Kaupunginhallitus, kokous 30.10.2023

Lataa  Kuuntele 

§ 444 Tampereen kaupungin lausunto Pirkanmaan hyvinvointialueen asumispalveluihin liittyvistä selvityksistä 

TRE:4429/00.01.03/2023

Valmistelija

  • Linnamaa Reija, Strategiajohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Hyvinvointijohtaja Tarja Puskala, puh. 050 595 1079, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakiasiainjohtaja Laura Klami, puh. 040 543 2285, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Pirkanmaan hyvinvointialue laatii osana strategian toimeenpano-ohjelmaansa palveluverkostoselvityksiä. Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi 14.8.2023 palveluiden verkoston kehittämisen periaatteet. Yleisiä periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, saatavuus ja saavutettavuus, väestön palvelutarpeen muutokset, alueelliset osaamiskeskittymät, palvelujen monimuotoisuus, kustannustehokkaat palvelut ja tilat sekä laaja-alainen yhteistyö. Aluehallitus käsittelee Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksiä ja -suunnitelmia vaiheittain syksyn 2023 aikana. Tampereen kaupunginhallitus antaa lausuntonsa selvityksistä/suunnitelmista käsittelyvaiheittain. 

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli 18.9.2023 IKI2035-ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelmaluonnosta, vammaisten asumispalvelujen ja mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalveluihin liittyviä selvityksiä. Asunnottomuustaustaisten asumispalveluiden selvitys on osana mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden selvitystä.

Tampereen kaupungin lausunto Pirkanmaan hyvinvointialueen asumispalveluihin liittyvistä selvityksistä

Tampereen kaupunki toteaa, että selvityksissä esitetään laajasti asumispalveluita koskevia periaatteita, mutta konkreettiset esitykset asumispalvelujen palveluverkon kehittämiseksi vielä puuttuvat ja fyysisten tilojen katselmus on kesken. 

IKI2035-ikäihmisten kehittämisluonnoksessa esitetään kehittämisen yhtenä kärkenä kotona asumista tukevien palvelujen vahvistamista. Asumista tutussa ympäristössä halutaan tukea mm. kehittämällä kotiin annettavia palveluita ja yhteisöllistä asumista. Tavoiteskenaarioissa kuitenkin esitetään, että säännöllisen kotihoidon asiakkaiden prosentuaalista osuutta halutaan pienentää nykyisestä 21,2 prosentista 14,3 prosenttiin. Lähtökohtaisesti tämä kotona asumisen kehittämisen ja kotihoidon vähentämisen yhtälö näyttäytyy mahdottomana toteuttaa tilanteessa, jossa sekä aiempaa iäkkäämpien että ikäihmisten määrä kasvaa. Yhteisöllisessä, tuetussa ja muissakin asumisen muodoissa juuri kotihoito on yksi asumisen tukimuodoista. 

Tampereen kaupunki katsoo, että ikääntyneiden yhteisöllinen asuminen sopisi monille nykyisellään kotipalvelun varassa asuville, koska se loisi turvaa, yhteisöllisyyttä ja virikkeellisyyttä. On kuitenkin tärkeää mitoittaa kohteessa toteutettava kotipalvelu vastaamaan asukkaiden hoivan tarvetta. Yhteisöllinen asuminen tulisi asemoida tavanomaisen kotipalvelun ja ympärivuorokautisen asumisen palveluiden väliin omaksi palvelutuotteekseen. 

Suunnitelmissa halutaan vahvistaa omaishoitajuutta ja perhehoitoa. Tämä saattaa tarkoittaa omaishoitajien (toinen osapuoli pariskunnasta tai muu omainen) kuormittumista aiempaa enemmän, jolloin Pirkanmaan hyvinvointialueen muiden palveluiden tarve saattaa kasvaa. Perhehoitoa ei ole avattu selvityksissä riittävän tarkasti. 

Kehitysvammaisten asumispalvelujen osalta palveluverkko on keskittynyt Tampereelle ja lähiympäristöön. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumisen yksiköistäkin lähes puolet sijaitsevat Tampereella. Uusia, Tampereelle sijoittuvia asumispalveluiden hankkeita on vireillä kehitysvammaisten puolella yksi (Hatanpää), päihde- ja mielenterveyskuntoutujien osalta kaksi (Hiedanranta ja Mediparkin alue). 

Koska Tampere lähialueineen on erittäin merkittävässä roolissa asuispalveluiden osalta, tulee yhteistyötä selkeästi tiivistää Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan hyvinvointialueen välillä sekä selkiyttää toimijoiden työnjakoa. Lisäksi on tärkeää, että jo olemassa olevien yksiköiden (kuten esimerkiksi Koukkuniemi) kehittämistarpeet ratkaistaan ennen kuin lähdetään luomaan tai kaavoittamaan uutta. Tärkeää on huolehtia myös siitä, että operatiivisen tason yhteistyölle saadaan luotua kanavat ja tapaamiset, jotta kokonaisuus myös arjen tekemisen ja suunnittelun tasolla voidaan turvata. 

Lisäksi Tampereen kaupunki toteaa, että yhteistyö vuokra-asuntojen omistajien ja Pirkanmaan hyvinvointialueen välillä on tärkeää, koska Pirkanmaan hyvinvointialueen järjestämien asumispalveluiden asunnot sijaitsevat joko osana normaalia vuokra-asuntokantaa tai palvelutaloissa. Erityisesti tämä korostuu päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ja asunnottomuustaustaisten asumisessa.

Eritysryhmien asumista koskevassa asemakaavoituksessa ja tontinluovutuksessa keskeisenä periaatteena Tampereen kaupungilla on erityisryhmien asuminen osana sukupolvien kortteleita eli palvelukortteleita, joissa asuu monen ikäisiä asukkaita ja joissa on monen kokoisia kotitalouksia ja asuntoja on monenlaisissa hallintamuodoissa. Kyseinen periaate on syytä huomioida myös Pirkanmaan hyvinvointialueen selvityksissä ja tulevaisuuden suunnitelmissa. Tampereen kaupungilla on valmius maankäytön osalta vastata myös Pirkanmaan hyvinvointialueen tarpeisiin, kun palveluverkkosuunnitelmat valmistuvat ja tulevat päätetyiksi. 

Asunnottomuuden ehkäisyn ja siihen puuttumisen osalta on tärkeää tarjota myös nuorille, naisille ja sukupuolivähemmistöille suunnattuja asumisratkaisuja. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden tarvetta voitaneen vastaavasti keventää huolehtimalla päihde- ja mielenterveyspalveluiden riittävyydestä. 

Uusien erityisryhmien asumiskohteiden osalta on tärkeää tietää, paljonko eri erityisryhmien asumispalvelukohteista on ARA-rahoitteisia ja vapaarahoitteisia. Tällä tiedolla varmistetaan se, että tarvetta vastaavia asumispalveluja pystytään tarjoamaan myös niille, jotka eivät pääse pienituloisiille ja vähävaraisille suunnattuihin ARA-rahoitteisiin asuntoihin. Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen eli ARAn tiivis yhteistyö on tärkeä asumispalveluiden asuntojen toteuttamiseksi.  

Tampereen kaupunki korostaa vaikutusten arviointia sekä asiakkaiden että omaisten kuulemisen tärkeyttä palveluiden suunnittelussa. Nyt laadituissa selvityksissä ei ole esitetty muutosten mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ja keinoja niiden ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Myös vaikutukset sukupuolivähemmistöihin on jäänyt huomioimatta. Selvityksessä tuodaan vahvasti esiin digitaalisten palvelujen mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen asumispalveluissa täysimääräisesti. Tätä olisi syytä avata konkreettisemmin. 

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Tampereen kaupungin lausunto Pirkanmaan hyvinvointialueen asumispalveluihin liittyvistä selvityksistä hyväksytään.

Päätös

Tampereen kaupungin päivitetty lausunto Pirkanmaan hyvinvointialueen asumispalveluihin liittyvistä selvityksistä hyväksyttiin.

Esteellisyys

  • Kalervo Kummola, Lassi Kaleva, Olga Haapa-aho, Inna Rokosa, Anneli Taina, Sinikka Torkkola ja Pekka Salmi ilmoittivat olevansa esteellisiä asian käsittelyyn. Esteellisyys todettiin hallintolain 28 §:n 5) kohdan perusteella ja he poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Kokouskäsittely

Varapuheenjohtaja Lauri Lyly toimi puheenjohtajana tämän asian käsittelyn ajan.

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden strategijohtaja Reija Linnamaalle ja strategiacontroller Monika Solalle. He olivat läsnä kokouksessa asian käsittelyn ajan ja poistuivat ennen päätöksentekoa.

Asian esittelijä konsernijohtaja Juha Yli-Rajala täydensi kaupungin lausuntoa seuraavasti:

"Toiseksi viimeisen kappaleen loppuun lisätään lause: 'Tampereen kaupunki kiinnittää huomiota, että erityisryhmien asumisen rakentamiseen tulee panostaa yhteistyössä ARAn kanssa.' "

Puheenjohtaja totesi näin muutetun lausunnon olevan päätöksenteon pohjana.

Tiedoksi

Kirjaamo/Pirkanmaan hyvinvointialue, Arto Ranta/Pirkanmaan hyvinvointialue, Tarja Puskala, Monika Sola

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)