Perustelut
Kansallinen kaupunkipuisto pohjautuu alueidenkäyttölakiin (§ 68–71). Lain perusteella kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö kaupungin hakemuksesta (alueidenkäyttölaki § 69).
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston valmistelu käynnistyi 17.9.2012 laaditun valtuustoaloitteen pohjalta Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys -työllä. Kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen 20.2.2017 (§ 121) ja päätti, että Tampere etenee kohti kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta sekä käynnistää kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakuvaiheen valmistelu käynnistyi syksyllä 2018. Pormestarin nimeämät suunnittelu- ja ohjausryhmät ovat valmistelleet asiaa kaupunginhallituksen hyväksymään tarveselvitykseen ja päätökseen perustuen (kaupunginhallitus 20.2.2017 § 121). Kansallisen kaupunkipuiston edistäminen on lisäksi kirjattu pormestariohjelmien toimenpiteisiin valtuustokausilla 2017–2021 ja 2021–2025.
Kaupunginhallitus päätti 7.12.2020 (§ 514) Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemisesta. Hakemukseen tehtiin kaupunginhallituksen mukaiset tarkistukset ja se jätettiin ympäristöministeriölle tammikuussa 2021. Tämän jälkeen kaupunkipuiston valmistelua jatkettiin hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisella. Syksyllä 2021 kaupunginhallitus päätti pyytää lisäaikaa hakemuksen täydentämistä varten (kaupunginhallitus 4.10.2021, § 450) liittyen maankäytön suunnittelun tilanteeseen. Hakemuksen valmistelua jatkettiin vuonna 2024 asemakaavoituksen edettyä lisäaikapäätöksessä mainituilla alueilla. Aikaisemmassa vaiheessa ollut muutosaluemerkintä voitiin päivittää varsinaiseksi kaupunkipuiston rajaksi Viinikanlahden ja Eteläpuiston alueella. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajaus sekä hakemus liitteineen on päivitetty talvella 2024–2025.
Hakemuksessa kuvataan koko valmistelun toteutus- ja osallistamisprosessi. Hankkeesta on tiedotettu monipuolisesti hyödyntäen eri tiedotuskanavia. Hankkeella on Tampereen kaupungin internet-sivuilla omat hankesivut: www.tampere.fi/kansallinenkaupunkipuisto
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemus on valmisteltu suunnittelu- ja ohjausryhmissä perustuen alueidenkäyttölaissa esitettyihin arvoihin, ympäristöministeriön asettamiin arviointikriteereihin sekä ajantasaiseen tietoon Tampereen maankäytön suunnittelun tilanteesta. Ympäristöministeriön asettamat kriteerit kaupunkipuistoille ovat sisältö, kaupunkikeskeisyys, laajuus ja eheys sekä ekologisuus ja jatkuvuus. Hakuvaiheen valmistelun aikana on lisäksi käyty keskustelua ympäristöministeriön edustajan kanssa aluerajauksesta, Tampereen kansallisen kaupunkipuiston sisältämistä arvoista ja arviointikriteerien täyttymisestä.
Tavoitteena on jättää hakemus Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta ympäristöministeriölle keväällä 2025.
Rajauspäivityksen nähtävilläolo ja palaute
Kaupunginhallitus päätti 4.11.2024 (§ 430) Tampereen kansallisen kaupunkipuiston päivitetyn hakemusrajauksen asettamisesta nähtäville. Päivitetty rajausaiheisto oli julkisesti nähtävillä 12.11.–11.12.2024. Päivitetty rajaus perustui aikaisempaan hakemusrajaukseen (kaupunginhallitus 7.12.2020, § 514). Muutoksia tehtiin alueille, joissa oli maankäytön kannalta välttämätöntä päivittää aikaisempaa rajausta suhteessa kaupunkipuistoon ja sen erityisten arvojen turvaamiseen. Rajausta päivitettiin Eteläpuiston, Viinikanlahden ja Kaupin urheilupuiston alueilla. Lisäksi tehtiin pienempiä tarkistuksia ja teknisiä korjauksia Tampereen kaupungin omistamilla alueilla.
Lausunnon rajauspäivityksestä antoivat Pirkanmaan maakuntamuseo ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Lisäksi saatiin yhdeksän (9) mielipidettä, joista kuusi (6) yhdistyksiltä ja kolme (3) yksityishenkilöiltä. Mielipiteen jättäneet yhdistykset olivat Eläköön Eteläpuisto ry, Litukan siirtolapuutarhayhdistys ry, Petsamon omakotiyhdistys ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Tampereen Pyrintö ry ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. Palautteen määrä oli vähäisempää kuin kaupunkipuiston valmistelun aikaisemmissa vaiheissa.
Palaute oli pääosin positiivista. Muutosalueen korvaaminen varsinaisella rajauksella nähtiin parannuksena aikaisempiin valmisteluvaiheisiin. Esitetyillä rajausmuutoksilla ei nähty olevan haitallisia vaikutuksia kulttuuriympäristöjen näkökulmasta. Rajausmuutoksia Eteläpuistossa ja Viinikanlahdessa pidettiin perusteltuina ja niiden todettiin tukevan kansallisen kaupunkipuiston kriteerien toteutumista. Kaupin urheilupuiston kohdalla voimassa olevaan asemakaavaan perustuva rajausmuutos nähtiin yleisesti ottaen hyvänä. Tampereen Pyrintö ry:n palautteessa toivottiin aikaisemmassa rajauksessa pitäytymistä tällä kohdalla.
Aikaisempien nähtävilläolojen tapaan kaupunkipuiston aluetta ehdotettiin laajennettavaksi. Toiveita esitettiin yhteensä noin kolmellekymmenelle (30) alueelle. Niihamassa rajausta toivottiin tarkasteltavaksi uudelleen Alasjärven pohjoispuolella. Lisäksi toivottiin Kauppi-Niihaman suojelutavoitteen kirjaamista kansallisen kaupunkipuiston hakemukseen. Kaupunkipuiston laajentamista toivottiin myös muun muassa Petsamoon, Litukan siirtolapuutarhaan, Kalevan puistoihin ja Kalevanharjulle, Kaukajärvelle, Hiedanrantaan, Epilänharjulle ja Tohloppijärvelle. Lisäehdotuksia perusteltiin kaupunkipuiston laajuuden ja yhtenäisyyden parantamisella sekä viheralueverkoston arvojen turvaamisella. Kohdekohtaiset vastineet on esitetty liitteenä olevassa palautekoosteessa.
Lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta ei esitetä muutoksia Tampereen kansallisen kaupunkipuiston päivitettyyn hakemusrajaukseen. Useimpien lisättäväksi esitettyjen alueiden osalta harkinta on tehty kaupunkipuiston aikaisemmissa valmisteluvaiheissa. Rajaustarkastelua ei avattu niillä alueilla, joissa tilanne ei ollut muuttunut aikaisemmasta merkittävästi. Kaupin urheilupuiston osalta hakemukseen erityiset arvot -kohdassa on painotettu Kaupin merkitystä kilpaurheilun harjoitus- ja kisapaikkana.
Rajauspäivityksen nähtävilläolon jälkeen Tampereen kansallisen kaupunkipuiston ja Kaupinlaakso II asemakaavan (nro 8931) väliselle rajalle tehtiin teknisluonteinen muutos. Asemakaavan pohjoista rajaa selkeytettiin ja kaupunkipuiston raja muokattiin tämän mukaiseksi. Frisbeegolfradan pohjoisimman väylän pääte rajattiin kaupunkipuiston ulkopuolelle. Korjaus ei aiheuta merkittäviä muutoksia kaupunkipuiston tai asemakaavan pinta-aloihin tai alueiden sisältämiin arvoihin.
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alue
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemus koskee hakemuksen liitekartalla 1 rajattua aluetta. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston pinta-ala on 3 672 hehtaaria. Vesialuetta Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alueesta on 2 298 hehtaaria (63 %). Tampereen kansallinen kaupunkipuiston alue on jaettu kuuteen (6) osa-alueeseen: 1. Keskusta, 2. Viinikka-Iidesjärvi, 3. Hatanpää-Härmälä, 4. Pyynikki-Pispala, 5. Näsijärvi-Lentävänniemi, 6. Lappi-Kauppi-Niihama.
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alueesta suurin osa on kaupungin tai valtion omistuksessa. Kirkot ja hautausmaat ovat seurakuntien omaisuutta. Kaupunki omistaa kansallisen kaupunkipuiston rajaukseen kuuluvista alueista 82 % eli 2 999 hehtaaria, josta on vesialuetta 1 869 hehtaaria. Mukana on jonkin verran myös yksityisomistuksessa olevia maita. Yksityisomistuksessa on maa-alueita muun muassa Kauppi-Niihaman alueella. Kaupunkipuiston maa-alueista 78 % (1067 hehtaaria) on kaavoitettu viher- tai suojelualueeksi.
Kansalliseksi kaupunkipuistoksi esitettävän alueen erityiset arvot ja Tampereen rooli kansallisen kaupunkipuistojen verkostossa
Kaupunkipuistoksi rajattu alue perustuu Tampereen tarinaan historiallisena teollisuuskaupunkina järvien ja harjujen solmukohdassa. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston erityispiirteitä ovat tunnusomainen ja tunnistettava maisemarakenne sekä historialliset elementit, kuten teollisuushistoria sekä kaupunkirakenteen ajallinen kerroksellisuus. Kaupungin historia kiteytyy Tammerkosken kansallismaisemaan, joka on kaupungin teollistumisen ja kaupungistumisen perusta. Teollisuuskaupungin historiaan kytkeytyvät myös merkittävät työväen asuinalueet Pispala, Viinikka ja Käpylä. Kaupin kansanpuisto, Pyynikki ja Viikinsaari sekä Niihaman siirtolapuutarha ovat osa kaupungin monipuolisia virkistyspalveluita tänäkin päivänä. Alueen varhaista asutusta edustavat muun muassa Reuharinniemen arkeologiset kohteet.
Kansalliseen kaupunkipuistoon ehdotetut alueet muodostavat Tampereen sini-viherverkoston ytimen. Keskeisenä osana kansallisen kaupunkipuiston toteutusta ovat monimuotoiset ja laajat luontoalueet sekä monipuoliset virkistyspalvelut.
Alueen erityisarvot on kuvattu hakemuksessa osa-alueittain sekä hakemuksen liitteissä 3a Kulttuurihistorialliset arvot, 3b Luontoarvot, ja 3c Viher- ja siniverkosto.
Kansallisia kaupunkipuistoja on perustettu Suomeen yhteensä kymmenen. Tampereen kansallinen kaupunkipuisto olisi osa tätä valtakunnallista kansallisten kaupunkipuistojen verkostoa, jossa kaupungit ja puistot täydentävät ja tukevat toisiaan. Verkoston hyöty tulee muun muassa yhteisen markkinoinnin kautta. Tampereen tarina ja siihen pohjautuva kansalliseksi kaupunkipuistoksi esitetty alue on maassamme ainutlaatuinen ja vastaavaa kokonaisuutta ei ole kansallisten kaupunkipuistojen arvomaisemien verkostossa.
Kansalliselle kaupunkipuistolle asetettujen kriteereiden täyttyminen
Tampereella on hyvät lähtökohdat kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle. Sisällön, kaupunkikeskeisyyden ja laajuuden kriteerien on arvioitu Tampereella täyttyvän hyvin. Kaupunkipuisto täyttää kokonaisuutena myös eheyden, ekologisuuden ja jatkuvuuden kriteerit. Maankäytön suunnittelun tilanne asettaa vaatimuksia Eteläpuiston alueella eheyden, ekologisuuden ja jatkuvuuden kriteerien toteutumiselle. Toteutumista varmistaa hakemukseen liitetty Eteläpuistoa koskeva erillismääräys asemakaavanmuutoksen nro 8581 ollessa vielä kesken.
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston erityisten arvojen turvaaminen
Kokonaisuudessaan alueella olevat erityiset arvot on varmistettu hyvin kaavoituksella ja erilaisilla suojelupäätöksillä. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajauksen perusteena ovat lainvoimaisten kaavojen virkistys-, suojelu- ja maisema-aluemerkinnät. Kaavojen strategiset kehittämisperiaatemerkinnät ja niiden määräykset tukevat kansallisen kaupunkipuiston tavoitteita ja alueen tulevaa kehittämistä. Alueen rakennettua ympäristöä on lisäksi suojeltu rakennussuojelu- ja kirkkolailla ja luontoarvoja luonnonsuojelulailla. Käynnissä olevissa yleiskaavan ja asemakaavojen päivitystöissä huomioidaan kaavan yhteensovittaminen kansallisen kaupunkipuiston tavoitteiden kanssa.
Kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätökseen voidaan kunnan suostumuksella ottaa alueen olennaisten arvojen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä (alueidenkäyttölaki 70 §). Eteläpuistoa koskien hakemukseen on kirjattu seuraava erillismääräys ja kunnan suostumus sille:
”Eteläpuiston asemakaavoituksessa kohteiden kaupunkikuvalliset, kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset merkittävät arvot suojellaan. Asemakaavoituksessa tulee varmistaa rannoille koko keskustaa palvelevia monipuolisia ja laadukkaita virkistäytymiseen soveltuvia julkisia alueita, virkistyspalveluita ja -toimintoja. Asemakaavoituksessa tulee varmistaa viheralueiden rannan suuntainen yhtenäisyys. Reittien jatkuvuutta ja ekologisia yhteyksiä rantojen suuntaisesti kehitetään sekä rannan saavutettavuutta parannetaan palauttamalla Hämeenpuiston ja Eteläpuiston toiminnallinen yhteys.”
Muut alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tavoitteiden saavuttamiseksi Tampereen kaupunki laatii hoito- ja käyttösuunnitelman. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa kuvataan yleisellä tasolla eri osa-alueiden arvot ja vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa linjatut tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset kansallisen kaupunkipuiston alueen hoitamiselle ja kehittämiselle. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on aloitettu aikaisemmassa hakemusvaiheessa ja sen luonnos on ollut julkisesti nähtävillä syksyllä 2021. Suunnitelman laatimista jatketaan kaupunkipuistohakemuksen hyväksymisen jälkeen, ja asukkailla ja osallisilla on mahdollisuus osallistua sen laatimiseen. Valmistuttuaan hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksyy ensin kaupunginhallitus, minkä jälkeen se toimitetaan ympäristöministeriöön. Ympäristöministeriö hyväksyy hoito- ja käyttösuunnitelmasta koko kansallista kaupunkipuistoa koskevat yleiset ja osa-aluekohtaiset toimenpiteet, joilla alueen erityiset arvot huomioidaan hoidossa, käytössä ja alueen kehittämisessä.
Hallintosäännön (1.1.2025) 14 §:n 19. kohdan mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on ohjata strategista maankäytön suunnittelua.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamista haetaan asian liitteenä olevan hakemuksen, hakemuksessa esitettyjen Tampereen kansallisen kaupunkipuiston erityisten arvojen ja hakemuksen liitteessä esitetyn aluerajauksen mukaan.
Kansallisen kaupunkipuiston päivitetystä hakemusrajauksesta (kaupunginhallitus 4.11.2024 § 430) saatu palaute ja tämän päätöksen perusteluihin kirjattu vastine merkitään tiedoksi.
Kaupunkiympäristön palvelualueen johtajalla on oikeus tehdä hakemusaineistoon teknisluonteisia korjauksia ja täydennyksiä ennen aineiston toimittamista ympäristöministeriöön.