Elinvoima- ja osaamislautakunta, kokous 11.2.2026

Perustelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2026–2029 taloussuunnitelman kokouksessaan 10.11.2025 § 176. Vuosisuunnitelmaesitys perustuu valtuuston hyväksymässä talousarviossa osoitettuihin sitoviin määrärahoihin ja tuloarvioihin.

Lautakunnan vuosisuunnitelma on osa kaupungin strategista johtamisjärjestelmää. Vuosisuunnitelmalla tarkennetaan ja toimeenpannaan valtuustokaudelle laadittua strategian toteutussuunnitelmaa ja vuosittaista talousarviota. Vuosisuunnitelmalla edistetään myös pormestariohjelman sisältöjä. Vuosisuunnitelma laaditaan osana toiminnan ja talouden prosessia ja hyväksytään ko. toimielimessä vuoden loppuun mennessä. Strategiavalmistelun aikataulusta johtuen vuoden 2026 vuosisuunnitelman hyväksymisen takaraja on poikkeuksellisesti 13.2.2026.

Vuosisuunnitelmaan kootaan lautakunnan alaisen toiminnan suunnittelua ohjaavat toteutussuunnitelman toimenpidekokonaisuudet ja vuosittaiset talousarviotavoitteet sekä niitä toteuttavat toimenpiteet. Lisäksi vuosisuunnitelma sisältää kuvauksen palveluryhmien ja -yksiköiden toiminnasta ja taloudesta sekä riskiprofiilin ja keskeiset sisällöt henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta. Vuosisuunnitelman liitteenä esitetään hankintasuunnitelma. Vuosisuunnitelmasta raportoidaan lautakunnalle huhtikuun, elokuun ja vuoden lopun tilanteesta. Vuosisuunnitelman poikkeuksellisesta hyväksymisaikataulusta johtuen vuoden 2026 toimenpiteistä raportoidaan kuitenkin ainoastaan elokuun ja vuoden lopun tilanteesta. Talouden osalta raportointi toteutetaan myös huhtikuun tilanteen osalta.

Elinvoima- ja osaamislautakunnan toimenpiteissä korostuvat vuonna 2026 erityisesti työllisyysstrategian toimeenpano ja kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen kärkiosaamisaloilla. Työllisyysstrategian painopisteitä edistetään muun muassa kehittämällä työvälitystä vastaamaan työmarkkinoiden tunnistettuja työvoima- ja osaamistarpeita sekä vahvistamalla asiakaskokemusta, datan hyödyntämistä tiedolla johtamisessa ja vaikeasti työllistyvien kohdennettuja palveluita. Kärkiosaamisalojen kasvua ja kilpailukykyä edistetään muun muassa yritys- ja koulutusyhteistyötä vahvistamalla sekä valmistelemalla yhdessä kumppaneiden kanssa toimintamalli energian saatavuuden turvaamiseksi uusille investoinneille. Myös nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja koulumotivaatiota edistetään useilla toimenpiteillä, joilla tähdätään muun muassa liikunnallisen elämäntavan, mielen hyvinvoinnin ja uudistuvan oppimisen tuen toimintamallien vahvistamiseen. Ammatinvalinta- ja uraohjausta tuetaan toisen asteen nivelvaiheyhteistyötä kehittämällä sekä parantamalla teknologia-alan ja muiden osaamistarvealojen tunnettuutta.

Elinvoima- ja osaamislautakunnan talous muodostuu neljästä palveluryhmästä (ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, työllisyys- ja kasvupalvelut sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikka) ja Tampereen seudun työllisyysalueen taseyksiköstä. Toimintakate vuoden 2026 vuosisuunnitelmassa on -150,6 milj. euroa. Toimintakate eroaa valtuuston hyväksymästä talousarviosta 3,4 milj. euroa johtuen vuoden alusta aloittaneesta uudesta elinkeino- ja innovaatiopolitiikan palveluryhmästä, palkkaratkaisua koskevien muutosten (konsernijohtaja 14.11.2025 § 197) sekä ammatillisen koulutuksen palveluryhmän poistoarvion tarkentumisen vuoksi. Ammatillisen koulutuksen palveluryhmän osalta sitovaa on tilikauden tulos. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan palveluryhmä on muodostunut konsernihallinnosta konsernijohtajan päätöksellä (23.1.2026 §15) siirtyneestä strategisen elinkeinopolitiikan yksiköstä sekä työllisyys- ja kasvupalveluista siirtyneestä elinkeinopalveluista.

Lautakunnan toimintatulot 195,1 milj. euroa muodostuvat pääosin ammatillisen koulutuksen valtionosuuksista, Tampereen seudun työllisyysalueen kuntien maksuosuuksista ja palveluryhmien ulkoisesta projektirahoituksesta. Vuosisuunnitelman valmistelussa ammatillisen koulutuksen ja aikuisten perusopetuksen valtionosuusrahoitukseksi on arvioitu yhteensä 102,2 milj. euroa.

Lautakunnan toimintamenot ovat yhteensä 345,6 milj. euroa. Toimintamenot jakautuvat palvelukokonaisuuksittain seuraavasti: ammatillinen koulutus 31 %, lukiokoulutus 13 %, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 2 % työllisyys- ja kasvupalvelut (muu kuin työllisyysalueen toiminta) 31 % sekä Tampereen seudun työllisyys-alue 23 %. Tampereen kaupungin osuus työttömyysturvasta sisältyy työllisyys- ja kasvupalvelut -palveluryhmän avustuksiin ja sen suuruudeksi on vuoden 2026 vuosisuunnitelmassa arvioitu 44 milj. euroa.

Investointisuunnitelma 2,0 milj. euroa sisältää ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen sekä työllisyys- ja kasvupalvelujen investoinnit. Lukiokoulutuksen investoinnit kohdistuvat Lyseon lukion ensikertaiseen kalustamiseen. Ammatillisen koulutuksen hankinnat kohdistuvat ajoneuvojen, muiden kuljetusvälineiden, kevyiden ja raskaiden koneiden sekä muiden laitteiden hankintaan. Työllisyys- ja kasvupalvelujen investointi kohdistuu DATE2-projektiin.

Elinvoima- ja osaamislautakuntaan nähden sitovaa on toimintakate (pl. valtuustoon nähden erikseen sitovat erät) ja nettoinvestoinnit (pl. valtuustoon nähden erikseen sitova erä).

Elinvoima- ja osaamislautakunnan vuosisuunnitelmaan sisältyvät seuraavat valtuustoon nähden erikseen sitovat erät:

• Ammatillinen koulutus, tilikauden tulos 0,994 milj. euroa
• Ammatillisen koulutuksen nettoinvestoinnit, -1,6 milj. euroa
• Tampereen seudun työllisyysalue, tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,0 milj. euroa

Elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaosto on Tampereen kaupungin organisaatioon kuuluva toimielin, joka vastaa työvoimapalvelujen järjestämisestä yhteistoiminta-alueella. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluu 16 kuntaa Pirkanmaalta. Päätöksenteossa ovat mukana Akaa, Kangasala, Nokia, Orivesi, Tampere, Valkeakoski, Virrat, Ylöjärvi, Juupajoki, Kuhmoinen, Lempäälä, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Urjala ja Vesilahti.

Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti yhteistoiminta-alueen talous on osa Tampereen kaupungin talousarviota, taloussuunnittelua ja kirjanpitoa. Työllisyysalueen toiminnasta on muodostettu kirjanpidollinen taseyksikkö, jolla yhteistoiminta-alueen piiriin kuuluvan toiminnan talous eriytetään kirjanpidossa. Taseyksikölle kohdistetaan työllisyysalueen välittömät ja välilliset kustannukset. Elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaosto hyväksyy Tampereen seudun työllisyysalueen vuosisuunnitelman 11.2.2026.

Hallintosäännön (2.9.2025) § 16 mukaan lautakunta päättää oman tehtäväalueensa osalta vuosisuunnitelmien hyväksymisestä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Elinvoima- ja osaamislautakunnan vuoden 2026 vuosisuunnitelma hyväksytään.

Palvelualueen johtaja oikeutetaan tekemään vuosisuunnitelmaan teknisiä korjauksia.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin seuraavin muutoksin:

Lisäysesitys s. 5, kohta 2. Nuorten koulumotivaation ja oppimistulosten parantaminen toimenpiteen edistymisen arviointikriteeriin:
Kouluakäymättömien opintojen edistyminen siten, että 100% suorittaa toisen asteen tutkinnon 5 vuoden sisällä opintojen aloituksesta (koulutuksen polku), mahdollistaen joustavat opintomahdollisuudet heikosti pärjääville opiskelijoille.

Lisäysesitys s. 7, kohta 4. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien* palveluiden kohdennettu kehittäminen toimenpiteen edistymisen arviointikriteeriin:
Uusi kohta: Välityömarkkinamalli otetaan käyttöön, tavoitteena erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen. Syvennetään yhteiskehittämistä ja vuoropuhelua 3.sektorin toimijoiden kanssa. Edistetään eläkkeelle siirtymisen mahdollisuuksia. 

Lisäysesitys s. 10, kohta 8. Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen toimenpiteen edistymisen arviointikriteeriin:
Uusi kohta: Työhyvinvointi paranee vuoden 2025 tasosta. Työhyvinvointikatsaus esitellään lautakunnalle ja jaostolle 3kk välein.

Lisäysesitys s. 9, uusi rivi sivun alkuun. International House Tampere -palvelut, toimenpiteen edistymisen arviointikriteeriin:
Uusi kohta: Nostetaan Tampereen seudulle jäävien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrää ja parannetaan International House Tampereen palveluiden tunnettuutta kv-opiskelijoiden parissa. Tehdään selvitys kielikoulutuksen tarjoamisesta kv-tutkinto-opiskelijoille opiskelujen aikana tai valmistumisen jälkeen. Selvitetään toisen asteen opintoihin valmistavien kielikoulutuksien tarve. Raportoidaan lautakunnalle asiakaskokemuksen seuranta ja mittarointi kv- sekä kotoutumispalveluissa.

Lisäysesitys s. 7, kohta 4. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien* palveluiden kohdennettu kehittäminen toimenpiteen edistymisen arviointikriteeriin:
LISÄYS ensimmäiseen arviointikriteeriin: Asiakassegmentointi etenee JA SEGMENTILLE KEHITETÄÄN PALVELUJA. 

Lisäysesitys s. 7, kohta 4. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien* palveluiden kohdennettu kehittäminen toimenpiteen edistymisen arviointikriteeriin:
Uusi kohta: Kehitetään vieraskielisten palvelutarjontaa.

Lisäysesitys s. 7, kohta 4. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien* palveluiden kohdennettu kehittäminen toimenpiteen edistymisen arviointikriteeriin:
Uusi kohta: Edistetään hankinnoilla työllistämisen mallia. 

S.5. Kohta: 1. Toimenpidekokonaisuuden 1. Toimenpide,
Nykyinen muotoilu: Liikkuvan opiskelun periaatteiden levittäminen lukiokoulutuksessa. Opiskelijoiden liikunnallisen elämäntavan tukeminen ja osallistuminen liikunnan ekosysteemityöhön.
Muutosesitys: Liikkuvan opiskelun periaatteiden levittäminen toisella asteella. Opiskelijoiden liikunnallisen elämäntavan tukeminen ja osallistuminen liikunnan ekosysteemityöhön.

S. 5. Kohta: 1. toimenpidekokonaisuuden 2. toimenpiteen vastuutahot
Nykyinen muotoilu: Mielen ry
Muutos: Pirkanmaan hyvinvointialue

S. 5. Kohta: 1. toimenpidekokonaisuuden 2. toimenpiteen edistymisen arviointikriteeri
Nykyinen muotoilu: Lukiokohtaisia toimenpiteitä määritelty, Toteutetut koulutukset
Muutosesitys: Toimenpiteitä määritelty niin lukiokohtaisesti kuin Tredussa, Toteutuneet koulutukset

s. 5. Kohta: 1. toimenpidekokonaisuus, Lisäys, uusi toimenpide: 
Rakenteelliset muutokset niin Tredussa kuin lukioissa, koulutuksen kehittämistyö sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen edellyttävät tiivistä vuorovaikutusta nuorten kanssa. Panostetaan sekä lukioissa että ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten kuulemiseen ja osallistamiseen. Kehitetään matalan kynnyksen mahdollisuuksia tulla kuulluksi.

S. 5. Kohta: 2. toimenpidekokonaisuuden 1. toimenpide
Nykyinen muotoilu: Lukemisen edistämistä toteuttavat tiimit ja toimenpiteet määritelty jokaisessa lukiossa.
Muutosesitys: lukemisen edistämistä toteuttavat tiimit ja toimenpiteet määritelty jokaisessa lukiossa sekä Tredussa.
Lisäys vastuutahoon: Tredu

S. 6. Kohta: 3.toimenpidekokonaisuuden 1. toimenpiteen vastuutaho
Nykyinen muotoilu: Lukiokoulutus
Lisäys: Tredu

S. 6. Kohta: 3. toimenpidekokonaisuuden 3. toimenpiteen vastuutaho
Nykyinen muotoilu: Tredu
Lisäys: Lukiokoulutus

S. 7. Kohta 4 "Työllisyysstrategian painopisteiden toimeenpano" Lisätään uusi rivi olemassa olevien toimenpiteiden jälkeen.
Uusi kohta: "Valmistellaan järjestöavustusten mallin kokonaisuudistus vuoden 2027 tukia varten, jolla ohjataan avustukset nykyistä vahvemmin vaikuttavaan toimintaan."

Palvelualueen johtaja oikeutetaan tekemään vuosisuunnitelmaan teknisiä korjauksia.