Kaupunginhallitus, kokous 29.8.2022

Lataa  Kuuntele 

§ 324 Oikaisuvaatimus palomiehen virkojen perustamisesta ja ylipalomiehen virkojen lakkauttamisesta 

TRE:4261/01.02.01/2022

Valmistelija

  • Isotalo Matti, Pelastusjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Pelastuspäällikkö Kari Alanko, puh. 041 730 4637 ja palopäällikkö Jyrki Paunila, puh. 0400 926 226, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Tampereen kaupunginhallitus on päättänyt 20.6.2022 § 280 ylipalomiehen virkojen (11) lakkauttamisesta ja palomiehen virkojen (11) perustamisesta. Tampereen kaupungille on saapunut 3.7.2022 kuntalaisen oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksessa pyydetään päätöksen perumista ja että vapaana olevat ylipalomiehen virat täytetään. Perusteluna oikaisuvaatimukselle ovat mm. yksiköiden vahvuudet / työturvallisuus, koulutukset, palomiehen urapolkumahdollisuudet, päätöksenteon avoimuus ja henkilöstön kuuleminen.

Tehokas pelastustoiminta edellyttää toimivaa johtamisjärjestelmää. Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä muodostuu päivystävästä päälliköstä, neljästä päivystävästä palomestarista, johon sisältyvät tilannekeskushenkilöstö sekä pelastusyksikön johtajista. Pelastustoiminnassa työvuorossa lähiesihenkilönä toimivat paloesimies tai vuoron vanhin. Loma-aikoina esihenkilöasemassa olevaan tehtävään on tullut nimetä sijainen, tähän asti se on ollut yleisesti ylipalomies.

Toimintaympäristö on muuttunut ja esihenkilötehtävästä on tullut vaativampi pelastustoiminnan johtamisen sekä esihenkilönä toimimisen osalta. Esihenkilöiden sijaistamiseen on syytä saada joustavuutta, jotta voidaan tehdä lyhyempiä ja tarkoituksenmukaisempia toimenkuvamuutoksia ja siten kohdistaa se paremmin vastaamaan nykyistä toimintaympäristöä ja tarvetta.

Ylipalomiehen/vuoron vanhimman tehtävään nimeäminen toteutetaan jatkossa työnjohdollisella määräyksellä palomiehen virkaa käyttäen. Tällä toimintamallilla pystytään tehtävään nimeämään aina henkilö, jolla on tehtävään paras osaaminen. Täten saadaan myös määrärahat kohdistettua paremmin eikä olla sidottuja ylipalomiehen virkamäärään. Nimeämiset voivat olla myös tarpeen vaatiessa pidempiä.

Toimintamallin muutoksella pyritään joustavampaan työvuorosuunnitteluun, esimerkiksi kyseiseen tehtävään nimetyn henkilön ei tarvitse siirtyä toiseen asemapaikkaan, ellei itse halua muutosta. Tämä lisää työn tehokkuutta valmiuden näkökulmasta sekä vähentää ihmisten siirtymisiä eri asemien välillä. Muutos mahdollistaa myös henkilön siirtymisen ensihoitoon, mikäli pätevyydet ja osaaminen riittävät. Tähän asti ylipalomiehen virasta ei ole voinut tehdä ensihoidon tehtäviä, koska tehtävänkuva on erilainen.

Uuteen malliin liittyy myös yksikönjohtajakurssin suorittaminen ennen tehtävään nimeämistä. Koulutuksella lisätään ammatillista osaamista, jota yksikönjohtajalta vaaditaan tehdessään paloesimiehen sijaisuutta tai vuoron vanhimman tehtävää esihenkilönä. Tätä koulutusmahdollisuutta pyritään tarjoamaan myös nykyisille ylipalomiehen virassa oleville henkilöille, jotka sijaistavat esihenkilöitä lomien ja muiden poissaolojen aikana. Osaamisen lisäämisellä taataan viranhaltijoille paremmat edellytykset hoitaa vastuullista työtehtävää. Pelastuslaitokselle on hankittu osaamisen hallintajärjestelmä, jossa määritellään osaamisvaatimus, vuosittaiset koulutukset ja harjoitukset, minkä jälkeen henkilöitä voidaan nimetä eri lisätehtäviin. Tämä tukee osaltaan nyt tehtävää muutosta.

Toimintamalli ei poista ylipalomiehen tehtävänkuvaa. Pelastusyksikössä on tulevaisuudessakin yksikönjohtaja (virassa oleva paloesimies tai hänen ollessaan poissa nimetty sijainen) ja 2-3 palomiestä.  Tällä hetkellä täytettynä olevia ylipalomiehen virkoja ei lakkauteta tai muuteta palomiehen viroiksi. Muutoksia tehdään viranhaltijoiden eläköitymisten yhteydessä.

Pelastustoiminnassa on löydettävissä erilaisia urapolkuvaihtoehtoja sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Vertikaalinen urapolkukehitys on pelastusalan tutkintoon johtavan jatkokoulutuksen avulla siirtyminen organisaation tasolta toiselle (esim. palomiehestä paloesimieheksi). Eteneminen edellyttää aina kuitenkin tutkintokoulutuksen ohella tehtävän edellyttämien muiden taitojen hallintaa. Horisontaalisia (siirtyminen tehtävästä toiseen samalla tasolla) urapolkumahdollisuuksia ovat kaikki sellaiset tehtävät, jotka vaativat lisäkoulutusta perussuorityskyvyn lisäksi mm. vene- ja alustehtävät, korkealta pelastavat yksiköt (puomi- ja tikasyksikkö), ensihoito, vaaralliset aineet ja CBRNE- tehtävät. Virkojen muutoksella pyritään tukemaan mahdollisuutta siirtyä vaativampiin tehtäviin.

Virkojen muuttamista on käyty läpi 16.12.2021 yhteistoimintaryhmässä, jossa ovat läsnä työntekijöiden ja työnantajan edustajat. Tämän lisäksi pelastustoiminnan pelastuspäällikkö on käynyt asiaa läpi työvuoron aamuraporteissa 13. - 16.6.2022 ja siitä on lähetty kirjallinen selvitys työntekijöille 17.6 2022. Oikaisuvaatimuksen tekijälle on vastattu 15.6.2022 hänen edellisenä päivänä lähettämään sähköpostiin.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden pelastuspäällikkö Jyrki Paunilalle ja lakimies Minna Kaipiselle. He olivat läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana ja poistuivat ennen päätöksentekoa.

Lausunnot

Lakimies Minna Kaipinen:

Tampereen kaupunginhallitus on ollut toimivaltainen päättämään asian, päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole muutoinkaan lainvastainen. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista uutta tietoa, jonka vuoksi päätöstä tulisi myöskään tarkoituksenmukaisuusperusteella muuttaa.

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijä, Matti Isotalo, Kari Alanko, Pirkko Lindström, Jutta Heikkilä, Saija Micklin, Minna Kaipinen

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa muutosta hakea se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen, kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavakseen yksityisoikeudellista asiaa koskevaa valitusperustetta, jonka osalta toimivalta on käräjäoikeudella.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.