Kaupunginhallitus, kokous 25.11.2024

Perustelut

Nurmi-Sorilan lainvoimainen osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.8.2015 § 157. Kaava on laadittu asemakaavoituksen pohjaksi, mutta alueen asemakaavoitusta ei ole käynnistetty. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 13.6.2022 § 258 Alasjärven länsipuolisen alueen käsittelyn yhteydessä, että alueen golftoimintojen jatkuminen turvataan Nurmi-Sorilassa ja että kaupunkiympäristön suunnittelussa käynnistetään tarvittavat kaavaprosessit golftoimintojen siirtämiseksi. Voimassa oleva osayleiskaava ei mahdollista golfkentän sijoittamista kaavan asuntorakentamiseen ja virkistysalueiksi varatuille alueille. Golfkentän sijoittamisen vaikutus osayleiskaavaratkaisuun on varsinaista kenttäaluetta laajempi, koska erilaisista maankäyttövaihtoehdoista riippuen muun muassa alueen asukaspohja ja liikenneratkaisu muuttuvat.

Nurmi-Sorilan osayleiskaava voidaan golfkenttää koskevan tavoitteen osalta todeta vanhentuneeksi ja se tulee tarkistaa. Ajanmukainen yleiskaava on keskeinen lähtökohta kaupungin tavoitellun kehityksen ja maankäytön ohjaamisessa. Perusteluna yleiskaavatyön käynnistämiselle ovat maankäyttö- ja rakennuslain 35 § Yleiskaavan tarkoitus ja 36 § Yleiskaavan laatimisen tarve. Yleiskaavoituksen työohjelma valtuustokaudelle 2021-2025 tarkistettiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 24.10.2022, jolloin Nurmi-Sorilan osayleiskaavatyö lisättiin työohjelmaan.

Osayleiskaavan tarkistaminen on mahdollista kohdistaa vain osalle voimassa olevaa kaava-aluetta. Alustavan tavoitteen mukaan Nurmi-Sorilan osayleiskaavan tarkistusalue olisi Sorilanjoen eteläpuolisilla alueilla, joka on noin kolmasosa voimassa olevan osayleiskaavan pinta-alasta. Suunnittelualueen laajuus ja rajaus tarkentuvat yleiskaavasuunnittelun edetessä. Tampereen kaupungin maanomistus alueella on noin 170 hehtaaria. Sorilanjoen pohjoispuolelle ei katsota aiheutuvan merkittäviä maankäytön muutostarpeita, joten alue on rajattu osayleiskaavasta tarkistettavan kokonaisuuden ulkopuolelle. Tarkistamisen ulkopuolisilla alueilla on mahdollista käynnistää asemakaavoitus voimaan jäävän osayleiskaavan pohjalta.

Tarkistettu osayleiskaava laaditaan asemakaavan pohjaksi. Golfkentän suunnittelussa ja sen sijoittumisessa huomioidaan kaupungin maanomistus ja mahdollinen maanhankinta. Golfkenttätoiminnan lisäksi kaavatyössä varmistetaan, että oleva kaavaratkaisu vastaa kaupungin tavoitteisiin väestö- ja asuntorakentamisessa, palvelu- ja toimitilarakentamisessa sekä viherverkon, viherpalvelujen ja liikennejärjestelmän toteuttamisessa. Vuonna 2015 hyväksytty Nurmi-Sorilan osayleiskaava mahdollistaa Nurmi-Sorilan alueelle 13 000 uutta asukasta, joista Sorilanjoen eteläpuoliselle alueelle 9 500 asukasta. Osa alueista, jotka kaavassa on varattu rakentamiselle, muuttuisivat nyt laadittavalla osayleiskaavalla golftoimintaan. Lisäksi asuntorakentaminen voi olla pientalovaltaisempaa voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Nämä tekijät aiheuttavat muutoksia alueen asukasmäärässä ja palvelutarpeissa aikaisempaan osayleiskaavaan verrattuna. Nurmi-Sorilan uuden aluekeskuksen sijainti ja laajuus tulevat myös olemaan yksi keskeinen suunnitteluasia.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty alustavia rakennemallivaihtoehtoja, joissa toimintojen sijoittuminen, liikenneverkko ja asukasmäärä vaihtelevat. Vaihtoehtoihin toivotaan palautetta osallisilta ja palaute huomioon ottaen kaupunginhallitus linjaa vaihtoehdon, jonka pohjalta osayleiskaavan valmistelua jatketaan.

Alueen suunnittelussa voidaan soveltuvin osin hyödyntää aiemmin tehtyjä erillisselvityksiä ja suunnitelmia. Osayleiskaavan tarkistamisen yhteydessä laaditaan muun muassa luontoarvoihin, arkeologiseen kulttuuriperintöön ja palvelutarpeisiin liittyviä selvityksiä sekä maankäytön viitesuunnitelmia esimerkiksi keskusta-alueelle. Osayleiskaavoituksen kanssa samanaikaisesti tulee käynnistää golfkentän sekä kentän lähiympäristön asemakaavatasoinen suunnittelu.

Nurmi-Sorilan osayleiskaavan tarkistaminen käynnistetään yleiskaavoituksen tarkistetun työohjelman tultua hyväksytyksi kaupunginvaltuustossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville 3.11.-6.12.2022. Alustavan aikataulun mukaan valmisteluaineisto valmistuu nähtäville loppuvuonna 2023 ja kaavaehdotus kesällä 2024. Tavoitteena on saada kaava hyväksymiskäsittelyyn loppuvuonna 2024.

Osayleiskaavan laatimisesta vastaa kaupunkiympäristön palvelualueella yleiskaavoitusyksikkö. Kaavatyössä tulee huomioiduksi laajasti kaikkien palvelualueiden eri yksiköiden tehtäviin liittyvät kysymykset.

Perustelut

Kaupunginhallitus on käynnistänyt Nurmi-Sorilan osayleiskaavatyön 31.10.2022 § 440. Kaavatyön tavoitteena on muuttaa alueen voimassa olevaa osayleiskaavaa siten, että alueelle voidaan asuntorakentamisen lisäksi toteuttaa täysimittainen golfkenttä. 

Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä marraskuussa 2022 ja kaavatyön käynnistymistä esiteltiin myös asukastilaisuudessa paikallisella koululla. Aloitusvaiheen lausuntoja ja mielipiteitä pyydettiin neljään eri maankäytön rakennevaihtoehtoon, joissa alueen asukasmäärä vaihteli 3 200 ja 9 500 asukkaan välillä ja joissa golfkentälle ja alueen liikennejärjestelmälle oli esitetty erilaisia ratkaisuja. 

Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton sekä Maakuntamuseon lausunnoissa todetaan, että Nurmi-Sorilan maltillinen kulttuurimaiseman huomioiva kehittäminen samalla kun Alasjärven alueella tavoitellaan raideliikenteeseen tukeutuvaa tiiviimpää maankäyttöä, on kokonaisuuden kannalta kestävä ja perusteltu ratkaisu ja että onnistuneella suunnittelulla golfkenttä on sovitettavissa Nurmin avoimen peltomaiseman muodostaman kulttuuriympäristön arvoihin. Kangasalan kaupunki tuo lausunnossaan esiin Ruutanan vireillä olevan osayleiskaavatyön ja esittää kuntarajan yli tehtävää yhteistyötä viher- ja liikenteen yhteyksien, yhdyskuntarakenteen jatkuvuuden sekä palvelutarpeiden suhteen ja pyytää huomioimaan yhteydet Nurmi-Sorilasta Ruutanan lähijunaseisakkeelle. 

Aloitusvaiheessa saatiin runsaasti asukaspalautetta kaavatyöstä yleensä mutta myös alustavista vaihtoehdoista. Asukkaiden palaute koski muun muassa Tampereen kasvua kestävästi sekä alueen maanomistustilannetta ja peltojen käyttöä ruoantuotantoon. Rakentamisen osalta alueelle ei haluta liian korkeaa ja tiivistä rakentamista vaan nykyiset rakennukset, kulttuurimaiseman ja luonnon huomioivaa pientalorakentamista. Liikenteen osalta ohikulkutie nähtiin yleisesti hyvänä asiana, kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin, sujuvuuteen ja turvallisuuteen toivotaan parannusta. Palautteessa toivottiin myös lisää peruspalveluita, muun muassa isompaa kauppaa, ravintoloita ja rantakahvilaa, apteekkia ja uimarantaa sekä sujuvaa joukkoliikennettä. Ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksien kehittäminen ja ranta-alueiden käyttömahdollisuudet nähtiin tärkeänä.   

Aloitusvaiheen jälkeen on tehty vaihtoehtojen vaikutusarviointia kaavasuunnittelulle asetettavien tavoitteiden määrittelemiseksi. Kokonaisuudessaan rakennevaihtoehto C tarjoaa parhaan pohjan luoda kompakti rakenne, joka mahdollistaa monipuoliset asumismuodot ja elämäntyylit, tukee kestävää liikkumista, kunnioittaa maisemaa sekä yhteensovittaa kestävän kasvun ja kiinnostavan ympäristön elää. 

Osayleiskaavan tarkistamisen lähtökohtana on mahdollistaa Nurmin alueella täysimittaisen golfkentän toteuttaminen. Avoimessa maalaismaisemassa golfkenttä on hyvä lähtökohta arvokkaan kulttuurimaiseman avoimena säilymiseen, johon myös kentän ympärille muodostuva kaupunginosa voi tukeutua. Suunnittelun tavoitteena on sijoittaa golfkenttä suurimmaksi osaksi kaupungin omistamalle maalle. 

Suunnittelussa kaupunginosan asukasmäärätavoite on noin 5 000 uutta asukasta, jotta alueesta muodostuisi aidosti elinvoimainen Tampereen uusi kaupunginosa yhdessä Sorilanjoen pohjoispuolella olevien uusien asuntoalueiden kanssa. Kokonaisuus mahdollistaa, että alueelle voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä joukkoliikenteen palvelut tyydyttävällä tavalla, ja mahdollisesti myös nykyisten kaupallisten palvelujen laajentumiseen on edellytykset. 

Asuntorakentamisen tavoitteiden osalta alue suunnataan vastaamaan pientalorakentamisen patoutuneeseen kysyntään. Mittava kerrostalorakentaminen ei ole perusteltua. Erimittakaavainen pientalorakentaminen suurista omakotitonteista kytkettyihin pientaloihin sopii myös alueen maaseutumaisena säilyvään yleisilmeeseen. Ranta-alueille olemassa olevan lomarakentamisen lomaan tutkitaan mahdollisuutta omarantaiseen asumiseen. Mahdollinen tiiviimpi asuntorakentaminen voisi sijoittua alueelle muodostuvan palvelukeskittymän läheisyyteen. Rakentamisen mittakaavan ollessa maltillinen erilaisten yhteisöllisten rakennushankkeiden mahdollistaminen sopii alueelle ja synnyttää tavoiteltua yhteisöllisyyttä. 

Uusi kaupunginosa laajentaa taajamaa, varaa maanviljelyskäytössä olevia alueita rakentamiseen ja sijoittuu kantakaupungin reuna-alueella kauaksi olemassa olevista palveluista. Näistä syistä alueen toteuttaminen kestävästi on keskeinen kaupunginosan suunnittelun lähtökohta. Uudisrakentamisen materiaalivalinnoilla ja rakennusten energiaratkaisuilla on suuri merkitys alueelta muodostuviin päästövaikutuksiin. Alueen sijainnista johtuen liikkuminen aiheuttaa väistämättä ilmastopäästöjä, joita voidaan vähentää hyvällä joukkoliikennepalvelulla ja tukemalla mm. sähköautojen latausverkon syntymistä ja tilavarauksia yhteiskäyttöautoille. Alueen sisäinen liikkuminen tulee suunnitella siten, että kävellen ja pyöräillen alueen palvelut ja eri toiminnot ovat hyvin saavutettavissa. 

Alueen tärkeinä vetovoimatekijöinä ovat viherympäristöt, golfkenttä, asukkaiden virkistysalueet sekä Näsijärven läheisyys. Golfkentän ja virkistysalueiden suunnittelun tavoitteena tulee olla luonnon monimuotoisuutta ja ekologista kestävyyttä edistävät ratkaisut. Asukkaiden pääsy vapaille ranta-alueille tulee varmistaa ja tutkia mahdollisuutta sijoittaa alueelle huvivenesatama.  

Voimassa olevan osayleiskaavan tarkistaminen aikaisempaa maltillisemmaksi asukasmäärätavoitteen sekä rakentamisen mittakaavan osalta vastaa hyvin kaavan aloitusvaiheessa saatuun palautteeseen. Asukkaat toivoivat myös, että alueesta muodostuu luonnonläheinen ja maaseutumainen ja että liikkuminen kävellen ja pyöräillen on mahdollista ja turvallista. Toiveeseen alueen paremmasta palvelutasosta vaikuttaa alueen asukaspohja, mistä syystä asukasmäärään ja muiden tavoitteiden yhteensovittaminen on vaativa tehtävä. 

Tampereen kaupunki on kilpailuttanut osayleiskaavatyön laatimisen. Hankinnan kohteena on maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama oikeusvaikutteinen aluevarausyleiskaava asemakaavoituksen pohjaksi. Hankinnan kokonaisuuteen sisältyy osayleiskaavaluonnoksen ja -kaavaehdotuksen valmistelu hyväksymisasiakirjoineen, kaavaprosessin aikana toteutettava asukas- ja sidosryhmävuorovaikutus sekä tehtävässä tarvittavien erillissuunnitelmien ja -selvitysten laatiminen. Alustavan aikataulun mukaan kaavan luonnos valmistuu nähtäville loppuvuonna 2023 ja kaavaehdotus kesällä 2024. Tavoitteena on saada kaava hyväksymiskäsittelyyn loppuvuonna 2024.

Perustelut

Nurmin osayleiskaavatyö kuluvalla valtuustokaudella sisältyy kaupunginvaltuustossa 21.2.2022 hyväksyttyyn yleiskaavoituksen työohjelmaan vuosille 2021–2025. Työohjelmaa on tarkistettu 24.10.2022 osayleiskaavan käynnistämiseksi. Ajanmukainen yleiskaava on keskeinen lähtökohta kaupungin tavoitellun kehityksen ja maankäytön ohjaamisessa.

Alueella voimassa oleva Nurmi-Sorilan osayleiskaava hyväksyttiin vuonna 2015 ja se tuli voimaan vuonna 2016. Osayleiskaavassa tavoiteltiin uutta 13 000 asukkaan kaupunginosaa, jonka keskusta sijoittuisi Näsijärven rantaan Nurmiin. Koska viime vuosina kantakaupungin kasvu ja tiivistyminen on ollut ennakoitua nopeampaa muun muassa ranta-alueille sijoittuvien uusien asuntoalueiden ja raitiotien rakentamisen myötä, Nurmi-Sorilan asemakaavoitusta ei ole käynnistetty.

Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 13.6.2022 § 258 Alasjärven länsipuolisen alueen suunnittelua. Siinä yhteydessä kaupunginhallitus päätti, että Ruotulan golftoimintojen jatkuminen turvataan Nurmi-Sorilassa ja että kaupunkiympäristön suunnittelussa käynnistetään tarvittavat kaavaprosessit golftoimintojen siirtämiseksi. Nurmi-Sorilan voimassa oleva osayleiskaava ei sellaisenaan mahdollista golfkentän sijoittamista alueelle. Vaikutus osayleiskaavaratkaisuun on kenttäaluetta laajempi, koska muun muassa alueen asukaspohja ja liikenneratkaisu muuttuvat. Tampereella asuntotuotanto on viime vuosina painottunut kerrostalorakentamiseen, jonka vuoksi pientalorakentamisen kysyntä on kasvanut.

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 24.4.2023, että kaavan aloitusvaiheen vaihtoehdoista rakennevaihtoehto C otetaan jatkosuunnittelun pohjaksi. Aloitusvaiheen jälkeen on tehty vaihtoehtojen vaikutusarviointia kaavasuunnittelulle asetettavien tavoitteiden määrittelemiseksi. Kokonaisuudessaan valittu rakennevaihtoehto tarjoaa parhaan pohjan luoda kompakti rakenne, joka mahdollistaa monipuoliset asumismuodot ja elämäntyylit, tukee kestävää liikkumista, kunnioittaa maisemaa sekä yhteensovittaa kestävän kasvun ja kiinnostavan ympäristön elää.

Osayleiskaavan tarkistamisen lähtökohtana on mahdollistaa Nurmin alueella täysimittaisen golfkentän toteuttaminen. Avoimessa maalaismaisemassa golfkenttä on hyvä lähtökohta arvokkaan kulttuurimaiseman avoimena säilymiseen, johon myös kentän ympärille muodostuva kaupunginosa voi tukeutua. Suunnittelun tavoitteena on sijoittaa golfkenttä suurimmaksi osaksi kaupungin omistamalle maalle. Kaava-alueen arvioitu asukasmäärä on noin 4 000 asukasta. Alueen liikenteellisenä lähtökohtana on ollut toimiva liikennejärjestelmä ja tehokas joukkoliikenne.

Merkittävät luontoarvot ja arkeologiset kohteet sekä keskeiset ekologiset yhteydet jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Laajat, toisiinsa liittyvät virkistysaluekokonaisuudet mahdollistavat toisiinsa kytkeytyvät ulkoilureitit seudullisille reiteille sekä ranta-alueille. Alueiden ja reittien tarkempi suunnittelu tapahtuu asemakaavavaiheessa.

Osayleiskaava mahdollistaa alueen palvelujen kehittämisen sekä monipuolisen asumisen. Nurmin alue tarjoaa mahdollisuuksia kerrostalorakentamisesta omakoti- ja pientalorakentamiseen. Osayleiskaavassa on voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti osoitettu Kaitavedentien uusi linjaus ohittamaan Nurmin keskustan sen itäpuolelta. Nykyinen Kaitavedentie muuttuu alueen pääkokoojakaduksi, jonka varteen uusi keskusta rakentuu.

Kulttuuriympäristön arvokkaimmat kokonaisuudet on pääosin jätetty rakentamisen ulkopuolelle, ja ne on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi alueiksi. Luonnonolosuhteiltaan arvokkaimmat kohteet ja aluekokonaisuudet on rajattu rakentamisalueiden ulkopuolelle ja tarvittavat ekologiset käytävät on huomioitu.

Nurmi-Sorilan osayleiskaava laaditaan kokonaisuudessaan asemakaavan pohjaksi. Osayleiskaavan laadinnassa on huomioitu uuden taajaman sijoittuminen Tarasten kiertotalousalueen vaikutusalueelle. Kaavan laadinnassa on huomioitu myös ympäröivien alueiden voimassa olevat yleiskaavat sekä vireillä oleva Kangasalan Tarastenjärvi-Ruutana osayleiskaava.

Osayleiskaavaa on laadittu kaupungin ohjaamana konsulttityönä. Alustavasta kaavaluonnoksesta sekä osin vielä keskeneräisistä selvityksistä on pidetty viranomaistyöneuvottelu 8.12.2023. Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana järjestetään yleisötilaisuus Nurmissa.

Perustelut

Kaupunginhallitus on käynnistänyt Nurmin osayleiskaavatyön 31.10.2022 § 440. Kaavatyön tavoitteena on muuttaa alueen voimassa olevaa osayleiskaavaa siten, että alueelle voidaan asuntorakentamisen lisäksi toteuttaa täysimittainen golfkenttä. 

Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä marraskuussa 2022. Aloitusvaiheessa lausuntoja ja mielipiteitä pyydettiin neljään eri maankäytön rakennevaihtoehtoon. Yleiskaavan luonnos asetettiin yhdyskuntalautakunnan päätöksellä nähtäville 18.1.–16.2.2024. Kaavasta saatiin keskeiset viranomaislausunnot sekä 82 mielipidettä. Asukastapahtumaan osallistui 150–170 kuntalaista.

Asukaspalaute oli kokonaisuutena aloitusvaihetta myönteisempää. Huomattava osa palautteesta koski virkistysmahdollisuuksia, luontoarvoja ja rantarakentamista. Kristillisen koulun ranta toivottiin rauhoitettavan koulun omaan käyttöön. Ketaranniemi haluttiin säilyttää viheralueena ja golfalueen halki nyt kulkevat tieyhteydet haluttiin turvata vähintään ulkoilukäytössä. Virkistysyhteyksiä toivottiin vahvistamaan ja turvaamaan asukkaille merkitykselliset luontoarvot. Kerrostalorakentamista vastustettiin edelleen useissa mielipiteissä. Uusiin tieyhteyksiin suhtauduttiin osin varauksellisesti. Golfia ei sinällään juuri vastustettu, mutta sen yhteensovittamiseen erityisesti virkistyskäytön kanssa pyydettiin kiinnittämään huomiota.

Viranomaislausunnoissa suhtauduttiin pääosin myönteisesti kaavan tavoiteasetteluun. Lausunnoissa esiin nousseita kysymyksiä olivat muun muassa poikkeamat maakuntakaavaan kaupan mitoituksen osalta, rakenteen toivottiin olevan tiiviimpi, ja rantojen varaamiseen yleiseen virkistyskäyttöön kiinnitettiin huomiota. Avoimet maisematilat ja maisema- sekä kulttuuriympäristöarvot mainittiin useammassa lausunnossa. Luontoarvot on lausunnoissa todetun mukaisesti inventoitu pääosin riittävästi, mutta yhteensovittamisen osalta esitettiin joitakin puutteita. Myös arkeologista inventointia tulee täydentää. Vesistö- ja ilmastovaikutusten arvioinneissa todettiin eniten täydentämistarpeita. Investointivaikutukseltaan merkittävintä on ELY-keskuksen näkemys ohitustien rakentamisesta kaupungin toteuttamisvastuulla seututietasoisena. Liikennemelun hallinnasta tulee huolehtia myös vaiheittaisen toteutuksen aikana, ennen ohitustien valmistumista.

Kaavatyötä on jatkettu saatu palaute huomioiden. Tiiviimpää rakentamista koskevasta kritiikistä huolimatta Nurmin asukasmäärän tavoite on 4000, jotta alueelle voidaan turvata lähipalvelut.  Palveluverkon lähtökohtana on varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestäminen varaamalla alue päiväkodille ja yhtenäiskoululle. Kaupallisia palveluja voi sijoittua kaupunginosan keskustan lisäksi alueen liikenteelliseen solmukohtaan. Golf-ratkaisun toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomioita. Vesihuollon vaiheittainen laajentaminen asemakaavoituksen myötä ja vastuun siirtyminen Tampereen Vedelle on perusteltua.

Kaavaehdotuksen perusrakenne säilyy samana kuin luonnosvaiheessa. Golfkenttää koskevassa ratkaisussa otetaan huomioon saatu palaute kentän toiminnallisten ominaisuuksien varmistamiseksi. Viheralueiden määrää ja yhteyksiä on lisätty, muun muassa ulkoilureitti golfkentän läpi Juoponlahden kylärantaan. Sen sijaan Ketaranniemeen kytkeytyvistä saarisilloista on luovuttu.

Aitovuoren eritasoliittymän aluevaraus mahdollistaa tiesuunnitelman ratkaisun. Kokoojakadun sijaintiin on tehty tarkistus samoin kuin uuden ohitustien linjaukseen, johon liittyvä läjitys- ja aurinkoenergia-alue on poistettu. Kaavamääräyksiin on tehty tarkistuksia suunnittelun tarkentumisen takia.

Kaavaehdotusta valmistellaan nähtäville asettamista varten kesäkuun yhdyskuntalautakunnan kokoukseen. Kaavaehdotus on tarkoitus pitää nähtävillä pyydettyjä viranomaislausuntoja ja muistutuksia varten lomakauden yli elokuun puolelle. Kaavaehdotuksesta saatavan palautteen huomioiminen kaavaratkaisussa ja mahdolliset luontoselvitysten täydentämistarpeet aiheuttavat riskin kaavatyön aikataululle. Tavoiteaikataulu ei mahdollista kaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. Ehdotuksen nähtävilläoloaikana pyritään vielä järjestämään viranomaistyöneuvottelu, ja ELY-Liikenteen sekä Kangasalan kaupungin kanssa keskustellaan tarvittaessa erikseen. Lisäksi ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen neuvotellaan tarvittaessa viranomaisten kanssa, jotta kaavan tavoiteaikataulu toteutuu eikä aiheuta viivästystä Kaupinlaakson hankkeiden etenemiseen. Nurmin asemakaavoitus tulee vireille golfkentän osalta keväällä 2024.

Perustelut

Nurmin osayleiskaavatyö kuluvalla valtuustokaudella sisältyy kaupunginvaltuustossa 21.2.2022 hyväksyttyyn yleiskaavoituksen työohjelmaan vuosille 2021–2025. Työohjelmaa on tarkistettu 24.10.2022 osayleiskaavan käynnistämiseksi. Ajanmukainen yleiskaava on keskeinen lähtökohta kaupungin tavoitellun kehityksen ja maankäytön ohjaamisessa.

Alueella voimassa oleva Nurmi-Sorilan osayleiskaava hyväksyttiin vuonna 2015 ja se tuli voimaan vuonna 2016. Osayleiskaavassa tavoiteltiin uutta 13 000 asukkaan kaupunginosaa, jonka keskusta sijoittuisi Näsijärven rantaan Nurmiin. Koska viime vuosina kantakaupungin kasvu ja tiivistyminen on ollut ennakoitua nopeampaa muun muassa ranta-alueille sijoittuvien uusien asuntoalueiden ja raitiotien rakentamisen myötä, Nurmi-Sorilan asemakaavoitusta ei ole käynnistetty. 

Luonnoksesta saatu palaute 

Yleiskaavan luonnos oli nähtävillä 18.1.–16.2.2024. Kaavasta saatiin keskeiset viranomaislausunnot sekä 82 mielipidettä. Asukastilaisuuteen osallistui 150–170 kuntalaista.

Asukaspalaute oli kokonaisuutena aloitusvaihetta myönteisempää. Huomattava osa palautteesta koski virkistysmahdollisuuksia, luontoarvoja ja rantarakentamista. Kristillisen koulun ranta toivottiin rauhoittamaan koulun omaan käyttöön. Ketaranniemi haluttiin säilyttää viheralueena ja golfalueen halki nyt kulkevat tieyhteydet haluttiin turvata vähintään ulkoilukäytössä. Virkistysyhteyksiä toivottiin vahvistamaan ja turvaamaan asukkaille merkitykselliset luontoarvot. Kerrostalorakentamista vastustettiin edelleen useissa mielipiteissä. Uusiin tieyhteyksiin suhtauduttiin osin varauksellisesti. Golfia ei sinällään juuri vastustettu, mutta sen yhteensovittamiseen erityisesti virkistyskäytön kanssa pyydettiin kiinnittämään huomiota.

Viranomaislausunnoissa suhtauduttiin pääosin myönteisesti kaavan tavoiteasetteluun. Lausunnoissa esiin nousseita kysymyksiä olivat muun muassa poikkeamat maakuntakaavaan kaupan mitoituksen osalta, rakenteen toivottiin olevan tiiviimpi, ja rantojen varaamiseen yleiseen virkistyskäyttöön kiinnitettiin huomiota. Avoimet maisematilat ja maisema- sekä kulttuuriympäristöarvot mainittiin useammassa lausunnossa. Luontoarvot on lausunnoissa todetun mukaisesti inventoitu pääosin riittävästi, mutta yhteensovittamisen osalta esitettiin joitakin puutteita. Myös arkeologiseen inventointiin nähtiin täydennystarvetta. Vesistö- ja ilmastovaikutusten arvioinneissa todettiin vielä puutteita. Investointivaikutukseltaan merkittävintä on ELY-keskuksen näkemys ohitustien rakentamisesta kaupungin toteuttamisvastuulla seututietasoisena. Liikennemelun hallinnasta tulee huolehtia myös vaiheittaisen toteutuksen aikana, ennen ohitustien valmistumista.

Kaavatyötä on jatkettu saatu palaute huomioiden. Tarkemmin kaavan valmisteluvaiheesta saatuun palautteeseen voi tutustua palaute- ja vastineraportissa. Raportissa on esitetty tiivistelmät saadusta palautteesta, vastineet palautteeseen sekä palautteen perusteella tehtävät toimenpiteet kaavaehdotusta valmisteltaessa. Kaupunginhallitus käsitteli palautetta ja linjasi kaavaehdotuksen valmistelua kokouksessaan 13.5.2024 § 205.

Kaavaehdotus

Kaavaehdotuksen perusrakenne on säilynyt samana kuin luonnosvaiheessa, mutta saadun palautteen perusteella kaavakarttaa on tarkistettu monelta osin. Kaava-alueen arvioitu asukasmäärä on noin 4 000 asukasta, mikä turvaa vielä hyvät lähipalvelut. Alueen liikenteellisenä lähtökohtana on ollut toimiva liikennejärjestelmä ja tehokas joukkoliikenne.

Merkittävimmät muutokset kaavaratkaisussa:

• Sataman siirto Ketaranniemestä Juoponlahden pohjoisrannalle ja pientalovaltaisen asuntoalueen (AP-9) laajennus Ketaranniemessä
• Pitkien siltayhteyksien poistaminen saarien väliltä ja pienten saarten osoittaminen virkistysalueina (V)
• Uimarannan siirto kristillisen koulun edustalta Juoponlahden pohjoisrannalle
• Sorilanjoen ylittävän kevyen liikenteen sillan siirtäminen idemmäs
• Kevyen liikenteen yhteyden osoittaminen golfkentän läpi Lauritanhualta Juoponlahdelle
• Viheralueiden lisäykset ja asuntoalueen (A-6) kaavamerkinnän käyttö laajemmin golfkentän läheisyydessä
• Ekologisten reittien ja viheralueiden rajausten tarkistukset monin paikoin
• Korttelirajausten tarkistukset
• Uuden koulun ja päiväkodin aluevarauksen (PLA-1) laajentaminen
• Jyväskyläntien varren osoittaminen suojaviheralueena (EVS)
• Ohitustien ja yhdyskadun linjausten tarkistus

Kaavaselostukseen on listattu tarkemmin kaavaratkaisuun ja muuhun kaava-aineistoon ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset. Myös kaavamääräyksiä on tarkistettu. Niihin on tehty joitakin muutoksia ohjaamaan tarkempaa suunnittelua. Kaavan vaikutusten arviointia on täydennetty saadun palautteen sekä valmistuneiden ja tarkistettujen selvitysten perusteella. Täydennettyjä tai uusia selvityksiä ehdotusvaiheessa ovat olleet arkeologinen inventointi (uudet maastotyöt), rakennetun kulttuuriympäristön inventointi (kaksi kohdekuvausta), maisema- ja viherverkkosuunnitelma, luontoselvitykset (osa valmistuu vasta kesän aikana), kaupallisten palvelujen selvitys, liikenteen toimivuustarkastelu (liikenneselvitykset, katuverkkokaavio, joukkoliikennereitit), hulevesisuunnitelma, ilmastoselvitys, kaavatalousselvitys, kunnallistekninen yleissuunnitelma sekä keskustan yleis- ja viitesuunnitelma.