Perustelut
Kestävien kulkutapojen kasvulle asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää joukkoliikenteen kehittämistä myös bussiliikenteen osalta.
Ratikan vaikutusalueen ulkopuolelle jäävät 2020- ja 2030-luvuille suunniteltujen laajennusten jälkeenkin Tampereella asukastiheydeltään suurista alueista mm. Annala, Kaukajärvi, Janka, Hyhky, Epilä, Rahola, Tesoma, Haukiluoma, Kalkku ja Multisilta. Alueiden eriarvoistumisen lieventämiseksi on kaupunkia pyrittävä uudistamaan aktiivisesti myös näillä bussien runkolinjoihin ja osin lähijunaliikenteeseen tukeutuvilla alueilla.
Tampereen Ratikan kahdella linjalla tehdään noin 28 % Nyssen matkoista (lippuleimauksista), noin 1 % lippuleimauksista tehdään seudun junaliikenteessä. Noin 70 %, eli selvästi suurin osa matkoista tehdään edelleen bussiliikenteessä. Ratikan osien 2A ja 2B liikenteen aloitus vuosina 2023 ja 2025 lisäävät ratikan osuutta joukkoliikennematkoista ja pienentävät bussiliikenteen osuuden matkoista noin 60 %:iin.
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos, TKL, tuottaa noin 30 % Nyssen bussiliikenteestä. Suunnitellusti TKL ei ole tehnyt investointeja uusiin busseihin vuoden 2019 jälkeen. Investointitauon jälkeen on suunnitteilla hankkia 1-2 erässä suurempi määrä, 20-40 kpl, akkusähköbusseja. Hankinta kohdistuisi todennäköisesti nivelbusseihin, joilla korvattaisiin runkolinjoilla 7 ja 8 liikennöiviä dieselkäyttöisiä telibusseja. Keväällä 2023 näiden runkolinjojen osuus oli noin 17 % kaikesta Nyssen matkustuksesta. Bussien käyttöönotto tapahtuisi vuosina 2025-27. Sähköbussihankinta edellyttää kokonaan uuden varikon/varikoiden rakentamista TKL:n käyttöön. Asiasta on laadittu talven 2022-23 aikana tarveselvitys, joka on tulossa TKL:n johtokunnan kautta kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2023 aikana.
Noin 20 nivelsähköbussin hankinta samanaikaisesti mahdollistaisi yhden bussirunkolinjan palvelukonseptin merkittävän kehittämisen. Uusilla busseilla liikennöitäisiin yhtä runkolinjaa niin, että linjan kaikki bussit olisivat uusia sähkökäyttöisiä nivelbusseja. Pysäkeillä siirryttäisiin ratikan kanssa yhtenevään käytäntöön niin, että nivelbusseihin noustaisiin sisään ja poistuttaisiin kaikista ovista. Käytäntö nopeuttaisi matkantekoa ja helpottaisi bussien vuorovälin pitämistä vakiona (7,5 min).
Asiakkaiden matkakokemuksen parantamiseksi on lisäksi tunnistettu kehittämismahdollisuuksia esim. matkustajainformaatioon busseissa (pysäkkinäytöt, kuulutukset, digitaalinen matkakokemus), matkustajainformaatioon pysäkeillä, asiakkaiden turvallisuuden tunteen kehittämiseen busseissa ja pysäkeillä sekä keskeisten pysäkkien esteettömyyden parantamiseen.
Suurin osa superbussikonseptiin sisältyvistä investoinneista tulisi tehdä joka tapauksessa. Konseptissa on kyse investointien (varikko, bussit, järjestelmäkehitys, pysäkkien parannukset) jaksotuksesta ja kohdentamisesta niin, että niistä saadaan irti paras mahdollinen hyöty matkustaville asiakkaille. Investointien hajaantuessa maantieteellisesti ja ajallisesti ei asiakkaille näkyvää isoa kehitysaskelta bussiliikenteen asiakaskokemuksessa voida saavuttaa.
Konseptin kannalta keskeisten osakokonaisuuksien päätösvalta kuuluu joukkoliikennelautakunnalle, TKL:n johtokunnalle, asunto- ja kiinteistölautakunnalle, yhdyskuntalautakunnalle sekä kaupunginhallitukselle. Suunnittelun, päätöksenteon ja rahoituksen koordinoimista helpottaa merkittävästi, jos kaupunki pystyy muodostamaan yhtenäisen tahtotilan superbussikonseptin eteenpäin viemisestä.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Superbussikonseptin suunnittelutilanne merkitään tiedoksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.