Yhdyskuntalautakunta, kokous 4.3.2025

§ 68 Viinikanlahdenpuiston, Vesitehtaanpuiston ja Höyrynpuiston yleissuunnitelma 

TRE:5358/10.03.04/2024

Valmistelija

  • Viinanen Marika, Suunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Maisema-asiantuntija Anna Levonmaa, puh. 040 139 9288, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Puistosuunnitelma kattaa pinta-alaltaan noin 31 400 neliömetriä olevan Viinikanlahdenpuiston, noin 2 000 neliömetrin kokoisen Vesitehtaanpuiston sekä noin 10 100 neliömetrin kokoisen Höyrynpuiston. Puistoalueet rakennetaan osaksi uutta Viinikanlahden asuinaluetta.Tavoitteena on luoda laaja ja yhtenäinen viheralue, joka yhdistää ympäröivän alueen nykyiset viheralueet uuden kaupunginosan rantapuiston verkostoon. Koko rantapuiston läpi kulkee monimuotoinen, puustoinen ekologinen yhteys, jonka lomaan sijoittuu puiston toiminnallisia alueita.

Viinikanlahdenpuisto ja Vesitehtaanpuisto muodostavat Viinikanlahden rantapuiston itäisimmän osan, sijoittuen pääosin Hatanpään valtatien ja Viinikanojan ympäristöön. Viinikanlahdenpuisto yhdistyy Höyrynpuistoon uuden Vesitehtaansillan sekä toistaiseksi säilyvien Viinikanojan pikkusiltojen kautta. Kokonaisuus asettuu luonnonarvoiltaan merkittävän Viinikanojan ja sen suuaukon ympärille. Yhdessä nämä puistoalueet muodostavat monipuolisen ja vaihtelevan viheraluekokonaisuuden, jossa
Viinikanlahdenpuisto toimii osana Soutajanpuistosta ja Viinikan satamapuistosta jatkuvaa puustoista ekologista yhteyttä.

Toiminnot

Höyrynpuisto säilyy pitkälti nykyisellään. Puistoon lisätään toiminnallisia alueita ja levähdyspaikkoja. Nurmialueita kehitetään osittain niityiksi. Puisto liitetään muuhun suunnittelualueeseen uudella kevyen liikenteen sillalla, minkä vuoksi maanpintaa joudutaan nostamaan hieman sillan ympäristössä. Rantaan tehtävät laiturirakenteet mahdollistavat uudet oleskelu- ja rantautumisalueet vesirajassa esimerkiksi melojille ja suppailijoille.

Vesitehtaanpuisto on kaikille avoin korttelipuisto, joka laajentaa puistoaluetta korttelirakenteeseen. Puisto tarjoaa sen käyttäjille rauhallisen, puolijulkisen alueen, johon sijoittuu vähän tilaa vaativia toimintoja sekä ympäröiviä puistoalueita puutarhamaisemmat istutukset.

Viinikanlahdenpuisto on suurin yhtenäinen kokonaisuus koko Viinikanlahden alueella. Se koostuu useista toiminnallisista ja luonnontilaisemmista alueista, jotka liittyvät luontevasti toisiinsa. Laajat käyttöviheralueet ovat joko toiminnallisia nurmialueita tai erilaisia uusniittyjä.

Keskeiselle paikalle Viinikanlahdenpuistossa sijoittuu Viinikanlahden alueleikkipaikka, jonka teema ammentaa inspiraationsa Viinikanojassa elävistä saukoista ja niiden elinympäristöstä. Leikkipaikan toiminnallisuudessa huomioidaan monen ikäiset leikkijät sekä esteetön leikki. Leikkipaikan yhteyteen rakentuu myös vesileikkipaikka ja 20 kertaa 30 metrin kokoinen monitoimikenttä sekä leikkipaikasta aidalla erotettu ulkokuntosali. Vesitehtaanpolun varrella sijaitsee hulevesien viivytysalueena toimiva alue, jossa kulkeva pitkospuupolku tarjoaa mahdollisuuden liikkua vehreän metsänpohjakasvillisuuden keskellä. 

Pitkospuureitti jatkuu järven rannassa esteettömäksi laituripoluksi, joka yhdistää pienet saaret toisiinsa puulaitureilla. Alueen erityispiirteenä ovat vedenpinnan vaihteluiden mukaan tulvivat kosteikot, jotka luovat elinympäristön monimuotoiselle kasvillisuudelle ja eliöstölle.

Kasvillisuus

Suunnittelualueelta löytyy monipuolisesti erilaisia kasvillisuusalueita. Viinikanlahden länsiosassa ja Höyrynpuistossa on laajat käyttönurmialueet. Puistoreittien sivuilla sijaitsevat laajat pensasalueet, ja Vesitehtaanpolun varrella on laaja niitystä
metsänpohjakasvillisuudeksi ajan kuluessa kehittyvä alue. Pienet perenna-alueet sijaitsevat alueen lounaiskulmassa Keskusaukion päässä sekä Höyrynpuistossa.

Niittyalueita on kolmea erilaista: kosteaa tulvaniittyä, harvemmin leikattavaa kukkivaa nurmea käyttönurmialueiden yhteydessä sekä kuivia niitty- ja  ketoalueita Hatanpään valtatien varrella, pumppaamorakennuksen yhteydessä sekä Höyrynpuistossa.

Puistojen hulevedet ohjataan kasvillisuusalueille.

Viinikanlahden- ja Vesitehtaanpuiston pinta-alasta noin 25 % rakennetaan täyttömaalle. Alueella on yksi maisemallisesti merkittävä kumpu, jonka nykyinen puusto pyritään säilyttämään.

Kalusteet, varusteet ja pintamateriaalit

Puistossa on monipuolisesti eri käyttötarkoituksiin soveltuvia kalusteita ja rakenteita. Välineet valitaan huomioiden niiden kestävyys, huollettavuus ja yhtenäinen ulkonäkö. Puistokalusteet maalataan koko rantapuiston alueella yhtenäisellä värillä, ja puupintoja käytetään lisäämään mukavuutta välineiden käyttöön ympäri vuoden.

Puurakenteisiin ja kalusteisiin pyritään käyttämään paikallista puumateriaalia sen saatavuuden mukaan. Luonnonkivipintoihin käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätettyä sivukiveä. Pitkospuut ja laiturirakenteet ovat puurakenteisia. Materiaalipaksuuksissa ja -valinnoissa huomioidaan ympärivuotiset sääolosuhteet.

Leikkipaikan välineet noudattavat saukkoteemaa ja mm. vesileikki suunnitellaan teemaan soveltuvaksi. Leikkivälineiden valinnassa huomioidaan niiden huollettavuus, kestävyys ja luontoteemaan sopiva ulkonäkö.

Viinikanlahdenpuiston itäpäässä joudutaan täyttämään olemassa olevan maanpinnan päälle, Hatanpään valtatien tasauksen noustessa useamman metrin uuden raitiovaunuyhteyden myötä.

Viinikanlahdenpuiston erottaa Hatanpään valtatiestä melunsuojausmuuri, jonka korkeus on enintään kaksi metriä katutasosta. Puiston puolella maanpinnan taso nousee korkeimmillaan puoli metriä katutasoa korkeammalle.

Melunsuojausmuurin päälle on suunniteltu puiston porttiaiheeksi pergolamainen rakenne, jossa kasvaa köynnöksiä. Porttiteemainen pergola-aihe jatkuu myös muualla puistossa ja siihen on integroitu oleskelualueita ja mm. kaupunkikeinuja.

Puistojen pintarakenteet ovat pääosin läpäiseviä. Puistoa halkovat pyöräilyn ja kävelyn pääreitit ovat päällystetty asfaltilla ja muut puistokäytävät ovat pääosin kivituhkaa.

Reitit, valaistus ja kunnossapito

Suunnittelualue on suunniteltu kokonaisuudessaan esteettömäksi. Maanpinta laskee tasaisesti järveä kohti. Puistoalueet valaistaan erillisen valaistuksen yleissuunnitelman mukaisesti. Viinikanojan suun edustalla maanpintaa nostetaan sekä uuden sillan että jätevedenpumppaamon rakennuksen korkeusaseman vuoksi.

Puiston rantareittien valaistus huomioi alueen eläinlajiston ja siitä johtuvat mahdolliset pimennykset tiettyinä vuodenaikoina.

Lumitilat on huomioitu mitoituksessa. Alueen pääreitit ovat talvikunnossapidettäviä, mutta kapeilla puistoreiteillä ei ole talvikunnossapitoa.

Alueen kunnossapitoluokitus on laadittu RAMS 2020 -ohjeiston mukaisesti.

Viinikanlahden puistojen yleissuunnitelmat olivat nähtävillä 9.–23.12.2024. Viinikanlahdenpuiston, Vesitehtaanpuiston ja Höyrynpuiston yleissuunnitelmaluonnoksista annettiin yksi palaute, joka koski Höyrynpuiston niittyä ja liikennemerkkejä, siltojen tulevaa valaistusta sekä tulevaa täyttöä ja sen vaikutuksia. Palautteen perusteella Höyrynpuiston liikennemerkit päivitetään raitiotietyömaan jälkeen ja siltojen valaistusta koskevat toiveet huomioidaan siltasuunnittelussa.

Kustannusarvio Viinikanlahdenpuistosta on 6 106 075 euroa ja Vesitehtaanpuistosta 369 260 euroa. Höyrynpuiston kustannusarvio on 627 750 euroa. Näiden puistojen kustannusarvio on yhteensä noin 7 103 085 euroa, josta kustannus on noin 163 euroa per neliömetri.

Viinikanlahden rakentaminen aloitetaan alueen itäpäästä ja se tapahtuu vaiheittain seuraavan vuosikymmenen aikana.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Viinikanlahdenpuiston, Vesitehtaanpuiston ja Höyrynpuiston yleissuunnitelmat, piirustusnumerot 18/22433/2, 18/22434/2 ja 18/22442/2, hyväksytään kustannusarvioineen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

palautteen antaja, Marika Viinanen, Anna Levonmaa, Timo Koski, Minna Seppänen, Raija Tevaniemi, Petri Rantanen, Tarja Nikupaavo-Oksanen

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta kaupungin verkkosivuilla. Jos ilmoitus julkaistaan kaupungin verkkosivujen lisäksi myös sanomalehdessä, katsotaan tiedoksiannon tapahtuneen kuitenkin seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta verkkosivuilla. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.