Yhdyskuntalautakunta, kokous 3.5.2023

Lataa  Kuuntele 

§ 135 Rukkamäentien jalkakäytävä ja pyörätie välillä Rukkamäentie 11 – Lempääläntie 

TRE:4964/10.03.02/2022

Valmistelija

  • Sivenius Jouni, Suunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Vanhempi erikoissuunnittelija Joni Vuoristo, puh. 050 352 6458, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 1241 626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Rukkamäentien jalankulun ja pyöräilyn väylä on osa Lempäälän ja Tampereen välistä pyöräilyn seudullista pääreittiä. Nähtävillä oleva suunnitelma on jatkoa vuosina 2018-2019 toteutetuille saman pääreitin parannuksille Sarankulmankadulla sekä Rukkamäentiellä Sarankulmankadun ja Peltolammin koulun välisellä osuudella.

Suunnittelualueella Rukkamäentien nykyinen väylä on 3,0 metrin levyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, eikä siten vastaa nykyisiä pyöräilyn pääreittien laatuvaatimuksia. Väylää parannetaan nykyisestä väylää leventämällä, sekä jalankulku ja pyöräily erotellaan maaliviivalla omille väylän osille. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan väylän kokonaisleveys on 4,6 metriä sisältäen kulkumuotojen välisen erottelumaaliviivan. Pyörätien leveys on 2,5 metriä, ja pyöräilyn kulkusuunnat on eroteltu toisistaan maaliviivalla. Jalkakäytävän leveys on 2,0 metriä.

Väylän suunnittelussa tavoitteena on ollut säilyttää nykyistä puustoa mahdollisimman paljon, mikä on määrittänyt keskeisesti väylän sijaintia, leveyttä ja leventämissuuntia. Suunnitteluratkaisuissa on huomioitu myös Rukkamäentien ylittävät liito-oraville tärkeät kulkureitit, joita suunnittelualueella on kaksi.

Rukkamäentien linjaus muuttuu suunnittelualueen keskivaiheilla (paaluvälillä 340-540), jossa nykyisen ajoradan ja tontin välissä ei ole tilaa jalkakäytävän ja pyörätien leventämiselle ja lumitilan varaamiselle ajoradan ja väylän väliin. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan ajorataa siirretään kyseisellä osuudella enimmillään 2,5 metriä länteen päin. Samalla osuudella parannetaan myös linja-autopysäkkiparin järjestelyjä siirtämällä kadun itäreunan pysäkkiä 45 metriä pohjoisemmaksi ja sijoittamalla pysäkki syvennykseen sekä toteuttamalla molempien pysäkkien yhteyteen riittävät matkustajien odotustilat.

Väylän suunnittelun yhteydessä on tarkasteltu myös Rukkamäentien ylitysten liikenneturvallisuutta ja selvitetty nykyisten suojateiden käyttäjämääriä. Laadittujen tarkastelujen ja asukasvuoropuhelun perusteella katusuunnitelmassa esitetään pohjoisimman Peltolammin uimarannan alueelle johtavan suojatien poistamista. Jäljelle jäävien kolmen valo-ohjaamattoman suojatien liikenneturvallisuutta parannetaan muuttamalla ylitykset keskisaarekkeellisiksi, tarkistamalla suojateiden sijaintia ja suojateille johtavien väylien korkeustasoja sekä alentamalla Rukkamäentien nopeusrajoitusta eniten käytettyjen suojateiden osuudella (paaluvälillä 0-270).

Kohteessa uusitaan nykyiset jalkakäytävän ja pyörätien vieressä sijaitsevat valaisinpylväät.

Kadun rakennustyöt sisältyvät Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2023 vuosisuunnitelmaan. Kohteen kustannusarvio on 580 000 euroa.

Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet julkisesti nähtävillä 27.2.-13.3.2023.

Katusuunnitelmaehdotusta vastaan on jätetty kolme (3) muistutusta.

Muistutuksissa esille tuodut asiat:

Muistutus 1

Muistutuksessa kysytään, voiko Rukkamäentieltä poistetun suojatien kohdalla olla edelleen ylityskohta? Muistutuksessa kysytään myös, voiko väylän pituuskaltevuutta loiventaa koululta etelän suuntaan? Ja onko Pärrinkosken luonnonsuojelualueen liittymän vastapäätä pyöräliikenteelle tehty välikaistan yli yhteys? Katusuunnitelmaehdotuksessa piirrosmerkki ei näytä mahdollistavan pyöräilyä.

Vastine 1

Poistetun suojatien kohdalle paalulla 410 jätetään edelleen ylityskohta, joka on vastaavanlainen kuin paalulla 515. Tämä oli jäänyt esittämättä suunnitelmassa ja on nyt lisätty katusuunnitelmaan.

Pyörätien pituuskaltevuus on muistutuksessa esitetyssä kohdassa lähes 8 % paaluvälillä 620-660. Pituuskaltevuuden loiventaminen ei ole mahdollista väylää reunustavan puuston säilyttämisvelvoitteen takia. Kyseisessä kohdassa on tärkeä ekologinen yhteys ja liito-oravien kulkureitti Rukkamäentien yli.

Pituuskaltevuuden muutosta on kuitenkin tarkasteltu ja arvioitu muutoksen vaikutuksia. Pituuskaltevuutta pitäisi loiventaa vähintäänkin paaluvälillä 550-700. Toimenpide edellyttäisi maaston leikkaamista ja luiskien muotoilua laajalla alueella tai tukimuurien rakentamista kyseiselle osuudelle väylän reunoille. Molemmissa tapauksissa puustoa jouduttaisiin poistamaan ekologisen yhteyden kohdalta paljon. Tukimuurien kohdalla asfalttipintainen väylä tulisi olla myös leveämpi, jotta väylän hyötyleveys pysyisi samana eli 4,6 metrin levyisenä ja väylän kunnossapito pystyttäisiin hoitamaan talvella.

Nähtävillä olleessa katusuunnitelmaehdotuksessa Pärrinkosken luonnosuojelualueen liittymän vastapäätä oleva pyöräliikenteen yhteys oli kuvautunut väärin ja katusuunnitelmaa on nyt muokattu siten, että kyseisessä kohdassa on matala reunakivi ja ajoradan ylittäminen on siten mahdollinen.

Muistutus 2

Muistutuksen mukaan paaluvälillä 7-40 on vakavia kuivatuspuutteita ja paaluvälillä 500-540 puutteita lumitilassa. Lisäksi muistutuksessa mainitaan, että paaluvälillä 280-300 on tarpeeton 7 % pituuskaltevuus ja että pyörätie ei erotu jalkakäytävästä mitenkään edes kesäaikaan. Muistutuksessa kirjoitetaan myös, että suunnitteluperiaatteeksi valittu puuston säilyttäminen on johtanut 2,5 metriä leveään pyörätiehen, kun väylän leveyden pitäisi olla 3,5 metriä.

Vastine

Väylä sijoittuu paaluvälillä 7-40 maaleikkaukseen ja väylän molemmin puolin on nykyistä puustoa. Väylän pintakuivatukseen liittyviä ratkaisuja tarkennetaan rakennussuunnitteluvaiheessa väylän maastoon merkitsemisen jälkeen.

Katualue paaluvälillä 500-540 on liian kapea riittävän lumitilan aikaan saamiseksi, joten tältä alueelta lumet joudutaan siirtämään koneellisesti pois kuten tähänkin asti on tehty. Kyseisellä osuudella oleva nykyinen linja-autopysäkki siirretään rakennustöiden yhteydessä pohjoisemmaksi suunnitelmassa esitettyyn kohtaan. Pysäkkisiirron vaikutuksesta lumitilaa saadaan lisättyä nykyisestä. Katualuetta rajaa itäpuolella asuinkortteli ja länsipuolella luonnonsuojelualue, joten kyseisellä katuosuudella ei ole tilaa leventää kadun rakenteita suunnitelmissa esitettyä enempää.

Paaluvälin 280-300 pituuskaltevuus on tiedostettu. Suunnittelun lähtökohtana on ollut pysyä nykyisen väylän tasossa, jotta mahdollisimman paljon puustoa saadaan säilymään. Tasauksen nostot ja laskut tarkoittavat luiskien leventämistä ja näin ollen juurien tuhoutumista tai maamassojen sijoittumista puiden juurelle.

Suunnitelmassa pyörätie ja jalkakäytävä on eroteltu toisistaan maalimerkinnöin, joita on tarkoitus uusia tietyin aikavälein.

Tampere-Lempäälä seudullista pääreittiä on kehitetty vuosina 2018-2019 ja tämä osuus on jatkoa jo toteutuneille osuuksille. Reitin leveys on nyt sama kuin aiemmin toteutetuilla osuuksilla. Puuston ja ekologisten käytävien säilyttäminen on ollut yksi lähtökohdista ja väylän leveyttä rajaava tekijä.

Muistutus 3

Muistutuksessa mainitaan, että seudullisilla pääreiteillä on suotavaa käyttää punaista asfalttia koko pyörätien matkalla.

Muistutuksessa esitetään, että pyörätietä tulee loiventaa paaluvälillä 600-700, koska pituuskaltevuus lähes 8 % ei ole hyväksyttävä pyöräilyn seudullisilla pääreiteillä. Pääreitillä hyväksyttävä pituuskaltevuus olisi enintään 4 %. Mäkeä olisi mahdollista loiventaa maastoa muokkaamalla ja tukimuureja käyttäen.

Muistutuksessa kirjoitetaan, että pyöräväylän leveyden tulisi olla vähintään 3,0 metriä. Lisäksi pyörätien mitoitusnopeuden tulisi olla 40 km/h, joka tarkoittaa mm. loivempia kaarteita.

Muistutuksessa on esitetty pyöräilijälle ylityskohtaa paalulle 40 samalla tavalla kuin paalulla 520.

Vastine

Suunnitelmassa pyörätie ja jalkakäytävä on eroteltu toisistaan maalimerkinnöin, joita on tarkoitus uusia tietyin aikavälein. Tampereella käytetään yhdyskuntalautakunnan linjauksen mukaisesti pyöräilyn pääreiteillä korostus- ja huomioväriä turvallisuuden ja reittien jatkuvuuden, selkeyden sekä erottelun parantamiseksi. Käyttökohteita ovat esimerkiksi liittymät, pysäkkien kohdat sekä pyöräkadut (YLA 27.8.2019). Suunnitelmassa oli jäänyt esittämättä uuden linja-autopysäkin kohdalle paaluvälille 550-590 väriasfaltti, joka on nyt lisätty katusuunnitelmaan.

Vastineessa muistutukseen 2 on vastattu pituuskaltevuuden muuttamiseen.

Tampere-Lempäälä seudullista pääreittiä on kehitetty vuosina 2018-2019 ja tämä osuus on jatkoa jo toteutuneille osuuksille. Reitin leveys on nyt sama kuin aiemmin toteutetuilla osuuksilla. Puuston ja ekologisten käytävien säilyttäminen on ollut yksi lähtökohdista, ja näin ollen väylän leveyttä ja geometriaa rajaava tekijä. Väylä noudattelee geometrialtaan kuitenkin pääosin 40 km/h mitoitusnopeutta.

Rukkamäentien nykyistä suojatien kohtaa paalulla 40 on siirretty paalulle 60 liikenneturvallisuuden näkökulmasta ja pyöräilyn mahdollistava matala reunakivi ei näin ollen ole toivottu ratkaisu tässä kohdassa. Linja-autopysäkki kadun itäreunalla peittää näkyvyyden ylityskohdalle.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Katusuunnitelma Rukkamäentien jalkakäytävä ja pyörätie välillä Rukkamäentie 11 – Lempääläntie numero 1/21567 hyväksytään kustannusarvioineen muistutuksista huolimatta siten muutettuna, että ehdotusvaiheen jälkeen katusuunnitelmaan on lisätty pyöräilyn ylityskohta paalulle 410 ja ylityskohdan kuvautumistapa on muokattu paalulla 515 kuvautumaan oikeanlaiseksi, ja katusuunnitelmaan on lisätty väriasfaltti linja-autopysäkin kohdalle paaluvälille 555-590 ja jalankulun ja pyöräilyn viitoitukset liikennemerkkipylvääseen paalulle 180.

Maankäyttö ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Elina Karppinen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Muistuttajat, Joni Vuoristo, Katri Jokela, Mikko Vainionmäki, Pasi Palmu, Olli Halme, Leena Tala, liikennemerkit, palvelupiste, infraomaisuudenhallinta, Ida Niinimäki

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta kaupungin verkkosivuilla. Jos ilmoitus julkaistaan kaupungin verkkosivujen lisäksi myös sanomalehdessä, katsotaan tiedoksiannon tapahtuneen kuitenkin seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta verkkosivuilla. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 270 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.