Perustelut
Katusuunnitelmaehdotukset on laadittu asemakaavan 8578 mukaisten katujen toteutusta varten. Suunnitelmat pohjautuvat asemakaavan laadinnan yhteydessä laadittuihin katujen yleissuunnitelmiin.
Katusuunnitelmaehdotuksissa on esitetty mm. väylien tuleva sijainti, korkeusasema, pintamateriaalit sekä pintavesien kuivatus ja istutukset.
Kaava-alueen erotelluilla jalankulku- ja pyöräilyväylillä eri kulkumuodot on eroteltu betonikiviraidalla toisistaan. Kaksisuuntaisten pyöräteiden kulkusuunnat on erotettu keskiviivalla ja kulkusuunnat esitetty asiamukaisten tiemerkintöjen avulla. Väylien päällystetty osuus on jalankulun osalta 2,2 metriä ja pyöräilyn 2,5-3,0 metriä.
Vuoreksen puistokatu, väli Lahdesrinne – Kalamajankatu on alueen läpi kulkeva pääkatu, jolle on suunniteltu kiertoliittymät Lahdesrinteen ja Västinginrinteen sekä Kalamajankadun ja Linnakkeenkujan liittymiin. Kiertoliittymien keskelle on suunniteltu kiveyksiä ja istutuksia.
Lahdesrinne, Lahdesjärvenkuja, Särkisaarenkaari, Kalamajankatu, Västingintanhua, Linnakkeenkuja, Västinginkatu, Västingintörmä, Västinginrinne, Västinginranta, Kivirannankuja, Kivirannantie, Aunanmutka ja Aunankierto ovat reunakivellisiä tonttikatuja, joiden leveys vaihtelee 5,5-6,0 metrin välillä.
Västinginkadulle ja Särkisaarenkaarelle on osoitettu pysäköintitaskuja vaihdellen kadun molemmin puolin sekä jalkakäytävät molemmille puolin katua. Jalkakäytävällisiä katuja ovat myös Lahdesrinne, Västinginrinne, Linnakkeenkuja, Aunanmutka ja Kalamajankatu v. Vuoreksen puistokatu – Särkisaarenkaari.
Aunankäytävä ja Raatalanharjanne ovat asfalttipintaisia jalankulun ja pyöräilyn reittejä.
Västinginpiha on kivipintainen torialue.
Ajoratojen ja kevyen liikenteen väylien pintavedet johdetaan pääosin pinnan kallistusten ja reunakivien avulla hulevesiviemäriin. Alueen koilis- ja kaakkoisreunoille on tulossa hulevesien suodatus- ja viivytysaltaat.
Västinginmäen kaava-alueen katujen toteuttaminen sisältyy osittain kaupunkiympäristön palvelualueen kuluvan vuoden vuosisuunnitelmaan ja osittain lähivuosien alustaviin vuosisuunnitelmiin.
Asemakaava-alueen katujen kokonaiskustannusarvio on noin 5 808 000 euroa, joka jakaantuu kohdekohtaisesti seuraavasti:
- Vuoreksen puistokatu, väli Lahdesrinne – Kalamajankatu, 1 490 000 euroa
- Lahdesrinne, 281 500 euroa
- Lahdesjärvenkuja, 396 500 euroa
- Särkisaarenkaari, 423 000 euroa
- Kalamajankatu, 342 000 euroa
- Raatalanharjanne, 116 000 euroa
- Västingintanhua, 108 000 euroa
- Linnakkeenkuja, 159 000 euroa
- Västinginkatu, 475 000 euroa
- Västingintörmä, 118 000 euroa
- Västinginpiha, 441 000 euroa
- Västinginrinne, 582 000 euroa
- Västinginranta, 198 500 euroa
- Kivirannankuja, 97 500 euroa
- Kivirannantie, 77 000 euroa
- Aunanmutka, 193 000 euroa
- Aunankierto, 273 000 euroa
- Aunankäytävä, 37 000 euroa
Katusuunnitelmaehdotukset olivat julkisesti nähtävillä 23.3. – 6.4.2023. Katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin viisi muistutusta.
Muistutus:
Messukylän osakaskunta, Särkijärven yhdistys Ry ja yksityishenkilö jättivät hyvin pitkälti saman sisältöiset muistutukset. Muistutuksissa päällimmäisenä huolenaiheena on Särkijärven vedenlaadun turvaaminen tulevaisuudessa, mutta myös rakennustöiden aikana. Muistutuksissa on esitetty tarkistettavaksi hulevesien johtamisen osalta, että mahdollisimman suuri osa hulevesistä ohjautuisi Västinginrinteen ja Aunankierron välisen notkon hulevesialueille. Myös Västinginrannan hulevesialtaan kapasiteettia on esitetty kasvatettavan.
Vastine:
Työnaikaiset hulevedet
Ennen työmaan käynnistymistä alueen rakentamisen aikaisien työmaavesien hallinnasta laaditaan työmaavesien hallintasuunnitelma. Työmaavesien hallinnassa huomioidaan rakentamistyönaikaisien hulevesien hallinta sekä laadullisesti että määrällisesti. Lisäksi hallintasuunnitelmassa esitetään tarkkailuohjelma, jonka mukaisesti alueelta purkautuvia vesiä tarkkaillaan rakentamisen ajan. Työmaavesien tarkkailuohjelma hyväksytetään ELY:ssä.
Vesien johtaminen Väsintinginrinteen ja Aunankierron välisen notkon hulevesialueille
Västinginrinteen ja Aunankierron väliseen notkoon on johdettu niin suuri osa alueen hulevesistä kuin pinnanmuotojen perusteella on mahdollista.
Västinginrannan hulevesialtaan laajentaminen
Västinginrannan suodatusaltaan rakennussuunnittelu on vielä kesken ja suunnittelussa tutkitaan mahdollisuudet maksimoida altaan tilavuus.
Hulevesien laadullisen hallinnan mitoitus
Särkijärven vedenlaadun suojelussa Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelman mukaisesti tavoitteena on ollut ravinnekuormituksen kasvun ehkäisy. Hulevesien laatuvaikutukset vastaanottaviin vesistöihin ovat tyypillisesti kroonisia eli vastaanottavassa vesistössä havaittavat kuormitusvaikutukset johtuvat haitta-ainekuormituksen pitkäaikaisesta kertymisestä vesistöön. Kansainvälisesti lähtökohtana on, että hulevesien ravinteista aiheutuvan kuormituksen hallinnassa tärkeintä on puuttua usein toistuvien sadetapahtumien aikaiseen haitta-aineiden huuhtoutumiseen. Tällöin hallinnan lähtökohdat ja mitoitus eroavat esimerkiksi tulvariskien hallinnasta, jolloin tavoitteena on varautua harvoin toistuviin, poikkeuksellisiin tilanteisiin.
Laadullista hallintaa ei tyypillisesti mitoiteta harvinaisille sadetapahtumille, sillä huleveden pitoisuudet pienentyvät sademäärän kasvaessa, jolloin myös rakenteiden puhdistustulokset heikkenevät. Kustannustehokkaan järjestelmän näkökulmasta tulee tällöin löytää kullekin kohteelle optimaalisin mitoitustaso käytettävissä olevan tilan ja kohteen ominaisuuksien perusteella. Monissa kansainvälisissä esimerkeissä hulevesien laadunhallinnalle on asetettu tavoitteeksi, että hulevesien hallinnalla tulee käsitellä esimerkiksi 80 % alueelta poisjohdettavasta kuormituksesta. Suomessa hulevesien määrällisessä hallinnassa jo vakiintunut mitoitusperuste on noin kerran viidessä vuodessa toistuva rankkasade, jonka sademäärä on noin 10 mm. Tämä on huomattavasti suurempi sademäärä kuin mitä Suomessa tyypillisesti sataa usein toistuvien, tavanomaisten sateiden aikana. Aalto-yliopiston tutkimuksissa on osoitettu, että erityyppisillä kaupunkialueilla hulevesiä tuottavan sadetapahtuman mediaanisademäärä on noin 2,7…4,4 mm (Sillanpää, 2013). Vielä tuoreemmassa tutkimuksessa on osoitettu, että määrällisen hallinnan mitoitussademäärä 10 mm vastaa 80 % kaikista sadetapahtumista (Tuomela, 2017). Samassa tutkimuksessa määriteltiin myös, että mikäli tietyssä kohteessa halutaan erityisesti panostaa laadun hallintaan ja rakennetuilta vettä läpäisemättömiltä pinnoilta muodostuvaan kuormitukseen, tulisi sopiva mitoitus määrittää kohteeseen soveltuvasti esimerkiksi mallinnuksen avulla 10-20 mm suuruisille sadetapahtumille yksittäisten mitoitussateiden sijaan (Sillanpää ja Koivusalo, 2014; Guan et al. 2016; Tuomela, 2017).
Suomessa hulevesien laadullisessa hallinnassa tiiviissä kaupunkiympäristössä usein omaksuttu lähestymistapa on ollut, että laadullisen hallinnan näkökulmasta voi riittää, että laadullisen hallinnan rakenteet mitoitetaan esimerkiksi vain noin 5 mm suuruiselle sadetapahtumalle ja suurempaa 10 mm sadetapahtumaa käytetään määrällisen hallinnan tarkoituksiin. Särkijärven vedenlaadun suojelemiseksi määritetty 15 mm mitoitussade on tällöin jopa kolminkertainen verrattuna tavanomaisten kohteiden laadulliseen mitoitustasoon ja vastaa Aalto-yliopiston suosituksia. Vuoreksen muissa kohteissa käytetyt laadullisen hallinnan mitoitusperusteet ovat pienempiä kuin mitä Västinginrannan tai Lahdesjärvenkujan rakenteiden mitoituksessa on käytetty. Vuoreksen mitoitusperusteiden mukaan kerran kymmenessä vuodessa toistuvalle rankkasateelle mitoitetaan määrällisen hallinnan (tulvimisen ehkäisy) ratkaisut, ei laadullista käsittelyä.
Lähteet
Sillanpää, N. 2013. Effects of suburban development on runoff generation and water quality. Aalto University publication series DOCTORALDISSERTATIONS 160/2013. 226 p.
Sillanpää, N., Koivusalo, H. 2014. Impacts of urbanisation and event magnitude on runoff contributing area and runoff coefficients. In: Proc. 13th Int. Conf. Urban Drainage, 7.-12.9.2014, Sarawak, Malaysia.
Guan, M., Sillanpää, N., Koivusalo, H. 2016. Storm runoff response to rainfall pattern, magnitude and urbanization in a developing urban catchment. Hydrological Processes, 30(4): 543–557.
Muistutus:
Västinginmäen tieosuuskunta tuo muistutuksessaan esiin huolen siitä, että tien ylläpitokulut kasvavat ja muuttuvat kohtuuttomiksi rakentamisen ja sitä ennakoivan liikenteen aiheuttaman kuormituksen johdosta. Tieosuuskunta ehdottaa, että kaupunki ottaa tien ylläpidon vastuulleen.
Vastine:
Tampereen kaupunki tulee sopimaan tien käyttämisestä tieosakaskunnan kanssa erikseen. Rakennustyön aikana kaupunki vastaa käyttämiensä osuuksien kunnossapidosta ja vastaa käyttämiensä osuuksien käytettävyydestä.
Yksityishenkilön muistutus:
Muistuttajalla on käytössään rengaskaivo, josta otetaan kiinteistön talousvesi. Vesi täyttää muistuttajan mukaan hyvän talousveden vaatimukset. Muistuttaja kysyy, miten varmistutaan, että kaivon vesi täyttää laatuvaatimukset myös rakennustöiden käynnistyttyä.
Vastine:
Tampereen kaupunki yhteistyössä Tampereen Veden kanssa tulee teettämään talousvesikaivotutkimukset ennen Västinginmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikan rakentamisen aloittamista. Myös rakentamisen aikainen seuranta tullaan järjestämään, koska rakennustyöt alueella jakautuvat useille vuosille.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Kankaala Kari, Ympäristö- ja kehitysjohtaja
Västinginmäen asemakaava-alueeseen 8578 kuuluvat seuraavat katusuunnitelmat
- Vuoreksen puistokatu, väli Lahdesrinne – Kalamajankatu, n:o 1/21662
- Lahdesrinne, n:o 1/21663
- Lahdesjärvenkuja, n:o 1/21664
- Särkisaarenkaari, n:o 1/21665
- Kalamajankatu, n:o 1/21666
- Raatalanharjanne, n:o 1/21667
- Västingintanhua, n:o 1/21668
- Linnakkeenkuja, n:o 1/21669
- Västinginkatu, n:o 1/21670
- Västingintörmä, n:o 1/21671
- Västinginpiha, n:o 1/21672
- Västinginrinne, n:o 1/21673
- Västinginranta, n:o 1/21674
- Kivirannankuja, n:o 1/21675
- Kivirannantie, n:o 1/21676
- Aunanmutka, n:o 1/21677
- Aunankierto, n:o 1/21678
- Aunankäytävä, n:o 1/21679
hyväksytään kustannusarvioineen muistutuksista huolimatta seuraavin täsmennyksin:
Västinginrannan hulevesiensuodatusaltaan rakennussuunnittelussa tutkitaan mahdollisuudet maksimoida suodatusaltaan tilavuus.
Ko. alueen katujen ja pyöräteiden kunnossapitoluokat määrärään seuraavasti:
Vuoreksen puistokatu, väli Lahdesrinne – Kalamajankatu: Kunnossapitoluokka 1
Vuoreksen puistokatu, väli Lahdesrinne – Kalamajankatu pyörätiet: Kunnossapitoluokka A
Lahdesrinne, Lahdesjärvenkuja, Särkisaarenkaari, Kalamajankatu, Västingintanhua, Linnakkeenkuja, Västinginkatu, Västingintörmä, Västinginrinne, Västinginranta, Kivirannankuja, Kivirannantie, Aunanmutka, Aunankierto: Kunnossapitoluokka 3. Niiltä osin kuin edellä mainittujen katujen jalkakäytävät tulevat kaupungin ylläpidettäviksi, määrätään niiden kunnossapitoluokaksi B1.
Aunankäytävä, Raatalanharjanne yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie: Kunnossapitoluokka B1
Västinginpiha pyörätie: Kunnossapitoluokka B1
Maankäyttö ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.