Kaupunginvaltuusto, kokous 18.11.2024

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 16.4.2024 päivätyn asemakaavanmuutoksen nro 8835. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Kaavan valmistelussa on laadittu viitesuunnitelma, liikennemeluselvitys, pihasuunnitelma, viherkerroinlaskelma, hulevesiselvitys, hulevesikartta, huleveden valuma-alueet -kartta, luonnosvaiheessa jätettyjen mielipiteiden vastineet, sekä tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavaan liittyvät selvitykset, suunnitelmat ja havainnekuvat sekä muuta lisätietoa on löydettävissä osoitteesta: www.tampere.fi/kaavat/8835.

Diaarinumero: TRE:5713/10.02.01/2020

Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, projektiarkkitehti Ritva Kuusisto

Kaava-alueen sijainti ja luonne

Suunnittelualue sijaitsee Ruotulan kaupunginosassa, noin neljän ja puolen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Suunnittelualue muodostuu korttelista 4889, joka on kokonaisuudessaan tonttia 1, ja sen laajuus on noin 2,2 ha. 

Ruotula oli Tampereen ensimmäinen aluerakennuskohde, jonka asemakaava laadittiin kokonaisuutena ja jonka rakentamisessa käytettiin betonitekniikkaa laajasti kerrostaloista pientaloihin saakka. Alueen korkeimmat kerrostalot, joihin kuuluvat myös kaavanmuutosalueen Ruotulan tornit, on rakennettu selänteen lakialueille. Pientalot on sijoitettu alemmas rinteisiin ja alueen keskelle, savipohjaiselle peltoaukealle on sijoitettu puisto, jossa on entisestä kosteikkopainanteesta muotoiltu lampi. Alueen rakennusten suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Vahtera & Heino ja toteutuksesta rakennusliike Mattinen & Niemelä. Suunnittelusta ja toteutuksesta johtuen alueen arkkitehtuuri ja kokonaisilme ovat yhtenäiset ja alue on myös säilyttänyt piirteensä hyvin näihin päiviin saakka. Rakennuskannan ohella merkittävä arvotekijä alueella ovat pihat, joita luonnehtii luonnonpuustoa täydentämään istutetut koivut ja talojen ympärille sijoittuvat nurmialueet. Arvokkaana kokonaisuutena alue kuuluu Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitavaan rakennetun kulttuuriympäristön kohteeseen M16, ja se on myös määritelty Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi.

Kaavan tavoitteet

Hakijan tavoitteena on asumisen rakennusoikeuden lisääminen korttelissa. Kaupungin tavoitteena on kaupunkistrategian mukainen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tehokkaan joukkoliikenteen vyöhykkeellä, tulevan raitiotiepysäkin läheisyydessä. Tärkeää on myös nykyistä rakennettua kulttuuriympäristöä luontevasti täydentävä rakentaminen sekä viihtyisä ja vehreä asuinympäristö. Alueen eteläosassa on turvattava liito-oravan ekologinen yhteys ja myös keskuspuistoverkoston väliset virkistysyhteydet.

Asemakaavaprosessin vaiheet

Asemakaavan aloitusvaihe

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineistoa oli nähtävillä 27.5.-17.6.2021. Siitä saatiin kaksi asukasmielipidettä, yksi yhdistyksen mielipide ja viisi viranomaislausuntoa. Palaute koski lähinnä kulttuuriympäristön arvojen huomioon ottamista ja liikennemelua.

Asemakaavan valmisteluvaihe

Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 12.10.-2.11.2023. Aineistosta saatu palaute käsitti seitsemän lausuntoa ja yhden yksityishenkilön jättämän mielipiteen. Merkittävin viranomaispalautteessa esille noussut seikka oli suunniteltujen talotyyppien ja niiden sijoittumisen vaikutus Ruotulan maakunnallisesti merkittäviin arvoihin.

Asemakaavan keskeinen sisältö

Korttelissa on tällä hetkellä viisi pistetaloa, joiden yhteenlaskettu ala on 10 980 k-m2. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kolmen uuden, seitsemänkerroksisen pistetalon rakentaminen. Niiden yhteenlaskettu pääkäyttötarkoituksen mukainen rakennusoikeus on 7960 k-m2. Uudet pistetalot on sijoitettu tontin itä- ja länsireunoille. 

Tontille on asemakaavassa varattu 196 autopaikkaa ja varauksia pysäköintialueille on eri puolilla tonttia. Merkittävä osa pysäköinnistä sijoittuu Tornimäenkadun varteen, johon sijoittuu myös tasopysäköintiratkaisu. Sen maanpinnan yläpuolelle sijoittuvalla pysäköintikannella olevat, Tornimäenkadun puoleiset autopaikat on merkitty katettaviksi, jolloin rakennelmasta tulee riittävän korkea suojaamaan korttelin sisäosia melulta.

Kortteli on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AK-5/s): Alue muodostaa kulttuurihistorian, rakennushistorian, viherympäristön ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuinkerrostaloja ei saa purkaa. Alueen täydennysrakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennuksen julkisivut rakennusaineen, mittasuhteiden, pintamateriaalien ja värityksen suhteen sopeutuvat kokonaisuuteen. Piha-alueet tulee säilyttää vihreinä ja luonnonmukaisina.

Liito-oravaa varten on varattu tontille kaksi ekologista käytävää merkinnällä sl-18: toinen tontin länsireunaan, mutta koska se on kapea, on varattu myös toinen läntisimmän pistetalon itäpuolelle siten, että liitomatkaa pysäköintialueen yli lyhentää alueen keskelle istutettava puu.

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 9.10.2023 päivätyn ja 2.4.2024 sekä 7.10.2024 tarkistetun asemakaavamuutoksen nro 8835. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Asemakaava-aineisto on osoitteessa www.tampere.fi/kaavat/8835.  
Diaarinumero: TRE:5713/10.02.01/2020
Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, projektiarkkitehti Ritva Kuusisto

Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 18.4.-20.5.2024 ja siitä saatiin kolme lausuntoa. Muistutuksia kaavasta ei jätetty. Päätöksen liitteenä on kaupungin vastine lausuntoihin ja Sitowisen laatima asiantuntijalausunto liito-oravan kulkuyhteyksistä, jota on käytetty apuna kaupungin vastineen laatimisessa. Alkuperäiset lausunnot ovat päätöksen liitteinä.

Pirkanmaan ELY-keskuksen antaman lausunnon luontoa käsittelevässä osuudessa kiinnitettiin huomiota liito-oravien kulkuyhteyteen alueen läpi. Kaavakarttaan on merkitty sl-18-alue, jolla pyritään säilyttämään ja kehittämään liito-oravien kulkuyhteyttä, mutta ELY-keskus katsoi, ettei merkinnän laajuus riitä kulkureitin turvaamiseen. Paras keino turvata liito-oravien mahdollinen kulkureitti olisi ELY:n mielestä jättää kaava-alueen länsireunaan sijoitettu uudisrakennus rakentamatta ja mikäli uudisrakennukselle ei löydy vaihtoehtoista sijaintia, eikä hankkeen rakennusoikeutta ole mahdollista vähentää, tulisi kulkuyhteyttä vahvistaa muilla keinoilla. ELY-keskus katsoo myös, että uudisrakennuksen vierelle nykyiselle puustoiselle alueelle sijoittuva parkkialue sekä leikki- ja oleskelualue on syytä poistaa ja sl-18 merkintää laajentaa uudisrakennukseen asti. Uudisrakennuksen rakennusalaa ja sijaintia on tarpeen tarkastella myös siten, että sen ja olemassa olevan rakennuskannan väliin jää mahdollisimman leveä alue. Lisäksi Jaakonmäenkadun varsi on syytä osoittaa puustoisena säilytettäväksi/ istutettavaksi alueeksi. 

Melun osalta ELY-keskuksen lausunnossa todettiin, että mikäli vaatimukset täyttäviä ratkaisuja ei ole, tulisi arvioida kaavan toteutuskelpoisuutta, sillä rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava maankäyttö- ja rakennuslain 117 f §:n mukaisesti tarvittavasta meluntorjunnasta sekä ulko-oleskelu- että rakennusten sisätilojen osalta.

ELY-keskuksen liikennevastuualue toi esille nykyisten katuliittymien kaistajärjestelyjen parantamistarpeet yhdessä kaupungin kanssa mm. Jaakonmäenkadun liittymässä. Edelleen he totesivat, että melutasoihin voi tulevaisuudessa jossain määrin vaikuttaa Teiskontien pohjoispuolelle rakentuvan Alasjärven länsipuolen asemakaava-alueen rakennusmassojen ja muiden rakenteiden melua heijastava vaikutus. Tämä tulee pyrkiä estämään tien pohjoispuolelle sijoittuvien rakennusmassojen ja rakenteiden sijoittelussa ja seinärakenteissa.

Pirkanmaan liitto totesi lausunnossaan, että sen luonnoksesta antama palaute on otettu kaavaehdotusta laadittaessa kiitettävällä tavalla huomioon eikä liitto anna viranhaltijapäätöstä kaavaehdotuksesta.

Pirkanmaan maakuntamuseo totesi lausunnossaan, että kaavaehdotus on kulttuuriympäristön arvojen osalta asianmukainen.

Lausunnoista johtuen kaavaan ei tehty tarkistuksia.

Kaupungin toimialojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käytyjen neuvottelujen ja tarkentuneen suunnittelun myötä kaavaan tehtiin seuraavia tarkistuksia:

• Korttelissa tällä hetkellä olevien rakennusten rakennusoikeudet on korjattu yhtäpitäviksi maanvuokrasopimuksessa mainitun rakennusoikeuden kanssa.
• Korttelissa tällä hetkellä olevien rakennusten kerrosluvut on korjattu Tampereen maanpäällisellä kellarilla rakennettujen kerrostalojen kerrosluvun merkitsemistä koskevan linjauksen mukaisiksi.
• Kortteliin rakennettavien uusien rakennusten osalta rakennusoikeuksiin on lisätty varastotilojen kerrosalaneliömetrit.
• Osoitettu rakennusaloja mahdollisesti myöhemmin rakennettavia pyöräkatoksia tai pihavarastoja varten.
• Lisätty tonttirajat ja tontinnumerot.
• Pinnanmuotoja, pihoja ja jätehuoltoa koskeviin määräyksiin on lisätty kaavamääräys yhtenäisen pihasuunnitelman esittämisestä myös rakennuslupavaiheessa.
• Viherkerrointa koskevissa määräyksissä on korjattu hulevesien viivyttämistä koskeva määräys korttelikohtaiseksi ja lisätty määräys, joka koskee viherkertoimen tavoitetason täyttymistä korttelikohtaisesti.
• Lisätty hulevesiä koskeva määräys, joka koskee vain kortteliin vuoden 2024 jälkeen rakennettavia rakennuksia ja rakennelmia.
• Muutettu korttelin itäpäässä olevan istutettavan alueen osan merkintä alueeksi, jolle on muodostettava painanne hulevesien viivyttämistä varten.
• Muutettu rakennusten massoittelu ja julkisivut -määräyksissä olevia ikkunoita ja sisäänkäyntikatoksia koskevia määräyksiä.
• Tehty pieniä päivityksiä rakentamistapaohjeeseen.

Tarkistukset ovat luonteeltaan teknisiä tai vähäisiä, eivätkä edellytä kaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville.

Perustelut

Asemakaavalla mahdollistetaan rakennusoikeuden lisääminen Ruotulan kaupunginosan korttelissa 4889, joka muodostaa tontin 1. Kortteli sijaitsee tehokkaan joukkoliikenteen vyöhykkeellä, jossa asutusta tiivistetään Tampereen strategian mukaisesti.

Suunniteltava alue sijaitsee Ruotulan rakentumisperiaatteen mukaisesti kallioisella mäellä. Korttelissa on tällä hetkellä viisi pistetaloa, jotka edustavat betonirakentamisen varhaista vaihetta ja sijoittuvat väljästi vehreään ympäristöön. Suunnittelualueen pinta-ala on 21 548 m² ja nykyisten rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 10 800 k-m². Kaavalla osoitettavien kolmen uuden rakennuksen yhteenlaskettu, pääkäyttötarkoituksen mukainen rakennusoikeus on 8050 k-m². Tontin tehokkuusluku on näin nousemassa 0,51:stä 0,87:ään.

Kaavasuunnittelussa keskeisimpiä asioita on melusuojauksen ohella ollut kulttuuriympäristön arvojen säilyttäminen muuttuvassa tilanteessa. Kaavassa tehdyt ratkaisut ovat suuntautuneet toisaalta viherympäristön arvojen säilyttämiseen tiivistyvästä maankäytöstä huolimatta ja toisaalta uusien rakennusten rakennustavan ohjaamiseen alueen rakennetun ympäristön arvoja vahvistaviksi. Kaavanmuutosalue on merkitty merkinnällä AK-5/s: ”Asuinkerrostalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alue muodostaa kulttuurihistorian, rakennushistorian, viherympäristön ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuinkerrostaloja ei saa purkaa. Alueen täydennysrakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennuksen julkisivut rakennusaineen, mittasuhteiden, pintamateriaalien ja värityksen suhteen sopeutuvat kokonaisuuteen. Piha-alueet tulee säilyttää vihreinä ja luonnonmukaisina”. Tontille on asemakaavassa varattu 196 autopaikkaa. Pysäköintialueita on sijoitettu eri puolille tonttia, mutta merkittävä osa paikoista sijoittuu Tornimäenkadun varteen.  Kaavassa on useita merkintöjä, joilla pyritään siihen, että tontin vehreä ilme ja sitä kautta alkuperäinen ajatus ”metsälähiöstä” säilyisivät. Tärkein niistä on korttelin eteläosaan osoitettu alue, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet, ja että puustoa täydennetään tarpeen mukaan uusintaistutuksilla.