennetty, ja kukin näistä kerrostaloista jaetaan kahteen toisiinsa liitettyyn massaan, joista molemmilla on omat katot.

Koko alueen kerrostalojen kerroslukuja on tarkistettu niin, että ainoastaan kerrostalokorttelin 1179 pohjois- ja kerrostalotontin 1157:14 itärajalla sallitaan kuusikerroksiset rakennukset, muutoin talot saavat olla enintään neljä- tai viisikerroksisia. Kaikkien kerrostalojen kattomuotona on satula- eli harjakatto. Vähäisiä pulpetti- ja tasakattoisia osuuksia kuitenkin sallitaan.

Kortteli 1182 on erotettu korttelista 1179 Kerttupiiankujalla. Kortteliin 1182 sallitaan ainoastaan kaupunkipientalojen eli ns. townhouse-tyyppisten rakennusten rakentaminen. Rakennusten tulee olla kaksi- tai kolmekerroksisia.

Henkilötietoja sisältävän oheismateriaalin verkkojulkisuutta on rajoitettu.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Asemakaavaehdotus nro 8391 (päivätty 26.10.2020, tarkistettu 23.5.2022) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.   

Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset on hyväksytty.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Lausunnot

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan pelastuslaitos

Tiedoksi

hakija, Sirpa Lehtonen, Jaana Huttunen

Oheismateriaali


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)