Alueellinen jätehuoltolautakunta, kokous 7.12.2022

Lataa  Kuuntele 

§ 51 Alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksa 1.1.2023 alkaen 

TRE:6242/02.04.03/2022

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Toppila Anu, Jätehuoltopäällikkö, Anu.Toppila@tampere.fi

Perustelut

Jätelain vaatimukset kunnan jätemaksulle

Jätelain (646/2011) mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksuilla katetaan kaikki kustannukset, joita aiheutuu lakisääteisen kuntavastuullisen jätehuollon toteuttamisesta (esim. jätteiden kuljetus, käsittely ja hyötykäyttö, neuvonta, tiedotus ja valistus, jätehuollon kehittäminen ja investointeihin varautuminen). Jätemaksuilla katetaan myös lakisääteisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen.

Jätelain luvussa 9 säädetään jätemaksun ja sen perustana olevan jätetaksan laadinnasta. Jätetaksa on asiakirja, joka sisältää luettelon käytössä olevista jätemaksuista ja niiden laskentaperusteista yksikköhintoineen. Kunnassa on oltava voimassa oleva jätetaksa, jotta julkisoikeudellista jätemaksua voidaan periä. Jätetaksan mukaisten maksujen on vastattava kunnan tarjoamaa jätehuollon palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon.

Jätetaksa koskee alueellisella putkikeräysjärjestelmällä kerättäviä asumisen ja julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan jätteitä. Alueellinen putkikeräysjärjestelmä on tällä hetkellä käytössä Tampereen Vuoreksen kaupunginosassa. Taksa ei koske muuta kunnan ensisijaiselle ja toissijaiselle jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvia jätteitä eikä saostus- ja umpisäiliölietteitä, joille on omat taksansa.

Jätetaksa päätetään ilman arvonlisäveroa. Esityksessä jätetaksaksi yksikköhinnoille esitetään informatiivisuuden vuoksi myös arvonlisäverollinen yksikköhinta pyöristettynä likiarvona.

Jätetaksan valmistelu ja päätöksenteko

Putkikeräysjärjestelmän jätetaksan valmistelua varten kunnallinen jäteyhtiö, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, on tehnyt laskelmat putkikeräysjärjestelmällä järjestettävien jätehuoltopalvelujen kustannuksista ja niiden perusteista. Pirkanmaan Jätehuolto Oy on toimittanut jätehuoltolautakunnalle 13.9.2022 päivätyllä kirjeellään alueellisen putkikeräysjärjestelmän vuoden 2023 jätetaksan valmisteluaineiston.

Käsittelyssä on nyt esitys jätemaksutaksaksi 1.1.2023 alkaen (Liite 1). Jätetaksaa esitetään astuvaksi voimaan, vaikka sen hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta.

Jätelain mukaan kuntalaisille ja muille asianosaisille on varattava vaikutusmahdollisuus asiaan hallintolain mukaisesti ennen jätetaksan hyväksymistä. Vaikutusmahdollisuuksien varaamisen ja mahdollisten muutosten jälkeen jätetaksa tuodaan hyväksyttäväksi jätehuoltolautakunnalle.

Jätehuoltolautakunta voi jätelain sallimissa puitteissa määritellä maksupolitiikan ja maksujen nimikkeet, kohteet ja suuruuden. Lautakunta ei voi kuitenkaan hyväksyä laillisesti taksaa, jolla ei katettaisi kunnallisen jäteyhtiön toimintaa jätelain edellyttämällä tavalla.

Jätetaksan rakenne ja merkittävimmät muutokset jätetaksaan

Jätetaksan rakenne on sama kuin vuonna 2022. Putkikeräysjärjestelmän jätemaksu on ns. kokonaisjätemaksu, joka sisältää kuntavastuullisen jätehuollon järjestämisen ja toteutuksen kaikki jätelain mukaiset kustannukset, jotka muodostuvat jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä sekä tiedotuksesta, neuvonnasta, hallinnosta ja jätehuoltoviranomaisen toiminnasta.

Alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätemaksu koostuu perusmaksuosuudesta sekä jätteen kuljetuksesta, käsittelystä sekä putkikeräysjärjestelmän ylläpidosta. Putkikeräysjärjestelmän jätemaksulla katetaan edellä mainittujen kustannusten ohella myös putkikeräysjärjestelmää täydentävien lähikeräyspisteiden ylläpitoa Vuoreksessa. Uusien kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaiset jätteiden erilliskeräysvaatimukset koskevat myös putkikeräysjärjestelmän alueella sijaitsevia vähintään 5 asuinhuoneiston kiinteistöjä. Koska putkikeräysjärjestelmän tekniset ratkaisut mahdollistavat ainoastaan neljän jätelajin keräämisen putken avulla, on jätehuoltomääräysten edellyttämien, putkikeräykseen soveltumattomien jätteiden erilliskeräys järjestetty alueella täydentävien lähikeräyspisteiden avulla. Näiden lähikeräyspisteiden ylläpidon kustannukset on ohjattu alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksaan, jotta kustannukset ohjautuvat jätelain edellyttämällä tavalla jätteen tuottajien maksettavaksi.

Alueellinen jätehuoltolautakunta on 10.2.2021 (§ 6) tehnyt rakenteellisia muutoksia jätetaksaan enintään 15 asuinhuoneiston suurkiinteistöasiakkaiden jätemaksun määräytymisperusteen muuttamiseksi. Lisäksi jätehuoltolautakunta on kohtuullistanut kokonaisuudessaan putkikeräyksen jätetaksaan aiemmin esitettyjä korotuksia. Tämän vuoksi putkikeräysjärjestelmän jätetaksa ei ole täysin kustannusvastaava järjestelmän operatiivisten kustannusten kanssa.

Nyt käsittelyssä olevassa jätetaksaesityksessä on pidetty lautakunnan 10.2.2021 määrittelemä kohtuullistamisosuus euromääräisesti samalla tasolla kuin aiemmin. Muutoin taksaesitykseen esitetään indeksikorotuksia taksan eri kustannuselementteihin. Seka- ja biojätteen käsittelykustannuksiin esitetään korotuksia yleisten käsittelykustannusmuutosten mukaisesti. Samoin esitetään nostettavaksi myös perusmaksun ja putkijärjestelmän huoltokustannusten osuutta. Korotukset ovat pääasiassa samoja kuin on esitetty kuntavastuullisten jätehuoltopalvelujen jätetaksaan. Kuljetuskustannukset eivät putkikeräystaksassa juurikaan nouse vuoteen 2022 verrattuna, sen sijaan rahoituksen pääomakustannukset nousevat nopeasti nousseen korkotason johdosta.

Perusmaksuosuuden korotukset johtuvat mm. kotitalouden vaarallisten jätteiden jätehuollon, jäteasemien ylläpidon sekä lakisääteisen jäteneuvonnan ja -tiedotuksen kustannusten noususta. Myös jätehuoltoviranomaisen toiminnan kustannukset nousevat lainsäädännöllisten muutosten vuoksi. Sekajätteen käsittelymaksuihin esitetään korotusta edellä mainituista syistä johtuen sekä yleiskustannusten nousupaineen vuoksi. Lisäksi biojätteen käsittelyhintaa esitetään korotettavaksi biolaitosinvestoinnin käyttöönoton vuoksi. Biolaitos aiheuttaa aiempaa korkeampia henkilöstö-, operointi- ja pääomakustannuksia, joita aiemmassa aumakompostoinnissa ei ole vastaavissa määrin syntynyt.

Edellä mainittujen muutosten vuoksi pienkiinteistöasiakkaiden, eli muiden kuin asunto-osakeyhtiömuotoisten kiinteistöjen, vuosittaiseen jätemaksuun esitetään noin 12,76 % korotusta. Euromääräisesti korotus on 36,68 euroa (alv 24 %) vuodessa. Jätetaksassa vahvistettavaksi arvonlisäverottomaksi hinnaksi esitetään 261,31 euroa/huoneisto/vuosi. Arvonlisäveron sisältävä hinta on 324,02 €. Voimassa olevassa jätetaksassa vastaava maksu on 287,35 €/vuosi (sis. alv 24 %). 

Enintään 15 asuinhuoneistoa sisältävien suurkiinteistöasiakkaiden, eli asunto-osakeyhtiömuotoisten kiinteistöjen jätemaksujen esitetään määräytyvän samoin perustein kuin pienkiinteistöasiakkaiden jätemaksujen, eli jätemaksut ovat huoneistojen lukumäärään perustuvia vuosimaksuja. Määräytymisperuste on sama kuin voimassa olevassa jätetaksassa. Enintään 15 asuinhuoneistoa sisältävien suurkiinteistöasiakkaiden jätemaksuihin esitetään vastaavia korotuksia kuin pienkiinteistöasiakkaiden jätemaksuihin. Korotus on 36,68 euroa vuodessa (sis. alv 24 %) huoneistoa kohden.

Jätemaksujen esitetään määräytyvän asemakaavassa kaavoitettujen kerrosneliömetrien perusteella yli 15 asuinhuoneiston suurkiinteistöasiakkailla sekä niillä kiinteistöillä, joilla on muita jätelain 32 §:n mukaisia toimintoja. Näitä ovat esimerkiksi kuntien hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöt kuten alueen koulut ja päiväkodit.  Näiden suurkiinteistöasiakkaiden jätemaksuihin esitetään noin 14,90 % hinnankorotusta voimassa olevaan jätetaksaan nähden. Jätetaksassa vahvistettavaksi arvonlisäverottomaksi jätemaksuksi esitetään 2,93 €/asemakaavan mukainen k-m2/vuosi. Arvonlisäverollinen hinta on 3,63 €. Euromääräinen korotus näillä suurkiinteistöasiakkailla on keskimäärin 1257 euroa vuodessa kiinteistön asemakaavassa kaavoitetuista kerrosneliömetreistä riippuen. Huoneistoa kohden muutokset ovat vähäisempiä, ollen keskimäärin 30 € vuodessa.

Alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksassa on lisäksi esitetty lisätyötä koskeva siivousmaksu. Myös tähän maksuun esitetään indeksikorotusta voimassa olevaan jätetaksaan nähden. Korotus on 3,83 % (alv 0 %). Siivousmaksu voidaan periä keräyspistettä käyttäviltä kiinteistöiltä, mikäli putkikeräysjärjestelmän keräyspisteestä joudutaan poistamaan sinne kuulumattomia jätteitä. Uutena elementtinä vuoden 2023 taksaesitykseen on tuotu lisätyömaksu kadonneen avaimen uusimisesta aiheutuvien kulujen kattamiseksi maksu, jonka suuruus on 24,19 (alv. 0 %)

Liitteessä 2 on esitetty jätetaksaesityksen hinnoittelumuutokset verrattuna voimassa olevaan jätetaksaan.

Jätetaksan ohjaavuus etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon

Jätetaksalla pyritään jätelain 78 §:n mukaisesti kannustamaan etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Tämä tarkoittaa sitä, että eri jätelajien jätehuollosta perittäviä maksuja voidaan porrastaa niin, että kierrätettävistä jätteistä peritään suhteessa pienempää maksua kuin energiana hyödynnettävistä jätteistä. Jätemaksujen on kuitenkin kokonaisuudessaan katettava jätteen tuottajien aiheuttamat kustannukset.

Biojätehuollon kustannuksia esitetään edelleen tuettavaksi jätetaksassa. Biojätehuollon tuki sisällytetään täysimääräisesti sekajätteen jätetaksan perusmaksuosuuteen sekä toiminnan katteeseen. Biojätteen käsittelyhintaa tuetaan perusmaksuosuuden kautta laskennallisesti 60,00 eur/t.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Toppila Anu, Jätehuoltopäällikkö, Anu.Toppila@tampere.fi

Alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksa 1.1.2023 alkaen asetetaan julkisesti nähtäville 13.10. -11.11.2022 Tampereen kaupungin viralliselle ilmoitustaululle.

Asianosaisille varataan mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta hallintolain mukaisesti 11.11.2021 mennessä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Toppila Anu, Jätehuoltopäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Jätehuoltopäällikkö Anu Toppila, puh. 040 806 3362, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Yleistä jätetaksasta

Jätelain (646/2011) mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksuilla katetaan kaikki kustannukset, joita aiheutuu lakisääteisen kuntavastuullisen jätehuollon toteuttamisesta (esim. jätteiden kuljetus, käsittely ja hyötykäyttö, neuvonta, tiedotus ja valistus, jätehuollon kehittäminen ja investointeihin varautuminen). Jätemaksuilla katetaan myös lakisääteisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen.

Jätelain luvussa 9 säädetään jätemaksun ja sen perustana olevan jätetaksan laadinnasta. Jätetaksa on asiakirja, joka sisältää luettelon käytössä olevista jätemaksuista ja niiden laskentaperusteista yksikköhintoineen. Kunnassa on oltava voimassa oleva jätetaksa, jotta julkisoikeudellista jätemaksua voidaan periä. Jätetaksan mukaisten maksujen on vastattava kunnan tarjoamaa jätehuollon palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon.

Jätetaksa koskee alueellisella putkikeräysjärjestelmällä kerättäviä asumisen ja julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan jätteitä. Alueellinen putkikeräysjärjestelmä on tällä hetkellä käytössä Tampereen Vuoreksen kaupunginosassa. Taksa ei koske muuta kunnan ensisijaiselle ja toissijaiselle jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvia jätteitä eikä saostus- ja umpisäiliölietteitä, joille on omat taksansa.

Jätetaksa päätetään ilman arvonlisäveroa. Esityksessä jätetaksaksi yksikköhinnoille esitetään informatiivisuuden vuoksi myös arvonlisäverollinen yksikköhinta pyöristettynä likiarvona.

Jätetaksan valmistelu

Jätehuoltolautakunta päätti 6.10.2022 (§ 42) asettaa alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksaesityksen julkisesti nähtäville 13.10. - 11.11.2022. Jätetaksaesitys on ollut julkisesti nähtävillä Tampereen kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä alueellisen jätehuoltolautakunnan internetsivuilla. Asianosaisille varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta hallintolain mukaisesti. Asian vireilläolosta on tiedotettu julkisen kuulutuksen, lehti-ilmoituksen ja tiedotteen avulla.

Jätetaksaesityksestä jätetyt lausunnot ja mielipiteet

Alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksaesityksestä ei jätetty lausuntoja tai mielipiteitä esityslistan valmistumiseen mennessä.

 Lausuntojen ja mielipiteiden perusteella tehdyt muutokset taksaesitykseen

Alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksaan ei esitetä muutoksia alueellisen jätehuoltolautakunnan 6.10.2022 (§ 42) käsittelyn jälkeen.

Maksumuistutukset ja jätetaksan voimaantulo

Jätelaki säätelee jätemaksuja koskevien maksumuistutusten käsittelyä. Jätehuoltoviranomainen voi jätelain mukaisesti kohtuullistaa jätemaksua, mikäli taksan mukaista maksua on pidettävä kohtuuttoman suurena tai pienenä. Maksuvelvollisella on oikeus tehdä 14 päivän kuluessa jätelaskun saamisesta kirjallinen muistutus asiasta kunnan jätehuoltoviranomaiselle.

Jätetaksaa esitetään astuvaksi voimaan 1.1.2023, vaikka sen hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta. Taksa on voimassa toistaiseksi, kunnes eri päätöksellä toisin määrätään.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Toppila Anu, Jätehuoltopäällikkö

Liitteenä oleva alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksa hyväksytään käyttöönotettavaksi toimialueella.

Jätetaksa tulee voimaan 1.1.2023 mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Alueellisen jätehuoltolautakunnan 8.12.2021 § 65 hyväksymä alueellisen putkikeräysjärjestelmän jätetaksa kumotaan.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Toimialueen kunnat, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, kuulutus

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

 Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

 Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa  (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.