Perustelut
Hyvinvoinnin kehitysohjelma toteuttaa vuosina 2024–2027 kaupunkistrategian painopisteitä ihmiskeskeisesti koko kaupunkiyhteisön voimavaroja hyödyntäen. Ohjelman visiona on: “Hyvinvointi kuuluu jokaiselle – yhdessä voimme paremmin”. Kehitysohjelma edistää kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantumista erityisesti vahvistamalla mielen hyvinvointia, vahvistamalla asukkaiden yhteisöllisyyttä ja kohtaamisen mahdollisuuksia sekä edistämällä syrjimättömyyttä. Kehitysohjelmassa toimitaan tamperelaisten asukkaiden hyvinvoinnin haasteiden ratkaisemiseksi rakentamalla kumppanuuksia eri toimijoiden välille ja hyödyntäen toimijoiden ekosysteemejä.
Ohjelma toteuttaa etenkin kaupunkistrategian ”yhdenvertaiset yksilöt” ja ”tekevät yhteisöt" -painopisteitä. Pormestariohjelman mukaisesti kehitysohjelma tukee hyvinvointialueen yhdyspinnoilla tehtävää yhteistä työtä tamperelaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Hyvinvoinnin kehitysohjelmalle on ohjelmasuunnitelmassa asetettu kolme hyötytavoitetta: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi vahvistuu, yhteisöllisyyden kokemus lujittuu sekä toimijoiden yhteistyö syvenee. Hyötytavoitteet muodostavat toimenpidekokonaisuudet, joita toteutettavat toimenpiteet konkretisoivat. Kehitysohjelman kokonaisuutta on ohjannut ohjausryhmä. Lisäksi sille on perustettu kaupungin ulkopuolisista toimijoita osallistava neuvonantajaryhmä (advisory board) tukemaan kumppanuuksia ja sidosryhmäyhteistyötä sekä edistämään ekosysteemien toimintaa. Neuvonantajaryhmässä ovat edustettuina kaupungin vaikuttamistoimielinten lisäksi keskeiset kumppanit, kuten esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue, koulutuksen järjestäjien edustajat, kolmas sektori ja yrittäjät.
Kaupunginhallitukselle esitetään Hyvinvoinnin kehitysohjelman hyötytavoitteiden ja sitä konkretisoivien toimenpidekokonaisuuksien tilannekatsaus. Kehitysohjelma eteni vuonna 2024 ohjelmasuunnitelman tavoitteiden suuntaisesti monitoimijaisessa yhteistyössä. Ensimmäisenä toimintavuotena on keskitytty erityisesti ohjelman suunnitteluun ja toimenpidekokonaisuuksien muotoiluun yhdessä kumppaneiden ja asukkaiden kanssa. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi käynnistettiin toimijoiden dialogiset keskustelut sekä valmisteltiin vaikuttavuuslaskentaa nuorten uupumisen ja yksinäisyyden teemoista. Lisäksi kuultiin lasten ja nuorten omia näkemyksiä mielen hyvinvointia vahvistavista ja heikentävistä tekijöistä. Yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistamiseksi järjestettiin yli 65-vuotiaille työpajat kulttuuriin osallistumisesta, valmisteltiin yhteisöruokailukokeilua Hervantaan sekä käynnistettiin toimenpiteitä osallistumisen näkökulmasta aliedustettujen ryhmien tavoittamiseksi. Toimijoiden yhteistyön syventämiseksi käynnistettiin nuorten mielen hyvinvoinnin ekosysteemin toiminta ja muodostettiin etsivän kulttuurisen vanhustyön ekosysteemi sekä vahvistettiin yhteistä tietopohjaa.
Vuonna 2025 kehitysohjelman toiminnassa painottuvat nuorten mielen hyvinvoinnin teemoihin liittyvien koulutusten järjestäminen, eri väestöryhmien yhteisöllisyyden, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä ekosysteemitoiminnan osaamisen lisääminen. Vuodelle 2026 alustavina painopisteinä ovat nuorten mielen hyvinvoinnissa korostuviin ilmiöihin keskittyminen, ostrakismin ja yksinäisyyden vähentämisen toimenpiteet ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Kehitämme hyvinvoinnin ekosysteemijohtamiselle mallin, jonka avulla vahvistetaan ekosysteemien yhteistä tietopohjaa ja tuetaan tamperelaisten hyvinvoinnin ekosysteemien toimintaa.
Hallintosäännön 14 §:n 9. kohdan mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on ohjata kaupunkistrategian toteutusta tukevia kehitysohjelmia.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Hyvinvoinnin kehitysohjelman tilannekatsaus merkitään tiedoksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.