Yhdyskuntalautakunta, kokous 15.6.2021

Lataa  Kuuntele 

§ 192 Hämeenpuiston suojateiden turvallisuusselvitys ja toimenpidesuunnitelma 

TRE:4121/08.01.02/2021

Valmistelija

  • Vandell Ari, Suunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Liikenneinsinööri Heljä Aarnikko, puh. 040 806 4917, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 1241626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Hämeenpuiston suojateiden turvallisuusselvityksessä on tarkasteltu Tampereen valtatien ja Näsijärvenkadun välillä sijaitsevien suojateiden nykyinen turvallisuustilanne. Selvitys pitää sisällään toimenpideohjelman suojateiden turvallisuuden parantamiseksi.

Suunnittelualue

Keskustan strategisessa osayleiskaavassa Hämeenpuistossa kulkee merkittävä pohjois-eteläsuuntainen jalankulkuakseli, joka on myös esteettömyyden erikoistason reitti. Hämeenpuistossa sijaitsee myös pyöräilyn pääreitti. Jalankulkuakseli risteää puiston keskivaiheilla jalankulku- ja joukkoliikennepainotteisen Hämeenkadun. Hämeenpuisto on Satakunnankadusta etelään osa autoliikenteen keskustan kehää.

Lähtökohdat

Hämeenpuiston pituus on noin 1,3 kilometriä ja siellä on yhteensä 73 suojatietä. Suojateistä noin 40 % on valo-ohjaamattomia suojateitä (31 kpl) ja noin 60 % on liikennevalo-ohjattuja suojateitä (42 kpl). Suojateiden käyttäjämäärä vaihtelee huomattavasti. Hämeenkadun eteläpuolella sijaitsevien suojateiden iltahuipputunnin käyttäjämäärä vaihtelee 4-195 välillä. Hämeenpuiston ja Nalkalankadun liittymässä sijaitsevilla suojateillä on vähiten käyttäjiä. Hämeenkadun pohjoispuolella sijaitsevat suojatiet ovat selkeästi vilkkaammin käytettyjä – iltahuipputunnin aikaan liikkujia on 24-504. Käyttäjälaskentojen perusteella vilkkaimmat suojatiet sijaitsevat Hämeenkadun, Kauppakadun ja Puutarhakadun kohdalla.

Hämeenpuistossa tapahtuneita poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia tarkasteltiin aikavälillä 2010-2019. Liikenneonnettomuuksien määrä on vähentynyt merkittävästi kaikkien liikenneonnettomuuksien osalta. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien osalta kehityskulku on myös ollut hyvin positiivinen. Suurin osa henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista tapahtuu jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Hämeenpuistossa ei tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta vuosien 2010-2019 välillä.

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuuksista yli puolet tapahtuu liittymäalueilla sijaitsevilla suojateillä. Liikennevaloliittymien suojateillä tapahtuu jalankulku- ja pyöräonnettomuuksia kaksi kertaa enemmän kuin valo-ohjaamattomien liittymien suojateillä. Onnettomuustarkastelun perusteella samanaikainen vihreä valo suojatiellä ja oikealle kääntyvällä ajoneuvoliikenteellä lisää onnettomuusriskiä.

Hämeenpuistossa on tutkittu liikennevalojen noudattamista neljässä liittymässä: Tiiliruukinkatu, Satamakatu, Hallituskatu ja Satakunnankatu. Punaisia päin ajamista tapahtuu eniten iltapäivällä klo 12-18 tietyillä ajosuunnilla. Määrällisesti eniten punaisia päin ajamista tapahtuu Hämeenpuiston ja Hallituskadun liittymässä.

Suojateiden haasteet

Hämeenpuiston suojateiden haasteena on:

  • suojateiden suuri lukumäärä
  • jalankulkijan pitkät ylitysmatkat
  • havaittavuus mm. kadulle pysäköidyt ajoneuvot ja rakennukset aiheuttavat näkemäesteitä
  • osin puutteellinen valaistus
  • merkintätapa vaihtelee ja osin suojatiemaalaukset ovat puutteellisia tai kuluneita
  • kaistajärjestelyt suojateiden kohdalla ovat osin tulkinnanvaraisia (1 vai 2 kaistaa)
  • jalankulkijoille ja kääntyville ajoneuvoille on paljon samanaikaista vihreää valoa
  • liikennevalojen noudattamattomuus
  • väistämisvelvollisuudet epäselviä puiston keskellä olevilla suojateillä pyöräilijöiden ja ajoneuvojen välillä

 

Toimenpideohjelma

Hämeenpuistossa on yhteensä 73 suojatietä, joista 62:lle esitetään selvityksessä toimenpiteitä. Toimenpiteiden tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja yhtenäistää Hämeenpuiston suojatieratkaisuja.

Toimenpiteet on luokiteltu kahteen luokkaan:

  • pienehköt, nopeasti toteutettavat toimenpiteet (esim. liikennemerkki- ja ajoratamerkintämuutokset. Näiden toimenpiteiden kustannusarvio on yhteensä noin 20-50 000 euroa
  • jatkosuunnittelua vaativat toimenpiteet (esim. liikennevalot, kavennukset, suojateiden korotukset). Näiden toimenpiteiden kustannusarvio on noin 650-800 000 e

 

Toimenpiteiden kustannusarviot perustuvat suuntaa-antaviin yksikkökustannuksiin, joten kustannukset tarkentuvat jatkosuunnittelussa.

Toimenpideohjelman priorisoinnissa on huomioitu mm. koulun läheisyys, punaista päin ajaneiden määrä, pääpyöräreitti, onnettomuudet ja liikennemäärät.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Hämeenpuiston suojateiden turvallisuusselvitys ja toimenpideohjelma hyväksytään. 

Toimenpideohjelmassa esitetyt pienehköt toimenpiteet toteutetaan vuosina 2021-2022 ja jatkosuunnittelua vaativien toimenpiteiden suunnittelu käynnistetään. Toimenpideohjelman kohteet on tavoitteena toteuttaa kokonaisuudessaan vuoteen 2026 mennessä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Katja Nisumaa-Saarela ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perustein: "Esitetyn toimenpidesuunnitelman tarkoitus on hyvä ja se sisältää monia hyviä ehdotuksia. Se ei kuitenkaan täytä keskustan strategisen osayleiskaavan kävelykeskustan tavoitteita eikä pyöräilyn alueellisen pääreitin vaatimuksia, koska esim. Hämeenpuiston suuntaisten suojateiden toimenpiteet eivät ole yhteneväisiä. Ei ole myöskään selvillä, onko tarkoitus erotella jalankulku ja pyöräily Hämeenpuistossa. Eteläpuiston ja Hämeenpuiston yhdistävä suojatie tulee säilyttää. Esitän suunnitelman palautusta valmisteluun niin, että siinä huomioidaan liikenneturvallisuuden lisäksi jalankulun ja pyöräilyn sujuvuus ja tutkitaan ajoradan korotuksia sekä kavennuksia suojateiden poistojen vaihtoehtona, tai vaihtoehtoisesti tuodaan päätettäväksi vain lähiaikana tehtävät muutokset."

Erik Lydén ja Jouni Sirén kannattivat Nisumaa-Saarelan ehdotusta.

Koska oli tehty kannatettu palautusehdotus, jota ei voitu yksimielisesti hyväksyä, asiasta oli äänestettävä.

Puheenjohtajan äänestysesitys: asian käsittelyn jatkaminen = JAA, asian palauttaminen uudelleen valmisteltavaksi = EI

Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: asian käsittelyn jatkaminen hyväksyttiin äänin 9 – 4.

Asian käsittelyä jatkettiin.

Äänestystulokset

  • Kyllä 9 kpl 69%

    Matti Höyssä, Aleksi Jäntti, Matti Järvinen, Katja Karintaus, Ossi Aho, Reeta Ahonen, Ilpo Sirniö, Ulla Kampman, Sonja Harmaala

  • Ei 4 kpl 31%

    Erik Lydén, Jouni Sirén, Kaisa Vatanen, Katja Nisumaa-Saarela

Tiedoksi

Liikennejärjestelmän suunnittelu (kapa_kaupsu_lisu), Milko Tietäväinen, Jouni Sivenius, Pasi Ruohomäki,Leena Tala, Mika-Pekka Hytönen, Liikennemerkit

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Oikaisuviranomainen

Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta.

Oikaisuvaatimus tulee toimittaa osoitteella:

Tampereen kaupunki
Kirjaamo
Frenckellinaukio 2 B, PL 487
33101 Tampere

Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella osoitteessa https://www.tampere.fi/asioi-kaupungin-kanssa tai sähköpostilla kirjaamo@tampere.fi

Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä klo 16 mennessä. Oikaisuvaatimuksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.