Asunto- ja kiinteistölautakunta, kokous 18.6.2024

Lataa  Kuuntele 

§ 81 Koivistonkylän päiväkodin uudisrakennuksen tarveselvitys 

TRE:2926/10.03.07/2024

Valmistelija

  • Ekholm Virpi, Kiinteistöjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Hankearkkitehti Teija Mätäsniemi, puh. 040 680 2130 ja koordinaattori Elina Kalliohaka, puh. 040 486 4918, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Hanna Sandström, puh. 040 750 1876, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Koivistonkylän päiväkoti sijaitsee Koivistonkylän kaupunginosassa osoitteessa Lehvänkatu 2 / Koivistontie 42, 33820 Tampere. Kiinteistötunnus 837–312–5368–1. Etäisyys Keskustorilta on noin 4 km. Vanha päiväkoti valmistui vuonna 1967, jolloin rakennuksen nimi oli Koivistonkylän lastentalo ja neuvola. Rakennuksen suunnitteli Tampereen kaupungin arkkitehti Jaakko Ilveskoski. Päiväkodissa toimii viisi lapsiryhmää.

Kuntotutkimuksen ja tehtyjen selvitysten perusteella on päädytty korvaamaan vanha rakennus uudisrakennuksella. Rakenteellisten tutkimusten pohjalta on arvioitu, että korjaaminen riskittömäksi ei ole tarkoituksenmukaista, koska kunnostamisen vaatimat toimenpiteet ovat laajuudeltaan verrattavissa uudisrakentamiseen. Rakennuksessa on aikakaudelle tyypillisiä ongelmallisia rakenteita, jotka aiheuttavat sisäilmaongelmia. Päiväkodissa on tehty käyttöä turvaavia korjauksia, jotta toimintaa voidaan jatkaa väistötiloihin siirtymiseen asti.

Tampereen kaupungin uusien suunnitteluohjeiden mukaan toteutettuna tilat vastaavat varhaiskasvatuksen vaatimuksia paremmin kuin vanhan rakennuksen tilat. Tilasuunnittelussa mahdollistetaan tilojen iltakäyttö alueen asukkaille ja muille toimijoille.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausunto rakennuksen purkamisen vuoksi. Maakuntamuseon lausunnossa todetaan, että rakennuksen purkaminen ja korvaaminen uudella päiväkotirakennuksella on mahdollista.

Väistötila

Päiväkoti siirtyy rakennustöiden ajaksi Hatanpään Jukolaan valmistuviin tiloihin elokuussa 2026. Tämä väistötila sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Koivistonkylän päiväkodista. Väistötilaratkaisu esitetään hyväksyttäväksi nyt tarveselvityksen yhteydessä.

Asemakaava

Koivistonkylän päiväkodin tonttia koskeva asemakaava on vuodelta 1952. Kohteen asemakaavamuutos, asemakaava numero 8974, on vireillä (diaarinumero TRE 4404/10.02.01/2023). Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka palveluryhmä teki aloitteen kaavamuutoksesta 2.10.2023. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 23.11.–14.12.2023 ja asemakaavaluonnos oli nähtävillä 21.3.2024–11.4.2024 välisen ajan. Tarveselvitys on tehty yhteistyössä ja samanaikaisesti asemakaavoituksen kanssa. Arvion mukaan asemakaava valmistuu vuoden 2024 lopussa, mikäli siitä ei valiteta.

Asemakaavamuutoksella osoitetaan päiväkodin tontille rakennusoikeutta nykyistä suurempaa päiväkotirakennusta varten. Päiväkoti käyttää nykyään viereistä rakentamatonta omakotitonttia (kiinteistötunnus 837–312–5368–3) leikkipihana. Tämä alue liitetään päiväkodin tonttiin ja käyttötarkoitus muutetaan vastaamaan nykytilannetta. Koivistonkylän päiväkoti on tavoitteena purkaa ja korvata uudella rakennuksella, joka vastaa varhaiskasvatuksen tilatarpeita.

Asemakaavassa 7434 päiväkodin tontin pohjoispuolella oleva liittymä ja pysäköintialue on istutettua aluetta ja Koivistontien ja Lehvänkadun risteys on esitetty T-risteykseksi. Tämä 8.6.1998 vahvistettu kaava ei ole kuitenkaan toteutunut. Katualueen ja pysäköintialueen asemakaavaa muutetaan vastaamaan olemassa olevaa tilannetta ja pysäköintialue toimii edelleen päiväkodin saattoliikenteen ja henkilökunnan pysäköinnin alueena.

Asemakaavaluonnoksessa on esitetty seuraavat määräykset ja selvitykset:

Autopaikkamääräykset

Pysäköintipolitiikan mukaan päiväkodille on osoitettava vähintään kaksi saattopaikkaa lapsiryhmää tai esiopetusryhmää kohti. Henkilökunnalle on osoitettava vähintään kaksi autopaikkaa. Päiväkodin tontin pohjoispuolelle kaavassa esitetylle pysäköintialueelle saadaan osoittaa päiväkodin tontin 5368–4 pysäköintipaikkoja. Päiväkodin tontilta Koivistontien suuntaan on liittymäkielto.

Polkupyöräpaikkamääräykset

Pyöräpaikkoja on osoitettava yksi 100 kerrosalaneliömetriä kohden (1 / 100 k-m2).

Viherkerroin

Rakennuslupaan liitettävillä suunnitelmilla on osoitettava, että tontilla täyttyy Tampereen viherkertoimen palvelujen ja toimistorakentamisen alueille määritelty tavoitetaso.

Hulevesi

Tontilla on viivytettävä hulevesiä viherkerroinlaskelman mukaisesti. Viivytystilavuuden tulee tyhjentyä 3–12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja järjestelmässä tulee olla suunniteltu ylivuoto.

Luonnonmukaisuus

Päiväkodin tonttiin liitettävä omakotitontti on kaavamerkinnän s-1 mukaan säilytettävä luonnonmukaisena ja hoidettava niin, että maiseman luonne ei olennaisesti muutu. Päiväkodin tontilla on i-11-merkinnällä alue, jolla on säilytettävä olemassa olevaa puustoa mahdollisuuksia mukaan ja sitä on täydennettävä uusilla istutuksilla ympäristöön soveltuvalla tavalla.

Liito-oravaselvitys

Liito-oravaselvityksen perusteella yleiskaavassa osoitettua päiväkodin alueen yli pohjoiseteläsuunnassa kulkevaa ekologista yhteyttä pyritään vahvistamaan sijoittamalla riittävästi puustoa alueelle.

Lepakkoselvitys

Lepakkoselvitys valmistuu kesäkuussa 2024.

Rakennukseen kohdistuvat kaavamääräykset

Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä. Ylimmän kerroksen yläpuolelle saa sijoittaa ilmanvaihtokonehuoneen kerrosluvun estämättä. Ilmanvaihtokonehuone on sovitettava kattomaailmaan ja sen saa rakentaa kiinni julkisivuun. Meluselvityksen mukaan suunnitellun päiväkodin ääneneristävyysvaatimukseksi saadaan suurimmillaan Koivistontien puoleisella julkisivulla 26 dB päiväaikana.

Tilan tarve

Uudisrakennukseen voidaan osoittaa 100 hoitopaikkaa viidessä lapsiryhmässä. Uusi päiväkoti vastaa kapasiteetiltaan vanhaa päiväkotia. Tampereen kaupungin uusien suunnitteluohjeiden mukaan toteutettuna tilat vastaavat varhaiskasvatuksen vaatimuksia paremmin kuin vanhan rakennuksen tilat.

Uuteen päiväkotiin voidaan osoittaa 100 hoitopaikkaa ja tämä vastaa nykyisen päiväkodin kapasiteettia. Tilaohjelman mukainen tilantarve on yhteensä 1167 hym2. Rakennuksen vuokran maksun perusteena oleva huoneistoala on 1533 htm2. Keittiö ja ruokasali on mitoitettu Pirkanmaan Voimia Oy:n ohjeen mukaisesti.

Aikataulu

Tämän tarveselvityksen jälkeen laaditaan tarkentava hankesuunnitelma samanaikaisesti ja yhteensovittaen kaavaehdotuksen kanssa. Sen jälkeen tehdään rakentamista valmisteleva toteutussuunnittelu. Vanhan rakennuksen purkutyöt on suunniteltu alkaviksi heinäkuussa 2026 ja uuden rakennuksen rakennustyöt huhtikuussa 2027. Rakennuksen käyttöönoton on suunniteltu olevan elokuussa 2028.

 

Hankkeen toteuttamiseen liittyvät tiedot

Tontti

Tonttia rajaa pohjoisessa Koivistontie, koillisessa Lehvänkatu, lounaassa Piilinkatu ja idän suunnassa pientalojen tontit. Ennen päiväkodin rakentamista tontti on ollut pääosin savipohjaista peltomaata. Eteläosassa on pieni jyrkkä rinnealue entistä metsämaata, jossa edelleen kasvaa vanhoja puita. Piilinkadun eteläpuolella metsäinen rinne jatkuu puistotontilla, jonka nimi on Piilinpuisto.

Alkuperäinen päiväkodin tontti on kooltaan 2970 m2. Päiväkodin tonttiin aiotaan liittää viereinen rakentamaton ja päiväkodin lasten ulkoiluun käytössä ollut tontti, jonka koko on 1150 m2. Koko ala tonttien yhdistämisen jälkeen on 4120 m2

Tarveselvitysvaiheessa on tehty alustava pihasuunnitelma ja tilakaavio. Suunnitelmia on tarkennettu yhdessä asemakaavoituksen ja liikennesuunnittelun kanssa. Päiväkodin huolto sijoittuu Piilinkadun puolelle. Saattoliikenne ja henkilökunnan pysäköintipaikat sijoittuvat päiväkodin pohjoispuolelle pysäköintialueelle. Ryhmien sisäänkäynnit sijaitsevat pihan puolella ja iltakäytön sisäänkäynti on Koivistontien suuntaan.

Leikkipihan koko on noin 2202 m2, eli 22 m2/lapsi. Leikkipiha aidataan. Pienten lasten piha erotetaan muusta pihasta aidalla. Pihan välineet ja varusteet tarkennetaan hanke- ja toteutussuunnitteluvaiheessa. Pihan pintamateriaaleina käytetään rakennuksen lähialueilla sidottuja materiaaleja. Nykyisiä puita suojataan rakentamisen ajaksi ja niitä säilytetään piha-alueella. Nykyinen puusto tarjoaa varjon paikkoja leikkipihalle rakennettavien katosten lisäksi. Tontin metsäinen osuus kunnostetaan maisemanhoidollisin toimenpitein turvalliseksi leikkiympäristöksi niin, että maiseman luonne ei olennaisesti muutu. Jatkosuunnittelussa tarkennetaan toimenpiteet, millä pihan luonnonmukaisen alueen kasvillisuus saadaan mahdollisimman hyvin kestämään päiväkodin ulkoilutoimintaa. 

Pysäköinti, saatto- ja huoltoliikenneratkaisut

Päiväkodin tontille on osoitettu yksi esteetön saattopaikka, johon ajoyhteys on Lehvänkadulta. Muu saattoliikenne ja henkilökunnan pysäköintipaikat osoitetaan Lehvänkadun ja Koivistontien kulmauksessa olevalle pysäköintialueelle, johon toteutetaan yhteensä 14 autopaikkaa. Pysäköintialueelta kulku päiväkodin tontille on Lehvänkadun ylittävää suojatietä pitkin. Reitit rakennukseen suunnitellaan esteettömiksi. Koska pysäköintialue liittyy päiväkotitontin pysäköintiin, sen toteuttaminen ja ylläpito kuuluvat käyttäjälle. Pysäköintialueesta tehdään vuokrasopimus, jos ja kun se kaavamuutoksen myötä suunnitelman mukaisesti toteutuu.

Polkupyöräpaikkoja toteutetaan lapsille, henkilökunnalle ja saattopyöräilijöille päiväkotien suunnitteluohjeiden mukaan. Puolet paikoista rakennetaan katettuina. Pyörätelineet ovat runkolukittavaa mallia. Hankesuunnitteluvaiheessa tutkitaan mahdollisuutta sovittaa sähköpyörille latauspisteitä lukittavaan tilaan.

Päiväkodin huoltoalue sijoittuu päiväkodin lounaiskulmaan, johon toteutetaan lukittava kylmä laatikostovarasto ja syväkeräinastiat. Huoltoauton paikka suunnitellaan Piilinkadun varteen päiväkodin tontin ulkopuolelle. Huoltoyhteys on erotettu kevyen liikenteen reiteistä.

Pihojen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Tampereen kaupungin uusinta Päiväkotien suunnitteluohjetta ja Päiväkoti- ja koulupihojen suunnitteluohjetta.

Uusi päiväkoti

Uusi päiväkoti esitetään toteutettavaksi puurakenteisena. Rakennus on yksikerroksinen. Perusratkaisu on tiivis ja sen tulee mahdollistaa lyhyet yhteydet rakennuksen sisällä. Kaikista ryhmätiloista tulee olla suora yhteys pihalle märkäeteisten kautta.  Ruokasalia käyttää suurin osa päiväkodin lapsista, pienimmät lapset voivat ruokailla ryhmätiloissa. Ruokasali voi olla muita tiloja korkeampi, ratkaisua tarkennetaan hankesuunnitteluvaiheessa. Sali avautuu ruokasaliin. Henkilökunnan työ- ja taukotilat ovat yhteisiä kaikille käyttäjille.

Ryhmätilat suunnitellaan muuntojoustaviksi. Kahden ryhmän eteistila on ryhmän keskeinen kokoava tila ja sitä voidaan hyödyntää osana oppimisympäristöä: eteiseen voidaan muodostaa tiloja pienryhmille irtokalustein. Ryhmätiloihin sijoitetaan kaappisängyt 90 prosentille lapsimäärästä. Muut ryhmän tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja muuntojoustaviksi. Tilaohjelmassa esitetty ryhmätilojen kokonaishyötyala pysyy vakiona, tilojen määrä ja pinta-alat tarkennetaan hankesuunnitteluvaiheessa. Tilojen valvottavuuteen ja lapsiturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Päiväkodin tiloista ilta-, viikonloppu- ja omatoimikäyttöön soveltuvat tilat on määritelty jo tarveselvitysvaiheessa. Iltakäytön sisäänkäynti on esitetty Koivistontien puolella olevasta sisäänkäynnistä, josta ruokasali ja liikuntasali oheistiloineen ovat helposti saavutettavissa. Käytön rajaus hoidetaan pääsääntöisesti ovien lukitusratkaisulla, joka on integroitavissa kaupungin käytössä olevaan tilojen sähköiseen varausjärjestelmään.

Suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Tampereen kaupungin uusinta päiväkotien suunnitteluohjetta.

Tarveselvitysvaiheessa uudisrakennusta varten tehtyjen alustavien pohjatutkimusten ja tarkastelujen perusteella suositellaan Lehvänkadun puolelle tehtäväksi esikuormituspenger. Rakennuspohjalla on savea, joten suositeltava esikuormitusaika on 6–8 kuukautta, jolla saadaan rakennuspohjalta kaikki painumat pois. Esikuormitusaika on huomioitu hankkeen aikataulussa.

Investointi ja käyttökustannukset

Esiselvitysten perusteella tehdyissä laskelmissa on päädytty seuraavaan kustannusarvioon: Hirsirakenteinen uudisrakennus 5 621 000 euroa (3 360 euroa/brm2, alv 0 %). Hintataso 4/2024 Haahtela Tampere 104,0 %.

Hankkeelle on esitetty vuoden 2024 talousarviokäsittelyssä määrärahaa vuosille 2026–2028. Määrärahat esityksessä jakautuvat seuraavasti: 2026 vuodelle 200 000 euroa, 2027 vuodelle 2 700 000 euroa ja 2028 vuodelle 3 330 000 euroa, yhteensä 6 230 000 euroa. Tarveselvitysvaiheen kustannusarvion mukaan hankkeen investointikustannukset ovat yhteensä 5 621 000 euroa. Tarveselvityksen mukaisen aikataulun mukaan kustannukset jakautuvat seuraavasti: 2025 vuodelle 200 000 euroa, 2027 vuodelle 4 025 500 euroa ja 2028 vuodelle 1 395 500 euroa. Hanketta esitetään jatkettavaksi hankesuunnitteluvaiheeseen ja hankkeen määrärahaa tarkistettavaksi urakkalaskennan kautta saatujen todellisten kustannusten mukaiseksi. Toteutuksen edellytyksenä on, että vuosien 2025–2028 määrärahaa tarkistetaan kustannusarvion ja aikataulun mukaiseksi.

Jatkosuunnittelussa rakennuskustannuksia pyritään alentamaan. Rakennusinvestointiin kuuluvat kiinteä kalustus myöhemmin määritettävässä laajuudessa, varustus ja laitteet, jotka tarkentuvat mahdollisine hankintarajoineen toteutussuunnittelun yhteydessä. Irto-kalusteiden ja -varusteiden sekä opetusvarusteiden ja -laitteiden, muun muassa AV-laitteiden hankinta, ei kuulu investointiin. Nämä hankinnat kuuluvat niin sanottuun ensikertaiseen kalustamiseen, joka suunnitteluineen on käyttäjien vastuulla. Vastuurajoissa noudatetaan erillistä hankintarajataulukkoa.

Keittiön laitteet ovat Pirkanmaan Voimia Oy:n oma investointi. Voimia myös kilpailuttaa keittiön laitteet ja kalusteet. Keittiölaitteiden kustannusarvio on noin 70 000 euroa (alv 0 %).

Uudisrakennuksen aiheuttama pääomavuokra on 337 260 euroa/vuosi (20,96 euroa/m2/kk), kiinteistönhoito (sisäiset vuokralaiset) 49 881 euroa/vuosi (3,25 euroa/m2/kk), kiinteistönhoito (Pirkanmaan Voimia Oy) 3 627 euroa/vuosi (4,88 euroa/m2/kk), kunnossapito 24 138 euroa/vuosi (1,5 euroa/m2/kk) ja tontinvuokra (sisältäen erillisen pysäköintialueen) 12 642 euroa/vuosi (0,79 euroa/m2/kk). Vuokra on yhteensä 427 548 euroa/vuosi (26,57 euroa/m2/kk). Varhaiskasvatuksen vuokra-arvio/vuosi on 406 628 euroa (26,49 euroa/m2/kk) ja Pirkanmaan Voimia Oy:n 20 920 euroa (28,12 euroa/m2/kk).

Lopullinen vuokra määräytyy käyttöönottoajan ylläpitokustannustason, hankkeen toteutuneiden investointikustannusten ja pinta-alan mukaisesti.

Elinkaarikustannukset ja hiilijalanjälki

Tarveselvitykseen liittyy elinkaarikustannuslaskenta ja hiilijalanjälkilaskenta, joissa on huomioitu 50 vuoden ajanjaksolla rakennuksen energiankulutus ja hiilipäästöt sekä kustannukset. Koivistonkylän päiväkodin hirsirakenteisen uudisrakennuksen kokonaishiilijalanjälki on 50 vuoden arviointijaksolla 1029 t CO2e/m2/e. Neliökohtainen hiilijalanjälki hirsirakenteisessa uudisrakennuksessa on 13,28 kgCO/m2,a (Tampereen Energian kertoimet) ja 15,33 kgCO2/m2/vuosi (SYKE).

Tarveselvityksen suunnitelmien perusteella tehtyjen laskelmien mukainen hirsirakenteisen uudisrakennuksen elinkaarikustannus kokonaisuutena on 26,6 miljoonaa euroa ja keskiarvoltaan 533 000 euroa/vuosi (hinta ilman arvonlisäveroa).

Toiminnan kustannukset

Varhaiskasvatuksen henkilöstökulut pysyvät ennallaan, sillä uuden päiväkodin myötä toiminta ei laajene. Henkilöstökustannukset varhaiskasvatuksen opettajien, lastenhoitajien sekä avustajan osalta ovat vuodessa yhteensä noin 630 000 euroa. Koko hallinnollisen yksikön yhteisiä päiväkodin johtajan, apulaisesimiehen ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan palkkoja ei ole tässä mukana. Aineet, tarvikkeet ja tavarat noin 29 400 euroa (294 euroa/lapsi/vuosi) ja muut kustannukset noin 49 000 euroa (490 euroa/lapsi/vuosi).

Pirkanmaan Voimia Oy:n arvion mukaan ateriapalvelukustannukset ovat noin 145 000 euroa/vuosi ja puhtauspalvelukustannukset noin 3,56 euroa/m2/kk.

Vuoden 2028 vuosisuunnitelmassa tulee huomioida ensikertaisen kalustuksen kustannukset, jotka ovat noin 250 000 euroa (2 500 euroa/lapsi). Summasta 65 % eli 162 500 euroa on varsinaista ensikertaista kalustamista (irtokalusteita) ja 35 % eli 87 500 euroa on varaus käyttötalouteen, sisältäen muun muassa tarvittavat ICT-hankinnat.

Lapsivaikutusten arviointi

Terveys: Koivistonkylän uusi päiväkoti mahdollistaa alueen lapsille kehittävän, oppimista edistävän, terveellisen ja turvallisen varhaiskasvatusympäristön lähipalveluna.

Turvallisuus ja liikkuminen: Uudisrakennuksen suunnittelun yhteydessä mietitään päiväkotiympäristön liikenneturvallisuutta. Perusparannuksen yhteydessä päiväkodin pihaan lisätään lapsille ja henkilökunnalle polkupyöräpaikkoja, joista osa on katettuja. Saattoliikenteelle suunnitellaan turvallinen reitti ja päiväkodin huoltopiha järjestetään keittiön sisäänkäynnin yhteyteen erilleen leikkipihasta, sekä niin ettei se risteä saattoliikenteen kanssa. Uuteen päiväkotiin tehdään myös sali, joka mahdollistaa lasten liikkumisen varhaiskasvatuksen tavoitteiden mukaisesti.

Arjen sujuvuus: Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia lasten ja perheiden arjen sujumiseen, kun varhaiskasvatus pystytään tarjoamaan lähipalveluna alueen lapsille. Rakennuksen tilat tulevat olemaan monikäyttöisiä ja niitä on mahdollista vuokrata iltakäyttöön, esimerkiksi lasten harrastustoimintaa varten.

Tarveselvitys liitteineen (tilaohjelma ja tontinkäyttöluonnos) ovat tämän asian liitteinä.

Hallintosäännön (1.5.2024) 17 § mukaan lautakunta päättää oman tehtäväalueensa osalta yli 1 000 000, mutta enintään 10 000 000 euron arvoisten tilahankkeiden tarveselvityksistä ja hankesuunnitelmista sekä niihin liittyvistä investointisopimuksista pitkäaikaisine käyttötalousvaikutuksineen.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Salmi Pekka, Johtaja

Koivistonkylän päiväkodin uudisrakennuksen tarveselvitys merkitään tiedoksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Virpi Ekholm, Jarmo Viljakka, Teija Mätäsniemi, Niko Suoniemi, Anna-Maija Väänänen, Anu Tiira, Jenni Rämälä, Elina Kalliohaka, Tanja Moisala, Terhi Söyrinki, Petri Vuorio, Matti Tanski, Elina Lahti, Jukka Kauppinen, Harri Mannonen, Tero Keisu, Joonas Nikula, kitiatalous

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai valitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
-varhaiskasvatuslain 57 §:n mukaista huomautusta tai huomion kiinnittämistä (Varhaiskasvatuslaki 63 § 2 mom.)