Valmistelija
Viskari Kirsi, Johtaja, ammatillinen koulutus, kirsi.viskari@tampere.fi
Ojalammi Ulla-Maija, Opetusjohtaja, ulla.ojalammi@tampere.fi
Aalto Mari, Lukiokoulutuksen johtaja, mari.aalto1@tampere.fi
Vehkalahti Tiina-Liisa, Nuorisopalvelujohtaja, Tiina-Liisa.Vehkalahti@tampere.fi
Perustelut
Nuorisovaltuuston 22.4.2024 kaupunginvaltuuston kokouksessa jättämässä aloitteessa nostetaan esiin huoli nuorten mielenterveydestä ja kouluarjen vaikutuksista siihen. Aloitteessa toivotaan kouluihin ja oppilaitoksiin lisää yhteisöllistä toimintaa, jonka järjestämiseen ja johon osallistumiseen tulisi olla mahdollisimman matala kynnys. Aloitteessa todetaan, että jo pienelläkin panostuksella yhteisölliseen toimintaan voi olla merkittävä vaikutus ja sillä voidaan osoittaa, että nuorista välitetään myös opintosuorituksien ulkopuolella. Nuorisovaltuusto haluaakin, että Tampereen kaupunki velvoittaa koulujaan järjestämään joka toinen viikko jotain mukavaa ja rentoa tekemistä koulupäivän aikana opiskelun täyteisen arjen rinnalle. Toimintaa voisivat aloitteen mukaan järjestää sekä oppilaat ja opettajat tai jokin ulkopuolinenkin taho, kuten esimerkiksi seurakunnat tai järjestöt.
Nuorisovaltuuston aloitteeseen annetaan alla olevat ja yhtenä kokonaisuutena käsiteltävät perusopetuksen, nuorisopalveluiden, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen vastineet.
Perusopetus
Nuorisovaltuuston aloite on tärkeä ja ajankohtainen. Nuorisovaltuusto kantaa huolta siitä, että nuoret kokevat koulunkäyntinsä yksipuoliseksi ja raskaaksi ja siksi koulujen yhteisöllisyyteen tulisi panostaa merkittävästi nykyistä enemmän.
Keväällä 2023 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan joka viides perusopetuksen oppilaista ja kolmasosa tytöistä koki itsensä uupuneiksi. Koulu-uupumus jaetaan kolmeen osa-alueeseen: uupumus, kyynisyys ja riittämättömyys. Uupumusasteisessa väsymyksessä väsymys ei mene pois nukkumalla ja kouluasiat pyörivät koko ajan mielessä. Kyyninen suhtautuminen koulunkäyntiin ilmenee negatiivisena suhtautumisena opiskeluun ja kouluinstituutioon. Kyynisyys ennustaa koulupudokkuutta, jopa syrjäytymistä. Riittämättömyyden kokemuksessa opiskelun tavoitteet laskevat ja alisuoriudutaan.
Koulu-uupumus on vakava ilmiö. Kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aron (2011) mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että sekä uupumus että masentuneisuus ovat jossain määrin pysyviä ilmiöitä, mutta jatkuessaan koulu-uupumus voi johtaa masentuneisuuteen. Salmela-Aron mukaan koulu-uupumukseen vaikuttavat monet asiat. Keskeiset tekijät ovat toisaalta nuoren motivaatioon liittyvät asiat ja toisaalta nuoren sosiaalinen ympäristö – kolmen k:n kolmio: koulu, koti ja kaverit. (Lähteenä käytetty: Salmela-Aro, K. (2011) Mikä nuoria liikuttaa? Uupumuksesta intoon. Tieteessä tapahtuu 29 (4–5). https://journal.fi/tt/article/view/4246)
Koulu vaikuttaa yhteisöllisyyteen, kaverisuhteisiin ja yhdessä tekemiseen. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat koulun yhteisöllisyyttä. Lämmin ja myönteinen opettaja–oppilassuhde on yhteydessä oppilaan kouluun sitoutumiseen. Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn mukaan moni oppilas on kokenut, että opettajalla on liian vähän aikaa heille. Yhtenä hyvän opettajan ominaisuutena on pidetty innostusta. Innostunut opettaja on innostunut sekä opettamastaan aiheesta että itse opettamisesta. On muun muassa todettu, että innostunut opettaja toimii opiskelijalähtöisesti ja hyödyntää monipuolisia tapoja opettaa ja voi näin herättää opiskelijan kiinnostuksen opiskeluun.
Koulu-uupumus lisääntyy helposti ryhmissä, joissa on voimakasta kilpailua ja joista puuttuu toisten tukemisen ilmapiiri. Positiivinen suhtautuminen koulunkäyntiin, innostus, sitoutuminen ja aikaansaamisen tunne ovat vahvoja suojatekijöitä koulu-uupumusta vastaan. Sen sijaan, että korostaisimme koulu-uupumusta, olisi tärkeää keskittyä positiiviseen suhtautumiseen koulunkäyntiin ja nuoren vahvaan itsetuntoon.
Tampereen perusopetuksessa tarjotaan jo tällä hetkellä melko monipuolisesti muutakin tekemistä kuin luokassa opiskelemista:
- Koulut suunnittelevat lukuvuosittain paljon erilaisia opintoretkiä ja tutustumiskäyntejä koulun lähialueille. Osa luokista toteuttaa mahdollisuuksien mukaan leirikouluja.
- 7.–9. luokkien oppilaille toteutetaan työelämään tutustumisen jaksoja yhteistyössä lähialueen yritysten ja muiden työnantajien kanssa.
- Taidekaari on Tampereen kaupungin perusopetukseen sidottu kulttuurikasvatusohjelma. Vakiintunut toiminta ulottuu varhaiskasvatuksen viisivuotiaista peruskoulun yhdeksäsluokkalaisiin.
- Taidetestaajat on Suomen suurin kulttuurikasvatusohjelma, joka tarjoaa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen 1–2 vierailua lukuvuodessa korkealaatuisen taiteen pariin.
- Luontokoulu Korento tavoittaa vuosittain noin 5 000 varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lasta ja nuorta koko päivän monialaisissa luontokoulupäivissä. Etusijalla ovat 4. ja 7.luokat. Lisäksi luontokoulu tukee opettajia vuosittain erilaisilla koulutuksilla.
- Lupa liikkua – Lupa harrastaa on Tampereen kaupungin toimintamalli, jonka avulla tuetaan ja kannustetaan lapsia liikkumaan varhaiskasvatuksesta peruskoulun loppuun saakka. Tällä hetkellä Tampereella toimii noin 350 tätä toimintamallia hyödyntävää ryhmää.
- Oppilaskuntien tavoitteena on kannustaa oppilaita vaikuttamaan kouluyhteisön asioihin. Osaavassa ja monipuolisessa oppilaskuntatoiminnassa oppilaat pääsevät luomaan ja kehittämään koulun toimintakulttuuria avoimeksi ja vuorovaikutteiseksi.
- Tukioppilastoiminnan ydintä ovat nuorten osallisuus, kouluhyvinvointi ja kiusaamisen ennaltaehkäisy. Tukioppilaat voivat tutustuttaa oppilaita toisiinsa, esitellä koulua uusille oppilaille, järjestää tapahtumia ja tempauksia, pyytää yksinäisiä mukaan ja puuttua kiusaamiseen.
- Tämä lisäksi perusopetuksen kouluihin on rekrytoitu yli 40 kouluvalmentajaa. Kouluvalmentajien työ on opetushenkilöstöön sitomatonta työtä, joka pitää sisällään monipuolista yksilö- sekä yhteisöllistä työtä yhteistyössä opiskeluhuollon, opettajien ja nuorisopalveluiden kanssa. Kouluvalmentajien työskentely- ja toimintamallit vaihtelevat hieman koulun ja oppilaiden tarpeen mukaan, mutta yhteistä on oppilaiden kohtaaminen ja saatavilla olo nopeasti.
Koulujen yhteisöllistä toimintakulttuuria kehitetään edelleen aktiivisin toimenpitein perusopetuksessa. Kouluille on laadittu arviointityökaluksi Yhteisöllisyyden ja osallisuuden portaat, joiden uusittu malli otetaan käyttöön kouluissa tänä syksynä (2024). Koulut arvioivat työkalulla omaa yhteisöllistä toimintakulttuuriaan muun muassa osallisuuden ja vuorovaikutuksen osa-alueilla. Oppilaiden osallisuus ja vaikutusvaltaisuus koulun toiminnassa ovat yksi portaiden tavoitteista ja oppilaiden aktiiviseen osallistumiseen on laadittu käytännön toimintaesimerkkejä. Portaissa mainittu oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus pohjautuu turvallisemman tilan periaatteisiin, joiden laatiminen luokkakohtaisesti yhdessä oppilaiden kanssa on myös yksi perusopetuksen lukuvuosisuunnitelman painopistealueista.
Perusopetusjohto on käsitellyt tämän nuorisovaltuuston aloitteen sisällön yhdessä rehtorien kanssa rehtorikokouksessa 28.8.2024. Rehtorit vievät viestin toiveesta säännöllisen yhteisöllisen toiminnan lisäämisestä koulujen henkilöstölle, oppilaskunnalle ja oppilaille.
Nuorisopalvelut
Nuorisopalvelut kiittää nuorisovaltuustoa erittäin tärkeästä, ajankohtaisesta ja merkityksellisestä aloitteesta. Nuorisopalveluissa olemme samaa mieltä siitä, että yhteisöllisyyden systemaattinen tukeminen koulussa on yksi parhaimpia (ja myös kustannustehokkaimpia) tapoja parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia, tukea nuorten jaksamista ja mielenterveyttä sekä ennaltaehkäistä yksinäisyyttä, ulkopuolelle jäämistä ja kiusaamista. Kuten aloitteessakin todetaan, yhteisöllisyyden tukeminen on parhaimmillaan nimenomaan arjen pieniä asioita, eikä vaadi aina spektaakkeleja tai suuria tapahtumia. Tampereella tämä tarve on hyvin tunnistettu ja sen ansiosta meillä on jo kaikissa Tampereen yläkouluissa ja osassa alakoulujakin kouluvalmentajia palkattu juuri tähän työhön. Nuorisopalveluiden työn painopiste on nuorten vapaa-ajalla, eli koulun jälkeen sekä viikonloppuisin ja loma-aikoina tapahtuvassa toiminnassa. Teemme tiivistä yhteistyötä myös koulujen ja kouluvalmentajien kanssa ja työntekijämme osallistuvat eri kouluilla muun muassa ryhmäytyksiin ja erilaisiin kouluyhteistyön muotoihin kuten ryhmien tai tapahtumien järjestämiseen.
Nuorisopalvelut on mielellään yhteistyössä edistämässä koulujen yhteisöllistä arkea ja takaamassa koulupäivän jälkeiselle ajalle lisää mahdollisuuksia yhteisölliseen ja turvalliseen tekemiseen.
Toinen aste
Ammatillinen koulutus
Tampereen seudun ammattiopisto Tredu kiittää nuorisovaltuustoa tärkeän asian esiin nostamisesta ja jakaa huolen nuorten jaksamisesta.
Ammatillisessa koulutuksessa arjen oppimisympäristöt ja opiskelutavat vaihtelevat. Pääasiassa opiskelu tapahtuu toiminnallisesti työsaleissa erilaisia harjoitustehtäviä tehden vaihtelevissa oppimisympäristöissä ja osan opiskeluaikaa erilaisissa alan työpaikoissa ja -työyhteisöissä työelämän osaamista hankkien. Nuoret opiskelevat henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti omaa alaansa, joten heidän opiskeluympäristönsä ovat erilaisia ja opiskeluarki monipuolista.
Tampereen seudun ammattiopisto Tredun opiskelijat kokevat Amis-palautteiden perusteella kuuluvansa opiskeluyhteisöön ja kouluterveyskyselyn 2023 mukaan opiskelijat viihtyvät ammatillisessa koulutuksessa parhaiten ja kokevat koulu-uupumusta vähiten. Valtaosa nuorista kokee kuuluvansa ryhmään tai kouluyhteisöön. Oppimisyhteisön kokee hyvänä 78 % pojista ja 55 % tytöistä. Osallisuuden koki erittäin heikoksi noin 10 % opiskelijoista. Yksinäisyyden kokemus on tytöillä yleisempää kuin pojilla. Työtä opiskelijoiden osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi tuleekin tehdä koko ajan.
Tredun strategisen ohjelman kestävää elämäntapaa koskeva keskeinen tavoite on hyvinvoiva yhteisö. Tredu tarjoaa opiskelijoille turvallisen ympäristön osaamisen kehittämiseen ja toimii osallisuutta sekä hyvinvointia vahvistaen monin eri tavoin. Tredu mahdollistaa opiskelijoille vaihtelevia teoria- ja käytännönharjoituksia erilaisissa oppimisympäristöissä, erilaisia tapahtumia, monipuolista toimintaa ja moniammatillisia palveluja ja kohtaamisia opiskelupäivien aikana. Toiminta vaihtelee eri kampuksilla, mutta tavoitteet ovat kaikille samat. Tredun yhteisöllinen toimintakulttuuri sekä Tredun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusfoorumi- sekä opiskelijafoorumitoiminta tukevat positiivisen opiskeluilmapiirin ylläpitämistä ja yhteisön hyvinvointia. Lisäksi opettajat ja ohjaushenkilöstö tukevat yhteistyössä opiskelijoiden hyvinvointia ja opintojen etenemistä.
Tredun opiskeluhuoltosuunnitelmassa linjataan Tredun yhteisöllisen opiskeluhuollon toimenpiteet, joita tarkennetaan kampuskohtaisesti. Yhteisöllinen opiskeluhuolto pitää sisällään oppilaitoksen toimintakulttuurin ja toimet, joilla edistetään opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia, vuorovaikutusta, osallisuutta, ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä esteettömyyttä.
Tredun kampuksilla vietetään teemaviikkoja, esimerkiksi Hyvinvointi virtaa -viikko ja Kestävän kehityksen teemaviikko, sekä järjestetään yhteisiä tapahtumia ja tempauksia, kuten starttipäivät, ryhmäytymispäivät ja päättäjäistapahtumat. Vaihtelua arkeen tuovat Virtaa opiskelijoiden koulupäiviin -pajat, jotka tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden maksuttomaan harrastamiseen kädentaitojen ja ammattiosaamisen parissa sekä keskellä koulupäivää että koulupäivän jälkeen. Tredussa järjestetään moninaista harrastus- ja muuta pajatoimintaa muun muassa ensimmäisen vuoden opiskelijoiden voimavarapaja, kokkipaja, hopeaketjupaja, Kestävän elämäntavan lähettilääksi -paja, musapaja, lukujamit, neulontapaja, draamapaja, rap-työpaja, kuntosali- ja liikuntapaja sekä luovan kirjoittamisen paja.
Kohtaamo on opiskelijoiden avoin kohtaamispaikka. Kohtaamoon voi mennä juttelemaan mieltä askarruttavista asioista henkilöstön ja vierailijoiden kanssa. Kohtaamon vierailijoita ovat esimerkiksi erilaiset harrastustoimijat, eri yhdistykset ja järjestöt. Kohtaamo -toiminta tukee kampuksella järjestettävää yhteisöllistä toimintaa ja tapahtumia, joiden tavoitteena on tukea hyvinvointia ja tuoda erilaisia virikkeitä opiskelijoiden arkeen. Yhteistyötä tehdään myös Pakolaisnuorten tuki ry:n kanssa ja KÖLVI- ja NOVA -toiminnassa tavoitteena tukea osallisuutta ja kotoutumista.
Tredun opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki Tredun opiskelijat ja opiskelijakuntatoiminnan tavoitteena on lisätä hyvinvointia koko oppilaitoksessa, edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunta- ja tuutor-toiminnan puitteissa suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijoiden toiveiden mukaisia ajankohtaisia tapahtumia, kuten aamukahvitilaisuudet ja virkistäytymisiltapäivät esim. lettukestien merkeissä sekä Pride-tapahtumat ja Amisgaalat. Opiskelijat ovat järjestäneet myös erilaisia teemapäiviä ja -viikkoja, tapaamisia, paneelikeskusteluja, opintomatkoja, ryhmäytymis- ja koulutusleirejä sekä starttipajoja uusille opiskelijoille sekä muita pajoja ja esim. tempauksia liittyen ruokala- ja WC-käyttäytymiseen sekä sähkötupakointiin sisätiloissa. Opiskelijakunnat koordinoivat School to Belong -ohjelman jalkautumista kampuksille, jonka puitteissa pyritään tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään nuorten yksinäisyyttä ja tarjoamaan tukea esimerkiksi koulutusten muodossa. Opiskelijakunta on kehittänyt myös kaverituutor-toimintaa.
Tredussa panostetaan vahvasti yhteisöllisyyden vahvistamiseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin myös hanketyönä esim. Pidetään yhtä, Yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistaminen 2024–2025, Ankkuritoiminnasta apua ja tukea II asteelle sekä Opiskelijan äänellä -hankkeissa.
Yhteenvetona Tredun ammatillisen koulutuksen osalta voidaan todeta, että Tredussa tarjotaan jo nykyisellään merkittävän paljon vaihtelevaa toimintaa opiskelutäyteisen arjen rinnalle. Tredussa kannustetaan opiskelijoita ja henkilöstöä järjestämään tavoitteellisesti yhteisöllistä toimintaa ja tapahtumia jatkossakin. Tredun johtoryhmä on huomioinut nuorisovaltuuston esityksen valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä.
Lukiokoulutus
Lukiokoulutus kiittää nuorisovaltuustoa ajankohtaisesta ja tärkeästä aloitteesta. Lukiokoulutuksessa olemme samaa mieltä nuorisovaltuuston kanssa yhteisöllisyyttä edistävän ja opiskelijoiden hyvinvointia tukevan toiminnan tarpeellisuudesta.
Lukiokoulutus jakaa nuorisovaltuuston huolen opiskelijoiden uupumisesta, mielen hyvinvoinnin haasteista sekä koulujen yhteisöllisyydestä. Yksiköiden koko on kasvanut, mikä aiheuttaa sen, että kaikki eivät tunne toisiaan. Tämä on näkynyt sekä kouluterveyskyselyiden että lukiokoulutuksen omien kyselyiden tuloksissa. Näistä syistä yhteisöllisyys onkin noussut yhdeksi painopisteeksi lukiokoulutuksessa.
Jokaisessa lukiokoulutuksen yksikössä on tehty jo pitkän aikaa yhteisöllisyyttä edistävää työtä. Yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät pohtivat ja suunnittelevat säännöllisesti lukioiden yhteisöllisyyttä lisäävää toimintaa. Lukioiden perinteiset juhlat ja tapahtumat, kuten vanhojen tanssit ja penkkarit lisäävät yhteisöllisyyttä. Lukioon kiinnittyminen on yhteisöllisyyden näkökulmasta oleellista. Aloittavia opiskelijoita ryhmäytetään eri tavoin, muun muassa järjestämällä ryhmäytysiltapäiviä, koulusuunnistuksia ja leikkimielisiä kilpailuita. Muualta muuttaneille järjestetään pienryhmätoimintaa. Opintojaksojen alussa opiskelijat tutustuvat toisiinsa ryhmäyttävillä menetelmillä. Tämä on merkittävässä roolissa yhteisöllisyyden edistämisessä ja kouluun kiinnittymisessä, sillä ryhmän kokoonpano vaihtelee lukiolaisella jokaisella oppitunnilla. Tätä kehitetään voimakkaasti koko ajan kouluttamalla henkilöstöä. Ryhmänohjaajat tapaavat opiskelijoitaan viikoittain ryhmänohjaustuokioissa. Opiskelijakunnan hallituksen järjestämät tapahtumat ja teemaviikot sekä erilaisten tuutoreiden järjestämä säännöllinen ohjelma piristävät lukioarkea. Lukioissa on aktiivista kerhotoimintaa, jota ohjaavat sekä opettajat että opiskelijat. Erilaiset projektit ja kansainvälisyyshankkeet lisäävät omalta osaltaan yhteisöllisyyttä.
Lukiokoulutuksessa on tunnistettu selkeä lisätarve yhteisölliselle työlle, joten kaupungin lukioissa kehitetään yhteisöllisyyttä monivuotisen hankkeen avulla. Hankkeen tavoitteena on lisätä matalan kynnyksen osallistavaa välituntitoimintaa sekä kehittää helposti kopioitavia menetelmiä lukioiden yhteisöllisyystyön käyttöön. Välituntiolohuonetoiminta on viikoittaista. Kun halutaan vaikuttavaa toimintaa, se vaatii aina eri tahojen yhteistyötä ja koordinointia. Yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät ovat tässä tärkeässä roolissa.
Nuorisovaltuusto pyytää aloitteessaan kaupunkia velvoittamaan, että jokaisessa koulussa järjestetään yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa vähintään joka toinen viikko. Lukiokoulutuksessa tämä jo toteutuu, mutta yhteisöllistä työtä kehitetään jatkuvasti työryhmissä. Työryhmiin osallistuu henkilöstön lisäksi myös opiskelijoita, sillä heidän roolinsa yhteisöllisyyttä lisäävän toiminnan lisäämisessä on erityisen tärkeä.
Yhteisöllinen arki vaatii aina yhteistyötä henkilöstön, opiskelijoiden ja muiden tahojen välillä, eikä se synny itsestään. Lukiokoulutus onkin satsannut tähän ja yhteisöllistä toimintaa kehitetään jatkuvasti myös tulevaisuudessa.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.